Lue keskustelun säännöt.
Masentuneen, epätoivoisen nuoren tukeminen? Hyvät neuvot tulisivat tarpeeseen.
17.09.2022 |
Olen äitipuoli 17-vuotiaalle ihanalle tytölle. Käytännössä olen äiti, koska biologista äitiä ei ole vuosiin enää näkynyt, kun itse olen ollut "lähivanhempi" jo viitisentoista vuotta. Meillä on hyvät ja lämpimät välit, ja rakastan tyttöä kuin omaa lastani (joita minulla ei ole).
Tyttö käy lukiota - tai yrittää käydä, mutta hänellä todettiin masennus viime talvena, eikä koulunkäynti ole oikein sujunut. Diagnoosin saamisen jälkeen olo suorastaan romahti ja on heikentynyt kaiken aikaa, vaikka lääkitys on päällä, sitä on muokattu paremmin toimivammaksi, ja terapiaa on saatu.
Ilmeisesti peruskoulun viimeisillä luokilla tyttöä kiusattiin jonkin verran, lähinnä hyljeksimällä. Tyttö kuitenkin kävi koulun loppuun hyvillä mielin, ja kaiken aikaa hänellä on ollut sekä kavereita että harrastuksia. Nyt kuitenkin harrastukset eivät kiinnosta, ja kavereista on jäljellä vain muutama.
Tytön oma äiti on ongelmainen, ja tosiaan viitisen vuotta sitten katosi lähes täydellisesti tytön elämästä. Soittelee ehkä pari kertaa vuodessa, mutta asuu toisessa maassa nykyisin eikä tapaaminen onnistu. Olen toivonut että tämä meidän toimiva perhe kompensoisi äidin menettämistä, mutta ilmeisesti hylkäämiskokemus on silti liian vahva. Tytön pikkuveli asuu meillä myös, lapsilla on hyvät välit.
Tyttö on nyt täysin vajonnut epätoivoon ja synkkyyteen. Hän on taiteellisesti lahjakas ja purkaa tuntojaan taiteeseen, joka on nykyisin täynnä demoneita, mustuutta, kuolemaa. Hän on miettinyt itsensä vahingoittamista ainakin viime talvesta lähtien. Tulevaisuudesta hän ei enää puhu, vaikka aikaisemmin haaveili mm. eläinlääkärin ammatista.
Tunnen suurta tuskaa tämän ihanan, kauniin ja lahjakkaan nuoren puolesta. Miten ihmeessä voisin hänen oloaan helpottaa, miten voisin tukea? Miten voin luoda uskoa tulevaisuuteen? Tytön isä on tietenkin muös lapsensa tukena, mutta mielestäni tyttö on helpommin voinut puhua minulle ajatuksistaan. Isän kanssa tekee kyllä asioita, mm. isä antaa lisäopetusta eräissä tytölle vaikeissa kouluaineissa ja tuossa yhteydessä he selvästi nauttivat toistensa seurasta.
Millaisia kokemuksia teillä muilla on?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta sinä olet ihana äitipuoli,sanoisin jopa äiti tytölle. Itse olin koulukiusaamisen takia 15v masentunut ja sain älyttömän vahvoja masennuslääkkeitä. Ne vei oloni huonommaksi. Onneksi eräs lääkäri sanoi,että ne on aivan liian vahvoja ja lopetettiin ne. Siitä oloni pikku hiljaa parantui. Toivottavasti lääkitys on kunnossa. Noin nuorella,ehkä hakisin vielä toisen lääkärin mielipiteen lääkitykseen. Lisäksi olisi hyvä saada terapiaa,niin voisi käsitellä asioita.
Kirjoitin ehkä epäselvästi aloituksesssa, kun mainitsin että tyttö on saanut terapiaa. Käy siellä edelleen. Hän tuntuu kokevan, ettei terapiasta ole hyötyä ja käyntejä on jäänyt siksi aika paljon myös väliin.
ap
Onko joku muu asia, jonka kokee terapeuttiseksi? Itselläni on aina auttanut liikunta, mutta ei varmaan ole sama kaikilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten lukio? Viihtyykö siellä yhtään?
Tarvitseeko läheisin löytöeläinkoti vapaaehtoisia? Jos nuori on eläinlääkärin ammatista haaveillut, voisi löytöeläinten kanssa vapaaehtoisena työskentely tuoda tarttumapintaa tulevaisuuteen. Jos paikan työntekijät ovat sellaisia, että eivät pahenna nuoren oloa epäasiallisella käytöksellään. Nuori saisi kokemusta, että on tarpeellinen ja tärkeä.
Hevosavusteinen terapia. Siinä on mukana myös hevoset ja mukava mennä tallille.
Kannattaa pohtia mikä masentaa.
Yhteiskunta? Vaatimukset? Hylkäämiseksi tulemisen tunne? Kiusaaminen? Mikä on taustalla?
Sitten voi miettiä mitä asialle voi tehdä.
Kannattaa ottaa lääkärin kanssa puheeksi muut terapiamuodot. Niitähän on vaikka mitä, taideterapiaa, eläinterapiaa... Toki riippuu asuinpaikasta mitä on tarjolla.
Hyviä vinkkejä täällä jo tullutkin niin en lähde niitä toistamaan. Ja tosiaan vaikuttaa siltä, että teet jo kaiken mitä pystyt. Aikaa ja voimia toi vaatii. Pidä myös itsestäsi huolta.