60+ seurustelun aloitus

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvää päivää. Kyllä suurin ongelma on sun oma ajattelutapa. Vallan mainiosti voi tuon ikäinen ja vanhempikin aloittaa seurustelun! Lopeta tuollainen valittaminen.

Mun isoisä alkoi seurustella yli 70-vuotiaana, menivät naimisiin melkein 90-vuotiaina ja liitto päättyi kun isoisäni kuoli 96-vuotiaana. 

Onhan tämä palsta ihana. Kiitos sinullekin. Ihan itku tulee silmään. Niin vähän sitä enää kannustusta enää saa. Keinutuolia tarjotaan.

Ap

Onko ap ihan tyhmä. Kantsii nyt kokeilla vaan etsiä se kumppani. Ei ole saletti että onnistaa. Turha vatvoa jotain mistä et todellakaan ole tietoa toteutuuko. Et voi tietää löydätkö kumppanin ja kuka dementoituu milloinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös 60 + nainen ja haluaisin löytää mieskaverin, jonka kanssa voisi retkeillä, matkustaa, viettää aikaa yhdessä. En tiedä, mistä löytäisi. Treffipalstoilla en ole (vielä) käynyt.

Samoin. Mitä täällä olen noista treffipalstoista lukenut niin onhan se aika kamalaa menoa. Eikö siellä ole mitään kunnioitusta toisia kohtaan. Täytynee rohkaistua. Ehkä tämän ikäisten kohdalla tilanne on parempi.

Ap

Onnea sinulle kumppanin löytymiseen! Treffisivustoilla on varmasti monenlaista yrittäjää. Pitää pitää pää kylmänä. En tiedä, onko yli 60v. miehissä varattuja sivusuhteen etsijöitä, nuoremmissa on, eivätkä kaikki kerro sitä kuin pakotettuina.

Onhan siellä, mutta järjestään ilmeisesti etsivät huomattavasti nuorempia naisia. Tämän olen siis kokenut "vähän nuorempana naisena" N46

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös 60 + nainen ja haluaisin löytää mieskaverin, jonka kanssa voisi retkeillä, matkustaa, viettää aikaa yhdessä. En tiedä, mistä löytäisi. Treffipalstoilla en ole (vielä) käynyt.

Samoin. Mitä täällä olen noista treffipalstoista lukenut niin onhan se aika kamalaa menoa. Eikö siellä ole mitään kunnioitusta toisia kohtaan. Täytynee rohkaistua. Ehkä tämän ikäisten kohdalla tilanne on parempi.

Ap

Onnea sinulle kumppanin löytymiseen! Treffisivustoilla on varmasti monenlaista yrittäjää. Pitää pitää pää kylmänä. En tiedä, onko yli 60v. miehissä varattuja sivusuhteen etsijöitä, nuoremmissa on, eivätkä kaikki kerro sitä kuin pakotettuina.

On. Tietty marginaali ihmisistä ei muutu koskaan. Nämä naalit kuitenkin jo vanhemmasta porukasta erottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvää päivää. Kyllä suurin ongelma on sun oma ajattelutapa. Vallan mainiosti voi tuon ikäinen ja vanhempikin aloittaa seurustelun! Lopeta tuollainen valittaminen.

Mun isoisä alkoi seurustella yli 70-vuotiaana, menivät naimisiin melkein 90-vuotiaina ja liitto päättyi kun isoisäni kuoli 96-vuotiaana. 

Onhan tämä palsta ihana. Kiitos sinullekin. Ihan itku tulee silmään. Niin vähän sitä enää kannustusta enää saa. Keinutuolia tarjotaan.

Ap

Mun äiti on 60+ ja aloitti seurustelun n. vuosi sitten. Koskaan ei ole liian vanha aloittamaan seurustelua.

t:Se jonka isoisä aloitti seurustelun yli 70-vuotiaana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös 60 + nainen ja haluaisin löytää mieskaverin, jonka kanssa voisi retkeillä, matkustaa, viettää aikaa yhdessä. En tiedä, mistä löytäisi. Treffipalstoilla en ole (vielä) käynyt.

Samoin. Mitä täällä olen noista treffipalstoista lukenut niin onhan se aika kamalaa menoa. Eikö siellä ole mitään kunnioitusta toisia kohtaan. Täytynee rohkaistua. Ehkä tämän ikäisten kohdalla tilanne on parempi.

Ap

Onnea sinulle kumppanin löytymiseen! Treffisivustoilla on varmasti monenlaista yrittäjää. Pitää pitää pää kylmänä. En tiedä, onko yli 60v. miehissä varattuja sivusuhteen etsijöitä, nuoremmissa on, eivätkä kaikki kerro sitä kuin pakotettuina.

