Kuolleen omaisen asunnon tyhjennys käynnissä. Otan tässä samalla viiniä. Itkettää, niin paljon muistoja.
Oletteko muut ottaneet tässä tilanteessa alkoholia?
Kommentit (27)
Eiköhän vesi olisi sinullekin parempi. 🙄
En. Jouduin tahtomattani kuolinpesän hoitajaksi ja muut pesän osakkaat osoittautuivat niin ahneiksi ja hankaliksi että katsoin parhaaksi luetteloida joka pienenkin esineen. Ei olis onnistunu jos olisin alkoholia lipitellyt ja takuulla olisi muu kuolinpesä nostanut kauhean metelin että siellä se vaan ryyppää.
Oletko ap juoppo? Sitten ymmärrän.
No en todellakaan. Hirveä homma eikä olisi tullut valmista ikinä jos olisin siellä viinipäissäni pyörinyt.
Ymmärrän kyllä, että ap. ottaa hieman tuikkua murheeseen.
Olin tasan vuosi sitten samassa tilanteessa kun anoppi kuoli. Annoin avaimet kälylle ja pojallensa muutamaksi päiväksi. Itselleni otin vain pölypusseja ja soitin sitten pesän tyhjentäjän paikalle, joka myös loppusiivosi asunnon. Siivouspäivänä tulikin kiinteistövälittäjä (ke) ja asunto oli myyty jo sunnuntaina 11K suuremmalla kuin pyyntihinta. Ma tapasin ostajan ja vahvistimme kaupat.
Olipa aika haipakkaa, mutten ehtinyt suremaan kun oli hautajaisten järjestelyt siinä samassa.
Kahdessa viikossa anopin kuolemasta kaikki oli hoidettu ja se ovi meni kiinni.
Pesänselvitys on vielä kesken ja se onkin ihan toinen vaihe kun siihen liittyy tonttia yms. ja toinen osapuoli asuu ulkomailla. Hankalaa etten sanoisi lievästi.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, että ap. ottaa hieman tuikkua murheeseen.
Olin tasan vuosi sitten samassa tilanteessa kun anoppi kuoli. Annoin avaimet kälylle ja pojallensa muutamaksi päiväksi. Itselleni otin vain pölypusseja ja soitin sitten pesän tyhjentäjän paikalle, joka myös loppusiivosi asunnon. Siivouspäivänä tulikin kiinteistövälittäjä (ke) ja asunto oli myyty jo sunnuntaina 11K suuremmalla kuin pyyntihinta. Ma tapasin ostajan ja vahvistimme kaupat.
Olipa aika haipakkaa, mutten ehtinyt suremaan kun oli hautajaisten järjestelyt siinä samassa.
Kahdessa viikossa anopin kuolemasta kaikki oli hoidettu ja se ovi meni kiinni.
Pesänselvitys on vielä kesken ja se onkin ihan toinen vaihe kun siihen liittyy tonttia yms. ja toinen osapuoli asuu ulkomailla. Hankalaa etten sanoisi lievästi.
Miten tuo myynti onnistui noin ripeästi, meillä ei kiinteistövälittäjä suostunut ottamaan asuntoa myyntiin ennen kuin perunkirjoitus oli tehty. Vetosi siihen, että koska ei ole 100% tietoa omistajista, niin ei voida tehdä kauppoja. Ja jos et ollut kuolinpesän osakas (kyseessä oli anoppisi), niin miten sinulla oli mahdollisuus asunto myydä?
Meidän kuolinpesässä juomisen hoiti se juoppo puoliso, joka kuvitteli elämän jatkuvan kuten ennenkin.
Ei jatkunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, että ap. ottaa hieman tuikkua murheeseen.
Olin tasan vuosi sitten samassa tilanteessa kun anoppi kuoli. Annoin avaimet kälylle ja pojallensa muutamaksi päiväksi. Itselleni otin vain pölypusseja ja soitin sitten pesän tyhjentäjän paikalle, joka myös loppusiivosi asunnon. Siivouspäivänä tulikin kiinteistövälittäjä (ke) ja asunto oli myyty jo sunnuntaina 11K suuremmalla kuin pyyntihinta. Ma tapasin ostajan ja vahvistimme kaupat.
Olipa aika haipakkaa, mutten ehtinyt suremaan kun oli hautajaisten järjestelyt siinä samassa.
Kahdessa viikossa anopin kuolemasta kaikki oli hoidettu ja se ovi meni kiinni.
Pesänselvitys on vielä kesken ja se onkin ihan toinen vaihe kun siihen liittyy tonttia yms. ja toinen osapuoli asuu ulkomailla. Hankalaa etten sanoisi lievästi.
