Miksi toiset pitävät työkyvyttömyyseläkettä automaattisesti huonona ratkaisuna?

.

Minä olen joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia, ja voin vakuuttaa, ettei tämä ole mitään elämää. Moni sanoo, että nythän olet vapaa kuin taivaan lintu tekemään ihan mitä haluat, mutta ei tämä ihan niin menekään. Yhtä kärsimystä on tämä tk-eläkeläisen elämä.

Nämä mielipiteet ja mielikuvat perustuvat usein silkkaan tietämättömyyteen. Pysyvää eläkettä ei todellakaan edes haeta, jossei kaikkea mahdollista ole jo kokeiltu. Moni ei myöskään ymmärrä, miten esimerkiksi pitkäaikainen mielialahäiriö tai psykoosisairaus muuttavat ihmisen kognitiota.

Työ on Suomessa pyhä asia. Josset kykene siihen samaan tapaan kuin terveet, olet automaattisesti jotenkin surullinen ja säälittävä syrjäytynyt, joka alkaa aivan varmasti kasvaa sammalta sängyssään heti kun pysyvä eläke on myönnetty. Sellaistakin ajattelua esiintyy, että työpaikka tarkoittaa automaattisesti jotain yhteisöä. Unohdetaan iloisesti, miten moni ihminen on koulussa/työelämässä käytännössä kiusattu työkyvyttömäksi.

No kun ne toiset elää sitä omaa elämää. Tuskin olis kestänyt mun elämää joka veti rusinaksi...

Eli, turvat tukkoon ja nauttikaa mistä voitte.

Jos joku on työkyvyttömyyseläkkeellä niin paheksutaan, mutta jos joutuu itse tekemään töitä sellaisen ihmisen kanssa, joka kuuluisi työkyvyttömyyseläkkeelle, niin sitten myöskin paheksutaan. En ymmärrä tätä. Miksei päästetä eläkkeelle niitä jotka eivät kykene töihin? Meillä oli yksi eläkeikää lähestyvä työntekijä, joka vaaransi potilasturvallisuutta jatkuvasti. Tosin hän ei itsekään suostunut ymmärtämään sitä, ja nyt tekee kuulemma keikkaa vielä eläkkeellä.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia, ja voin vakuuttaa, ettei tämä ole mitään elämää. Moni sanoo, että nythän olet vapaa kuin taivaan lintu tekemään ihan mitä haluat, mutta ei tämä ihan niin menekään. Yhtä kärsimystä on tämä tk-eläkeläisen elämä.

Sama täällä. Haluaisin kyllä tehdä yhtä sun toistakin, mutten vaan kykene. No, sairashan mä olenkin enkä turhan takia eläkkeellä.

Vierailija kirjoitti:

Kalliiksi tulevat nämä nuorena eläköityvät. Ei ole yhteiskunnalla varaa siihen. Heidän eläkkensä kun revitään työllisten selkänahasta.

Sinäkin voit saada niin kivuliaan peräaukonpaiseen että huudat kivusta 2 vuotta, et istu enää ikinä ja sen jälkeen saat syövän joka vie toisen jalan hautaan. Nämä voivat tulla sinulle jo huomenna!

Vierailija kirjoitti:

Minä olen joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia, ja voin vakuuttaa, ettei tämä ole mitään elämää. Moni sanoo, että nythän olet vapaa kuin taivaan lintu tekemään ihan mitä haluat, mutta ei tämä ihan niin menekään. Yhtä kärsimystä on tämä tk-eläkeläisen elämä.

Taitaa päivät sulla kulua kaljaa litkien ei ihme että masentaa.

No ei todellakaan kulu kaljaa litkien. Itse asiassa en voi sietää oluen makua. Mitään muutakaan alkoholia en käytä.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti on helpotus monelle, mutta nuorien ihmisten kohdalla se kyllä myös kauhistuttaa.

Sen sijaan, että etsittäisiin yhdessä ihmisen kanssa tehtävää, joka sopisi hänelle ja hänen rajoitteillleen, ihminen viskataan syrjään ja syrjäytymään.

Työelämä ei ole vain työtä. Se voi tuoda rytmiä elämään, sosiaalisia kontakteja, harrastusmahdollisuuksia, työterveyden palveluja, merkityksellisyyden tunnetta, mahdollisuuksia kehittyä ihmisenä.

Esim. monista mielenterveydenongelmista kärsivä voisi hyötyä äärettömästi siitä, että olisi jotain elämässä muutakin kuin esim. masennuksen surkeutta. Vaikka sitten osa-aikaisena katuja lakaisemassa tai kevytyrittäjänä taidetta tekemässä.

