Pidetäänkö lapsia sylissä päiväkodissa?

Olen työskennellyt Vakassa ja kyllä me sylitellään ja laitetaan pihalle pieniä rattaisiin <3

Kyllä pidetään sylissä aina kun on mahdollista. Anoppi pitää kivikautiset neuvonsa omanaan.

Sun anoppisi opit ovat 70- luvulta. Kyllä pidän sylissä ja lohdutan. Tietysti, en sitä voi joka hetki tehdä, kun ryhmässä on muitakin lapsia ja toimintaa. 

Rattaisiin laitto voidaan tulkita fyysisenä rajoittamisena jota varhaiskasvatuslaki ei salli. Tästä syystä varhaiskasvatusyksiköissä ei juurikaan ole rattaita käytössä.

Joissain päiväkodeissa opetetaan lapset olemaan pyrkimättä syliin, ettei hoitajien selät mene.

Itse en suosittele alle 3-vuotiasta vieraiden hoitoon.  Meillä lähdettiin puolipäivähoitoon isomman osalta 4-5  vuoden iässä. Minut on laitettu saman ikäisenä tarhaan ja se oli silloinkin vielä shokki. Muistan itse miltä se tuntui kun ovi sulkeutui ja äiti lähti yrittämään (olen nelikymppinen nyt).

Tietenkin kaikilla ei ole mahdollisuutta olla kotona pitkää aikaa, mutta jos pentu ei vielä kävele pitäisin kotona niin kauan, että osaa kävellä. En arvostele teitä. Puhun vaan ihmisen tarpeesta vanhemmuuteen tämän elämän ensiaskelilla ja mikä olisi omasta mielestäni optimitilanne. Olin itse kotona kuusi vuotta, lapsilla ikäeroa kaksi vuotta.

Kyllä sylitetään ja rattaisiin pääsee. Pienten ryhmässä on yleensä avustaja tai päiväkotiapulainen, sinne otetaan mielellään työharjoittelijat, tettiläisiä jne. Isommatkin lapset tykkäävät hoitaa ihan pieniä.

Pidetään sylissä ja ulkona rattaissa.

Minä sain opiskeluaikana harjoittelussa nuhteita siitä, että sylittelin ulkona lapsia. He tottuvat siihen kuulemma liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Rattaisiin laitto voidaan tulkita fyysisenä rajoittamisena jota varhaiskasvatuslaki ei salli. Tästä syystä varhaiskasvatusyksiköissä ei juurikaan ole rattaita käytössä.

😂 Valot päälle hei!

Kyllä syliin pääsee ja ulkona välillä rattaissakin. Kävelemätön ei viihdy kokoaika maassa eikä ole mahdollista kantaa tuntia tai yli ja samalla hoitaa muutkin lapset. Käytännössä siis kokoajan ei voi sylitellä pienimpiäkään.

Vierailija kirjoitti:

Minä sain opiskeluaikana harjoittelussa nuhteita siitä, että sylittelin ulkona lapsia. He tottuvat siihen kuulemma liikaa.

Sama kokemus myös itsellä!

YH-Faija kirjoitti:

Itse en suosittele alle 3-vuotiasta vieraiden hoitoon.  Meillä lähdettiin puolipäivähoitoon isomman osalta 4-5  vuoden iässä. Minut on laitettu saman ikäisenä tarhaan ja se oli silloinkin vielä shokki. Muistan itse miltä se tuntui kun ovi sulkeutui ja äiti lähti yrittämään (olen nelikymppinen nyt).

Tietenkin kaikilla ei ole mahdollisuutta olla kotona pitkää aikaa, mutta jos pentu ei vielä kävele pitäisin kotona niin kauan, että osaa kävellä. En arvostele teitä. Puhun vaan ihmisen tarpeesta vanhemmuuteen tämän elämän ensiaskelilla ja mikä olisi omasta mielestäni optimitilanne. Olin itse kotona kuusi vuotta, lapsilla ikäeroa kaksi vuotta.