Miten tuo myynti onnistui noin ripeästi, meillä ei kiinteistövälittäjä suostunut ottamaan asuntoa myyntiin ennen kuin perunkirjoitus oli tehty. Vetosi siihen, että koska ei ole 100% tietoa omistajista, niin ei voida tehdä kauppoja. Ja jos et ollut kuolinpesän osakas (kyseessä oli anoppisi), niin miten sinulla oli mahdollisuus asunto myydä?
Kuolinpesä omistaa asunnon. Siinä ei ole MITÄÄN epäselvää.
Jos asunnossa asuu vainajan avioleski, silloin tilanne on toinen, eikä asuntoa voi myydä.
Rahat myydystä asunnosta menee kuolinpesälle ja jaetaan sieltä miten jaetaan.
Kyllä mä otin kuolleen äitini asunnolla brandyä, minkä löysin sieltä ja join itteni kaatokänniin.
Ei ollu kiirettä asunnon tyhjäämisellä kun oma osake oli.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, että ap. ottaa hieman tuikkua murheeseen.
Olin tasan vuosi sitten samassa tilanteessa kun anoppi kuoli. Annoin avaimet kälylle ja pojallensa muutamaksi päiväksi. Itselleni otin vain pölypusseja ja soitin sitten pesän tyhjentäjän paikalle, joka myös loppusiivosi asunnon. Siivouspäivänä tulikin kiinteistövälittäjä (ke) ja asunto oli myyty jo sunnuntaina 11K suuremmalla kuin pyyntihinta. Ma tapasin ostajan ja vahvistimme kaupat.
Olipa aika haipakkaa, mutten ehtinyt suremaan kun oli hautajaisten järjestelyt siinä samassa.
Kahdessa viikossa anopin kuolemasta kaikki oli hoidettu ja se ovi meni kiinni.
Pesänselvitys on vielä kesken ja se onkin ihan toinen vaihe kun siihen liittyy tonttia yms. ja toinen osapuoli asuu ulkomailla. Hankalaa etten sanoisi lievästi.
Ei asuntoa voi myydä ennen perunkirjoitusta. Perunkirjoitukseen vaadittavien papereiden hankkiminen saattaa kestää kuukausia tai jopa yli puoli vuotta. Vainajan elinkaari selvitetään ja perilliset. Jos ihminen on muuttanut niin kaikista seurakunnista tilataan virkatodistus. Elinkaaren tulee olla eheä.
Perunkirja on tieto verottajalle vainajan ja hänen aviopuolisonsa varoista ja veloista.
Perunkirjoituksen jälkeen on perinnön jako ja päätökset omaisuuden realisoinnista. Kaikki tämä ottaa aikaa.
Veikkaan että olet syyllistynyt rikokseen.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, että ap. ottaa hieman tuikkua murheeseen.
Olin tasan vuosi sitten samassa tilanteessa kun anoppi kuoli. Annoin avaimet kälylle ja pojallensa muutamaksi päiväksi. Itselleni otin vain pölypusseja ja soitin sitten pesän tyhjentäjän paikalle, joka myös loppusiivosi asunnon. Siivouspäivänä tulikin kiinteistövälittäjä (ke) ja asunto oli myyty jo sunnuntaina 11K suuremmalla kuin pyyntihinta. Ma tapasin ostajan ja vahvistimme kaupat.
Olipa aika haipakkaa, mutten ehtinyt suremaan kun oli hautajaisten järjestelyt siinä samassa.
Kahdessa viikossa anopin kuolemasta kaikki oli hoidettu ja se ovi meni kiinni.
Pesänselvitys on vielä kesken ja se onkin ihan toinen vaihe kun siihen liittyy tonttia yms. ja toinen osapuoli asuu ulkomailla. Hankalaa etten sanoisi lievästi.
Kuka on tuo toinen osapuoli? Oliko anopilla muita lapsia kuin miehesi?
Ei asunnon myynti ole mahdollinen noin nopeasti mitä tuossa kuvasit. Jos noin toimittiin eipä ollut ammattitaitoinen välittäjä.
Kuolinpesän asunnon myynti - Skvl
https://skvl.fi/ajankohtaista/kuolinpesanasunnonmyynti/?gclid=Cj0KCQjwj…
Kuolinpesän asunnon myynti
Leskellä on pääsääntöisesti oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin. Puolisoiden yhteinen koti voidaan tässä tapauksessa myydä vain lesken suostumuksella. Kuolinpesään voi sisältyä useita kiinteistöjä ja asunto-osakkeita, joten kiinteistönvälittäjän asiantuntemus on kaikkien osapuolten etu. Kuolinpesän asunnon myynti tapahtuu samoilla menettelyillä kuin tavallisesti, mutta prosessiin liittyy enemmän lain velvoittamia asiakirjoja.