Mieluummin ottaisin perustulon kaikille kuin sysäisin tuhansittain nuoria ihmisiä vuosittain kokonaan syrjään työmarkkinoilta.

Olen periaatteessa samaa mieltä että työkyvyttömyyseläke syrjäyttää ihmisen.

Mutta ongelma ei ole noin yksinkertainen. Työkyvyttömyyseläke on sinällään erittäin hyvä ja toimiva keksintö. Sen sijaan kun puhutaan terveydenhoidosta ja tuesta, työkyvyttömyyseläkettä käytetään selvästi tekosyynä kun hoitoa ja erityisesti tukea kielletään esimerkiksi mielenterveyskuntoutujilta.

Eli ongelmana ei ole työkyvyttömyyseläke (koska se tuo työkyvyttömälle turvaa sekä rutiinia), mutta ongelmana on selvääkin selvemmin se että samantien kun työkyvyttömyyseläke on myönnetty erityisesti mielenterveyskuntoutujalle, kaikki tuki lopetetaan.

Se taas aiheuttaa sen että jos mielenterveyskuntoutujan mielenterveys järkkyy ja esimerkiksi masennus syvenee, se voi johtaa itse m urha an. Eikä mielenterveyskuntoutuja tule saamaan hoitoa ellei päädy hoitoon itsem. yrityksen (yleensä ns. "avunhuudon") vuoksi! Sen sijaan ne jotka ovat niin heikoissa kantimissa että aikovat toteuttaa sen, toteuttavat sen.

Kun sitten omaiset järkyttyvät siitä ja syyttävät hoitotahoa siitä ettei asioita hoideta, hoitotaho vetoaa ettei se voi kommentoida yksittäistapauksia. Tai kun itsem. toteuttaja toteuttaa tekonsa esimerkiksi julkisella paikalla (kuten polttoitsem. muutama vuosi sitten paikallisella torilla) mielenterveystaho kiillottaa kilpeään tarjoamalla tapauksen nähneille kriisiapua.

Mutta, sopii vain kysyä että miksi kriisiapua ei tarjottu ihmiselle jolla oli kriisi!? Syynä on se että ihmisellä oli sekä kriisi että työkyvyttömyyseläke!

Vierailija kirjoitti:

Minä olen joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia, ja voin vakuuttaa, ettei tämä ole mitään elämää. Moni sanoo, että nythän olet vapaa kuin taivaan lintu tekemään ihan mitä haluat, mutta ei tämä ihan niin menekään. Yhtä kärsimystä on tämä tk-eläkeläisen elämä.

Nimenomaan noin.

On outoa että erityisesti lääkärikunta, kuten myös osa ihmisistä, kuvittelee että työkyvyttömyyseläke on ikäänkuin terveen paperit. Että nyt kun olet työkyvyttömyyseläkkeellä, sinä olet terve, tosin "palkkasi" on todella mitätön.

Eihän se mene noin. Erityisesti mielenterveysongelmien vuoksi tilanne ei todellakaan pysy staattisena, vaan saattaa heilua rajustikin huonosta "parempaan" ja takaisin huonoon. Ja kuitenkin työkyvyttömyyseläke ei salli sitä että saisit hoitoa noihin ongelmiin.

Tilanne on samanlainen kuin jos sairastuisit esimerkiksi syöpään. Paranet siitä kun sinulle annetaan hoitoa, mutta menetät jotain sen verran että päädyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Nyt kun olet työkyvyttömyyseläkkeellä, ja sairastut uudestaan syöpään, lääkärit katsovat että olet jo saanut tarvittavat hoidot kerran ja toista kertaa et niitä enää saa, että paranna itsesi vaan saadulla tietotaidolla jotka terapiassa kuulit.

"mikäli ei itse koe pystyvänsä"

Ihan pelkästään tuolla perusteella ei pitäisi työkyvyttömyyseläkettä saada, eikä varmaan saakaan. 

Paitsi onhan tällä palstalla niitä, jotka kehuvat teeskennelleensä itselleen mielenterveysongelmia, jottei tarvitse mennä töihin. 

Vierailija kirjoitti:

Nämä mielipiteet ja mielikuvat perustuvat usein silkkaan tietämättömyyteen. Pysyvää eläkettä ei todellakaan edes haeta, jossei kaikkea mahdollista ole jo kokeiltu. Moni ei myöskään ymmärrä, miten esimerkiksi pitkäaikainen mielialahäiriö tai psykoosisairaus muuttavat ihmisen kognitiota.