Tutkimusten mukaan pienempikin lapsi hyötyy vakasta, joka on siis ihan eri asia kuin ne entisaikojen hoitopaikat.

YH-Faija kirjoitti:

Itse en suosittele alle 3-vuotiasta vieraiden hoitoon.  Meillä lähdettiin puolipäivähoitoon isomman osalta 4-5  vuoden iässä. Minut on laitettu saman ikäisenä tarhaan ja se oli silloinkin vielä shokki. Muistan itse miltä se tuntui kun ovi sulkeutui ja äiti lähti yrittämään (olen nelikymppinen nyt).

Se oli shokki nimenomaan siksi, että olit noin iso jo. Meillä on päiväkoti aloitettu 1,5-vuoden, 1,5 vuoden, 2 vuoden ja 4 vuoden iässä ja ehdottomasti helpoiten on mennyt noilla puolitoistavuotiailla. 

Tottakai sylitellään! Tietysti päiväkodissa on muitakin lapsia ja muiden lasten tarpeita, mutta aika iso osa päivästä menee itselläni lattialla istuen ja sieltä sitten ryömii syliin kuka ryömiikin. Kyllä syliin pääsee, sen uskallan luvata. Ulkona sitten enemmän rattaat käytössä, jos lapsi ei kävele vielä ollenkaan. Tietysti ryömien ja kontatenkin pääsee pihalla leikkimään, tai hiekkalaatikolla istuen, joten koko ulkoiluaikaa ei ketään pidetä rattaissa. 

Kävelemätön saattaisi kyllä jopa viihtyä maassa, mutta turvallisuussyistä häntä ei voi välttämättä siellä pitää. Lapsiryhmät on nykyään todella suuria. Olen ollut hetken aikaa sijaisena päiväkodissa, jonka jälkeen totesin että ei ole minun paikkani. Mutta silloin alle 3-vuotiaiden ryhmässä aloitti yksi 9kk ikäinen vauva. Itse kolmen lapsen äitinä pidin kyllä aika järkyttävänä sitä, kun isä hänet joka aamu tipautti turvakaukalossa päiväkodin eteiseen. Häntä sitten pidettiin joko sylissä tai syöttötuolissa, sillä lattialla hän olisi jäänyt vauhdikkaampien jalkoihin. Oli talviaika, joten ulkoilulla hän oli aina rattaissa viltin alla. Oli onneksi rauhallinen tyyppi ja harvoin kitisi siinä. Päiväkotien (nyky)todellisuutta ei kyllä tiedä, ellei siellä seinien sisällä ole itse ollut. Sen kaiken nähneenä, en suosittele viemään lasta hoitoon, jos hän ei vielä kävele.

Pakko sanoa pienten ryhmässä työskennelleenä, että jos ryhmässä on 12 lasta ja 3 aikuista, ei kaikille riitä syliä koko aikaa. Tuossa voi olla monta, jotka ei vielä kävele, ja toisaalta kävelevien taaperoiden perään pitää katsoa paljon. Yritämme sitten muilla keinoin saada lapsen tuntemaan olonsa mukavaksi (esim. katsekontakti, lelut, kaverit, toiminta).

"Liiallista" sylissä pitämistä en tunnista muuta kuin silloin, jos on lapsi joka alkaa itkeä heti kun joutuu pois sylistä. Karua, mutta ei voida opettaa siihen, että voi sen 8 tunnin päivän olla sylissä koko ajan. Ryhmässä on muitakin lapsia, on ruokailut, pukemiset ym. Tämän vuoksi en itsekään veisi ei-kävelevää päiväkotiin. Ulkonakin on tylsää istua vain rattaissa, vaikka joku työntelisikin. Sekin vie yhden aikuisen kokonaan.

Osa vie pienen perhepäivähoitajalle, mutta aika yleisesti sitä pidetään ongelmallisena, koska perhepäivähoitaja ei yleensä ole koulutettu varhaiskasvattaja.

Kyllä mä pidän. Ja ulkoillessa puuhailen lasten kanssa enkä seiso muiden aikuisten kanssa jutulla.