Kiinteistönvälittäjä tarvitsee yleensä ainakin seuraavat asiakirjat kuolinpesän asunnon myyntiin:
perukirja
sukuselvitys (jos perukirjan osakasluettelossa ei ole digi- ja väestötietoviraston vahvistusta)
mahdollinen lesken suostumus
valtakirjat kuolinpesän osakkailta, mikäli vain yksi osakas hoitaa myyntiä muiden puolesta
mahdollinen testamentti sekä selvitys sen lainvoimaisuudesta
mahdollinen ositus- ja perinnönjakokirja
mahdollinen avioehtosopimus
mahdollinen digi- ja väestötietoviraston lupa kiinteistön/asunto-osakkeen myymiseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, että ap. ottaa hieman tuikkua murheeseen.
Olin tasan vuosi sitten samassa tilanteessa kun anoppi kuoli. Annoin avaimet kälylle ja pojallensa muutamaksi päiväksi. Itselleni otin vain pölypusseja ja soitin sitten pesän tyhjentäjän paikalle, joka myös loppusiivosi asunnon. Siivouspäivänä tulikin kiinteistövälittäjä (ke) ja asunto oli myyty jo sunnuntaina 11K suuremmalla kuin pyyntihinta. Ma tapasin ostajan ja vahvistimme kaupat.
Olipa aika haipakkaa, mutten ehtinyt suremaan kun oli hautajaisten järjestelyt siinä samassa.
Kahdessa viikossa anopin kuolemasta kaikki oli hoidettu ja se ovi meni kiinni.
Pesänselvitys on vielä kesken ja se onkin ihan toinen vaihe kun siihen liittyy tonttia yms. ja toinen osapuoli asuu ulkomailla. Hankalaa etten sanoisi lievästi.
Miten tuo myynti onnistui noin ripeästi, meillä ei kiinteistövälittäjä suostunut ottamaan asuntoa myyntiin ennen kuin perunkirjoitus oli tehty. Vetosi siihen, että koska ei ole 100% tietoa omistajista, niin ei voida tehdä kauppoja. Ja jos et ollut kuolinpesän osakas (kyseessä oli anoppisi), niin miten sinulla oli mahdollisuus asunto myydä?
Kuolinpesä omistaa asunnon. Siinä ei ole MITÄÄN epäselvää.
Jos asunnossa asuu vainajan avioleski, silloin tilanne on toinen, eikä asuntoa voi myydä.
Rahat myydystä asunnosta menee kuolinpesälle ja jaetaan sieltä miten jaetaan.
Ei sillä ole merkitystä, kenelle rahat menevät, mutta sillä on merkitystä, että kuolinpesän osalta kauppakirjan allekirjoittavat kuolinpesän osakkaat (tai valtakirjalla edustajansa) ja tämä asia selviää vasta vainajasta tilatusta sukuselvityksestä ja esimerkiksi mahdollisesta testamentista. En voi uskoa, että kiinteistövölittäjät myyvät asuntoa, jonka omistajuus on epäselvä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, että ap. ottaa hieman tuikkua murheeseen.
Olin tasan vuosi sitten samassa tilanteessa kun anoppi kuoli. Annoin avaimet kälylle ja pojallensa muutamaksi päiväksi. Itselleni otin vain pölypusseja ja soitin sitten pesän tyhjentäjän paikalle, joka myös loppusiivosi asunnon. Siivouspäivänä tulikin kiinteistövälittäjä (ke) ja asunto oli myyty jo sunnuntaina 11K suuremmalla kuin pyyntihinta. Ma tapasin ostajan ja vahvistimme kaupat.
Olipa aika haipakkaa, mutten ehtinyt suremaan kun oli hautajaisten järjestelyt siinä samassa.
Kahdessa viikossa anopin kuolemasta kaikki oli hoidettu ja se ovi meni kiinni.
Pesänselvitys on vielä kesken ja se onkin ihan toinen vaihe kun siihen liittyy tonttia yms. ja toinen osapuoli asuu ulkomailla. Hankalaa etten sanoisi lievästi.
Kuolinpesän ryöstäjät. Mummo ei ole ehtinyt kylmetä ja hautaan ehtiä kun haaskat ovat jo myymässä omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, että ap. ottaa hieman tuikkua murheeseen.
Olin tasan vuosi sitten samassa tilanteessa kun anoppi kuoli. Annoin avaimet kälylle ja pojallensa muutamaksi päiväksi. Itselleni otin vain pölypusseja ja soitin sitten pesän tyhjentäjän paikalle, joka myös loppusiivosi asunnon. Siivouspäivänä tulikin kiinteistövälittäjä (ke) ja asunto oli myyty jo sunnuntaina 11K suuremmalla kuin pyyntihinta. Ma tapasin ostajan ja vahvistimme kaupat.
Olipa aika haipakkaa, mutten ehtinyt suremaan kun oli hautajaisten järjestelyt siinä samassa.
