Vaari ei enää tunnista minua ja puhuu sekavia mm kutsuu minua äitini nimellä

Muistisairaus muuttaa ihmistä. Ei vaari tuota tahallaan tee. Ja kyse ei ole sinusta ja sinun kärsimyksestä. Mieti, mitä vaari käy läpi. Tuttu maailma katoaa ja tilalla on sekavuutta jota ei ymmärrä.

No isä läx samallavissii. Ole huoletta - hän ei ole kokonaan enään paikalla vaan osin jo tuollapuolen. Muista ne kultaiset ajat ja pyhitä se kuori joka on viellä täällä. Tiedän että tekee pahaa eli kestämisiä!

Muistisairaus ja sen mukana tuoma dementia tekee omaiselle hirveää tuhoa. Monesti dementoitunut ihminen voi muistaa äitisi nuoruudestaan, koska olet äitisi kanssa niin samannäköinen tai oloinen ja hän ei edes muista olemassaoloasi. 

Nuo kohtaukset tulevat pätkittäin. Toisina hetkinä hän muistaa sinut, toisina taas ei. Joskus tytär voi muistuttaa myös omaa vaimoa / poika omaa aviomiestä ja ihminen voi jopa tulla liian tuttavalliseksi, mutta se kaikki johtuu vain sairaudesta. Sen lisäksi kaikki kommentointi painosta, ulkonäöstä tai jostain silmiinpistävästä piirteestä johtuu juuri tästä, eli kaikki estot lähtevät. 

Sairaus myös muuttaa luonnetta. Aina ennen niin herttainen ja leppoisa vanhus voi ollakin todella ilkeä ja kiroileva. Tai päinvastoin viulunkireä ihminen muuttuu leppoisaksi ja "ei tässä kiire ole"- tyypiksi. Se aiheuttaa myös valtavaa ahdistusta, joten vanhus purkaa sitä olemalla hankala tai ilkeä tai päinvastoin hyvinkin itkuinen. Hän ei välttämättä myöskään osaa kertoa mikä on vialla, koska sanat katoavat eikä saa enää langanpäästä kiinni. 

Muistisairaudesta kertoo myös, että vanhus alkaa piilotella laskujaan, likaamiaan vaatteitaan, laittaa likaisia tiskejä kaappiin tai piilotella hesepusseja nurkissa koska ei pysty laittamaan ruokaa. Toisaalta ihminen voi myös alkaa juoda holtittomasti, koska ei muista laittaa korkkia kiinni - joskus ihminen voi myös unohtaa mikä päivä ja vuodenaika on meneillään. 

Lisää tietoa saat https://suomenseniorihoiva.fi/tietopankki/muistisairaudet/dementia-ja-d…;

Älä mene sinne. Vaari joutuu säikähtämään varmaan koko ajan, kun tv:ssä pelkkää sotaa. Voisihan joku valita kivempia ohjelmia joista tykkäsi ennen tai suoratoistopalvelu. Entä kirjat joissa kuvia, esineet.

Kannattaa suhtautua asiaan niin, että vaarisi on sairas ja se muuttaa sitä. Tehdä vikat vuodet mahd kivoiksi sille eikä aiheuttaa hämmennystä.

Ajattele positiivisesti, olet itse nuori, terve ja vahva, ja voit kannatella vaariasi tässä tilanteessa.

Toivottavasti itsellä lähtee henki, ennen kuin joutuu tuollaiseen tilanteeseen.

Katsokaa vanhoja valokuvia, niistä hän ehkä vielä muistaa henkilöitä. Sitten kun menee siihen pisteeseen niin voi katsella vaikka samaa ryijyä seinällä ja jutella siitä niitä näitä. Raskasta se on katsoa kun toinen hiipuu pois. Mutta tietyn rajan jälkeen uskon että vaarille itselleen parempi. Joillain on hyvinkin iloinen ja värikäs mielikuvitusmaailma dementoituneena. Vanhainkodit on kyläpaikkoja ja ravintoloita jne.

Minunkin vaarillani alkoi viimeisien vuosien aikana olemaan puheet ja muistikuvat aika sekavia. Kotiin piti asentaa turvalukko, koska vaari oli aamuyöllä lähtenyt töihin, vaikka oli ollut eläkkeellä jo yli 10 vuotta. Muutaman kerran suuttui ja huusi mummulle siitä kuinka auto on varastettu. Todellisuudessa olivat luopuneet autosta jo useita vuosia sitten molempien terveyentilan huonontumisen takia. Kun vaari pääsi hoitolaitokseen, minulle ja sisrauksille ei suostuttu kertomaan mihin hänet on viety. Vanhemmat ja mummu halusivat meidän muistavan vaarin sellaisena mitä hän oli ennen sairastumista, eivät millainen hän oli viimeisinä viikkoinaan.

Asuuko hän siis vielä yksinään? Viimeistään nyt olisi aika saada apua ennenkuin on kohta kylmässä ulkona haahuilemassa pyjamassa ja etsimässä esim lapsuudenkotiaan. Näitä on ollut.

Tuo on raskasta omaisille, sitten kun tulee aika, että ei tunnusta edes lapsiaan. Puhumattakaan muista. Ja samoihin adioihin saa vastata tuhat kertaa, että ei, äitisi ja isäsi eivät enää asu siellä ja siellä kun ovat tosiaan kuolleet. Ja sinäkään et siellä enää asu. Sitten tulee se epäluuloisuus, isäni oli varma, että hoitajat varastavat hänen omaisuuttaan.

Vanhoja asioita ja valokuvia kannattaa katsoa ja vahoja tuttuja lauluja kannattaa laulella. Tai sitten tehdä kuten minä: en ole enää vuosiin käynyt yhden mieheni dementoituneen omaisen luona, koska tilanne hämmentää tätä omaista aina kovin paljon. Mieheni kyllä käy. Kyseessä ei ihan lähiomainen.

Vaari ei tee sitä ilkeyttään tai pahuuttaan, vaan monet sairaudet esim. dementia ja lääkkeet muuttavat persoonaa, eikä hän sillä hetkellä välttämättä ole tietoinen ajasta tai ympäristöstä, missä elää.

Jos ihminen saa elää pitkän elämän, sairaudet ja vaivat kuuluvat elämään, vaikka se ei välttämättä ole kivaa, ei vaarille itselleen, eikä lähiomaisille, mutta ne kuuluvat vain elämää.

Jos toisin, ihmisen pitäisi kuolla nuorena ja terveenä, silloin ei olisi näitä ongelmia.