Työ on Suomessa pyhä asia. Josset kykene siihen samaan tapaan kuin terveet, olet automaattisesti jotenkin surullinen ja säälittävä syrjäytynyt, joka alkaa aivan varmasti kasvaa sammalta sängyssään heti kun pysyvä eläke on myönnetty. Sellaistakin ajattelua esiintyy, että työpaikka tarkoittaa automaattisesti jotain yhteisöä. Unohdetaan iloisesti, miten moni ihminen on koulussa/työelämässä käytännössä kiusattu työkyvyttömäksi.

Ensin kerrot, että työkyvyttöyyseläkettä ei saa, jos kaikkea ei ole kokeiltu, jolla ilmeisesti tarkoitat, että ihminen tosiaan on sairas ja huonossa jamassa.

Sitten kerrot, kuinka tällainen ihminen ei ole yhtään surullinen tapaus, syrjäytynyt tai huonossa jamassa.

Ei ole ihme, jos joidenkin mielestä näyttää siltä, että työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään liian helposti.

Kaikilla diagnooseilla ei pääse sairaseläkkeelle, vaikka olisi kuinka huonossa kunnossa. Esim. ME/CFS diagnoosilla on ihmisiä, jotka ovat liikuntakyvyttömiä, osa letkuruokinnassa, mutta kukaan ei pääse sairaseläkkeelle, koska G93.3 ei ole hyväksytty diagnoosi Suomessa. Ulkomailla asiat ovat toisin. Tämä on järkyttävä epäkohta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti on helpotus monelle, mutta nuorien ihmisten kohdalla se kyllä myös kauhistuttaa.

Sen sijaan, että etsittäisiin yhdessä ihmisen kanssa tehtävää, joka sopisi hänelle ja hänen rajoitteillleen, ihminen viskataan syrjään ja syrjäytymään.

Työelämä ei ole vain työtä. Se voi tuoda rytmiä elämään, sosiaalisia kontakteja, harrastusmahdollisuuksia, työterveyden palveluja, merkityksellisyyden tunnetta, mahdollisuuksia kehittyä ihmisenä.

Esim. monista mielenterveydenongelmista kärsivä voisi hyötyä äärettömästi siitä, että olisi jotain elämässä muutakin kuin esim. masennuksen surkeutta. Vaikka sitten osa-aikaisena katuja lakaisemassa tai kevytyrittäjänä taidetta tekemässä.

Mieluummin ottaisin perustulon kaikille kuin sysäisin tuhansittain nuoria ihmisiä vuosittain kokonaan syrjään työmarkkinoilta.

Olen periaatteessa samaa mieltä että työkyvyttömyyseläke syrjäyttää ihmisen.

Mutta ongelma ei ole noin yksinkertainen. Työkyvyttömyyseläke on sinällään erittäin hyvä ja toimiva keksintö. Sen sijaan kun puhutaan terveydenhoidosta ja tuesta, työkyvyttömyyseläkettä käytetään selvästi tekosyynä kun hoitoa ja erityisesti tukea kielletään esimerkiksi mielenterveyskuntoutujilta.

Eli ongelmana ei ole työkyvyttömyyseläke (koska se tuo työkyvyttömälle turvaa sekä rutiinia), mutta ongelmana on selvääkin selvemmin se että samantien kun työkyvyttömyyseläke on myönnetty erityisesti mielenterveyskuntoutujalle, kaikki tuki lopetetaan.

Se taas aiheuttaa sen että jos mielenterveyskuntoutujan mielenterveys järkkyy ja esimerkiksi masennus syvenee, se voi johtaa itse m urha an. Eikä mielenterveyskuntoutuja tule saamaan hoitoa ellei päädy hoitoon itsem. yrityksen (yleensä ns. "avunhuudon") vuoksi! Sen sijaan ne jotka ovat niin heikoissa kantimissa että aikovat toteuttaa sen, toteuttavat sen.

Kun sitten omaiset järkyttyvät siitä ja syyttävät hoitotahoa siitä ettei asioita hoideta, hoitotaho vetoaa ettei se voi kommentoida yksittäistapauksia. Tai kun itsem. toteuttaja toteuttaa tekonsa esimerkiksi julkisella paikalla (kuten polttoitsem. muutama vuosi sitten paikallisella torilla) mielenterveystaho kiillottaa kilpeään tarjoamalla tapauksen nähneille kriisiapua.