Kahdessa viikossa anopin kuolemasta kaikki oli hoidettu ja se ovi meni kiinni.
Pesänselvitys on vielä kesken ja se onkin ihan toinen vaihe kun siihen liittyy tonttia yms. ja toinen osapuoli asuu ulkomailla. Hankalaa etten sanoisi lievästi.
En oikein usko että tämä tarina on totta.
Asuntoa kun ei voi myydä ennen kuin perunkirjoitus on tehty ja perunkirjoitusta ei voi tehdä ennen kuin sukuselvitykset on saatu. Ja niissähän menee useampi viikko. Ellei tämä sitten tapahtunut joskus viime vuosituhannella?
Oman äitini asuntoa tyhjennän. t.ap
Rankka homma tyhjentää toisen asunto. Aivan kuin olisi haaskalla.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, että ap. ottaa hieman tuikkua murheeseen.
Olin tasan vuosi sitten samassa tilanteessa kun anoppi kuoli. Annoin avaimet kälylle ja pojallensa muutamaksi päiväksi. Itselleni otin vain pölypusseja ja soitin sitten pesän tyhjentäjän paikalle, joka myös loppusiivosi asunnon. Siivouspäivänä tulikin kiinteistövälittäjä (ke) ja asunto oli myyty jo sunnuntaina 11K suuremmalla kuin pyyntihinta. Ma tapasin ostajan ja vahvistimme kaupat.
Olipa aika haipakkaa, mutten ehtinyt suremaan kun oli hautajaisten järjestelyt siinä samassa.
Kahdessa viikossa anopin kuolemasta kaikki oli hoidettu ja se ovi meni kiinni.
Pesänselvitys on vielä kesken ja se onkin ihan toinen vaihe kun siihen liittyy tonttia yms. ja toinen osapuoli asuu ulkomailla. Hankalaa etten sanoisi lievästi.
Nyt narrailet. Perukirjat on oltava kauppakirjoissa mukana eli pesän osakkaat tarkistettu.
Ilman perukirjaa myynti ei onnistu ainoaltakaan perijältä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, että ap. ottaa hieman tuikkua murheeseen.
Olin tasan vuosi sitten samassa tilanteessa kun anoppi kuoli. Annoin avaimet kälylle ja pojallensa muutamaksi päiväksi. Itselleni otin vain pölypusseja ja soitin sitten pesän tyhjentäjän paikalle, joka myös loppusiivosi asunnon. Siivouspäivänä tulikin kiinteistövälittäjä (ke) ja asunto oli myyty jo sunnuntaina 11K suuremmalla kuin pyyntihinta. Ma tapasin ostajan ja vahvistimme kaupat.
Olipa aika haipakkaa, mutten ehtinyt suremaan kun oli hautajaisten järjestelyt siinä samassa.
Kahdessa viikossa anopin kuolemasta kaikki oli hoidettu ja se ovi meni kiinni.
Pesänselvitys on vielä kesken ja se onkin ihan toinen vaihe kun siihen liittyy tonttia yms. ja toinen osapuoli asuu ulkomailla. Hankalaa etten sanoisi lievästi.
Miten voit myydä anoppisi asunnon? Ethän ole edes kuolinpesän osakas?
Tai asuiko anoppi sinun omistamassa asunnossa?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, että ap. ottaa hieman tuikkua murheeseen.
Olin tasan vuosi sitten samassa tilanteessa kun anoppi kuoli. Annoin avaimet kälylle ja pojallensa muutamaksi päiväksi. Itselleni otin vain pölypusseja ja soitin sitten pesän tyhjentäjän paikalle, joka myös loppusiivosi asunnon. Siivouspäivänä tulikin kiinteistövälittäjä (ke) ja asunto oli myyty jo sunnuntaina 11K suuremmalla kuin pyyntihinta. Ma tapasin ostajan ja vahvistimme kaupat.
Olipa aika haipakkaa, mutten ehtinyt suremaan kun oli hautajaisten järjestelyt siinä samassa.
Kahdessa viikossa anopin kuolemasta kaikki oli hoidettu ja se ovi meni kiinni.
Pesänselvitys on vielä kesken ja se onkin ihan toinen vaihe kun siihen liittyy tonttia yms. ja toinen osapuoli asuu ulkomailla. Hankalaa etten sanoisi lievästi.
Täähän ois kivaa. Kyttäis, kuka kerrostalossa kupsahtaa ja sitten yleisavaimella sisään, tavaroiden penkominen, osakekirjojen löytäminen ja eikun kauppaamaan asuntoa, rahat tietty omalle tilille. Kukaan ei epäilisi yhtään, onko homma laillista.
Kyllä siinä jonkinlainen katharsis tapahtuu kun juo viiniä ja suree.