Mutta, sopii vain kysyä että miksi kriisiapua ei tarjottu ihmiselle jolla oli kriisi!? Syynä on se että ihmisellä oli sekä kriisi että työkyvyttömyyseläke!

Ei ole rahaa paapoa näitä "masentuneita". On vähän tärkeämpiä kohteita tällä hetkellä. Heikkoja ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Niin en minä tiedä miksi jotkut kuvittelee, että se on joku vankeustuomio. Eläkkeellä ollessa voi tehdä työtä jonkin verran menettämättä eläkettään. Eläkkeen voi laittaa lepäämään kahdeksi vuodeksi ja tehdä vaikka kokoaikaista työtä. Pitää kuukauden taukoa ja taas alkaa uusi kahden vuoden putki kun saa tehdä töitä. Eläkkeellä voi opiskella. Mikä se ongelma sitten näillä on asian suhteen niin en tiedä?

Olen työkyvyttömyyseläkeläinen ja tein nolla tunti töitä tammikuussa. Seuraavana vuonna tein kesä töitä 2kk. Tuli kelalta soitto että nyt lähti asumistuet koska olen tehnyt toistuvasti töitä. Siksi ei voi tehdä vuosittain edes töitä vaan joka toinen vuosi. Jokainen voi laskea jääkö siinä taloudellisesti voitolle verraten työ kykyisen elämään.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia, ja voin vakuuttaa, ettei tämä ole mitään elämää. Moni sanoo, että nythän olet vapaa kuin taivaan lintu tekemään ihan mitä haluat, mutta ei tämä ihan niin menekään. Yhtä kärsimystä on tämä tk-eläkeläisen elämä.

Minulle eläkkeelle pääsy puolestaan oli helpotus, ja elämänlaatuni on parantunut huomattavasti sen jälkeen. Eihän se toki ole rajoitteitani poistanut, mutta nyt osaan paremmin selviytyä ja tulla toimeen niiden kanssa.

Eläkkeiden maksaminen tulee kalliiksi yhteiskunnalle, joten sitä ei tulisi ikinä myöntää liian kevyin perustein. Monet osatyökykyiset voisivat jopa hyötyä heille sopivasta työstä sen sijaan, että makoilisivat vain päivät pitkät kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin en minä tiedä miksi jotkut kuvittelee, että se on joku vankeustuomio. Eläkkeellä ollessa voi tehdä työtä jonkin verran menettämättä eläkettään. Eläkkeen voi laittaa lepäämään kahdeksi vuodeksi ja tehdä vaikka kokoaikaista työtä. Pitää kuukauden taukoa ja taas alkaa uusi kahden vuoden putki kun saa tehdä töitä. Eläkkeellä voi opiskella. Mikä se ongelma sitten näillä on asian suhteen niin en tiedä?

Olen työkyvyttömyyseläkeläinen ja tein nolla tunti töitä tammikuussa. Seuraavana vuonna tein kesä töitä 2kk. Tuli kelalta soitto että nyt lähti asumistuet koska olen tehnyt toistuvasti töitä. Siksi ei voi tehdä vuosittain edes töitä vaan joka toinen vuosi. Jokainen voi laskea jääkö siinä taloudellisesti voitolle verraten työ kykyisen elämään.

Ja et viitsi ottaa selvää asioistasi miten saat ne toimimaan? Et tietenkään voi hakea asumistukea ajalle milloin palkkatulosi on niin suuret että oikeutta ei ole asumistukeen. Se taas ei liity eläkkeeseesi mitenkään vaan asumistuen myöntämisperusteisiin. Nämä on oikeasti ihan simppeleitä juttuja kun vaan viitsii ottaa selvää eikä sohella mitä sattuu. Ja mistä sinä päättelit että et voi tehdä töitä kuin joka toinen vuosi? Hanki joku selittämään nämä asiat sinulle kun minulla ei mielenkiinto riitä vääntää rautalankaa päivänselvistä asioista. Voit lukea ne myös eläkeyhtiösi ja kelan sivuilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ei myönnetä työkyvyttömyyseläkettä kovin heppoisin perustein. Pitää olla aika painavat syyt siihen.

Nykyään on paljon kevyitä töitä joissa pärjää vaikka kroppa olisikin vähän rikki. 

Mua kans kiinnostas, mitä töitä ehdottaisit, kun käsiä ei oikein voi käyttää? Esim. tietokoneen käyttö on täysin pois pelistä, samoin kaikki kierto-vääntö-kääntöliikkeet, kahvikuppi on liian painava nostettava, jne. Mitä työtä ehdotat?