Olen kohta 62 v mies. Sinkku jo muutaman vuoden, parinkymmenen vuoden pituinen edellinen suhde oli jäänyt epäromanttiseksi, eikä antanut kummallekaan mitää. Lueskelin deittiapeista, yhteen rekisteröidyn mutta se jäi kyllä alle viikon seikkailuksi - koen täysin vieraana lähteä kuvan ja viilatun profiilitekstin jälkeen treffeille. Treffeillä en lähtenyt käymään. Jollei toimi luomuna, niin sitten saa olla toimimatta. Olen ehdottoman monogaaminen enkä halua seksiä ilman tunnesidettä ja yhteistä romanttista kokemusta.

Moralisoijia en oikein suvaitse. Pituus 192, paino 93 eikä pömppämahaa ole. En juo enkä polta enkä myöskään käy töissä, en oikeastaan ehtisikään kun on mielekkäämpää tekemistä. Töllötin ei kuulu kiinnostuksiini, kulttuurijuoksut muuten voisivat kiinnostaa ainakin satunnaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös 60 + nainen ja haluaisin löytää mieskaverin, jonka kanssa voisi retkeillä, matkustaa, viettää aikaa yhdessä. En tiedä, mistä löytäisi. Treffipalstoilla en ole (vielä) käynyt.

Samoin. Mitä täällä olen noista treffipalstoista lukenut niin onhan se aika kamalaa menoa. Eikö siellä ole mitään kunnioitusta toisia kohtaan. Täytynee rohkaistua. Ehkä tämän ikäisten kohdalla tilanne on parempi.

Ap

Onnea sinulle kumppanin löytymiseen! Treffisivustoilla on varmasti monenlaista yrittäjää. Pitää pitää pää kylmänä. En tiedä, onko yli 60v. miehissä varattuja sivusuhteen etsijöitä, nuoremmissa on, eivätkä kaikki kerro sitä kuin pakotettuina.

Olen kohta 62 v mies. Sinkku jo muutaman vuoden, parinkymmenen vuoden pituinen edellinen suhde oli jäänyt epäromanttiseksi, eikä antanut kummallekaan mitää. Lueskelin deittiapeista, yhteen rekisteröidyn mutta se jäi kyllä alle viikon seikkailuksi - koen täysin vieraana lähteä kuvan ja viilatun profiilitekstin jälkeen treffeille. Treffeillä en lähtenyt käymään. Jollei toimi luomuna, niin sitten saa olla toimimatta. Olen ehdottoman monogaaminen enkä halua seksiä ilman tunnesidettä ja yhteistä romanttista kokemusta.

Moralisoijia en oikein suvaitse. Pituus 192, paino 93 eikä pömppämahaa ole. En juo enkä polta enkä myöskään käy töissä, en oikeastaan ehtisikään kun on mielekkäämpää tekemistä. Töllötin ei kuulu kiinnostuksiini, kulttuurijuoksut muuten voisivat kiinnostaa ainakin satunnaisesti.

Juuei. Tuo olisi huutava hälytysmerkki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös 60 + nainen ja haluaisin löytää mieskaverin, jonka kanssa voisi retkeillä, matkustaa, viettää aikaa yhdessä. En tiedä, mistä löytäisi. Treffipalstoilla en ole (vielä) käynyt.

Samoin. Mitä täällä olen noista treffipalstoista lukenut niin onhan se aika kamalaa menoa. Eikö siellä ole mitään kunnioitusta toisia kohtaan. Täytynee rohkaistua. Ehkä tämän ikäisten kohdalla tilanne on parempi.

Ap

Onnea sinulle kumppanin löytymiseen! Treffisivustoilla on varmasti monenlaista yrittäjää. Pitää pitää pää kylmänä. En tiedä, onko yli 60v. miehissä varattuja sivusuhteen etsijöitä, nuoremmissa on, eivätkä kaikki kerro sitä kuin pakotettuina.

Olen kohta 62 v mies. Sinkku jo muutaman vuoden, parinkymmenen vuoden pituinen edellinen suhde oli jäänyt epäromanttiseksi, eikä antanut kummallekaan mitää. Lueskelin deittiapeista, yhteen rekisteröidyn mutta se jäi kyllä alle viikon seikkailuksi - koen täysin vieraana lähteä kuvan ja viilatun profiilitekstin jälkeen treffeille. Treffeillä en lähtenyt käymään. Jollei toimi luomuna, niin sitten saa olla toimimatta. Olen ehdottoman monogaaminen enkä halua seksiä ilman tunnesidettä ja yhteistä romanttista kokemusta.

Moralisoijia en oikein suvaitse. Pituus 192, paino 93 eikä pömppämahaa ole. En juo enkä polta enkä myöskään käy töissä, en oikeastaan ehtisikään kun on mielekkäämpää tekemistä. Töllötin ei kuulu kiinnostuksiini, kulttuurijuoksut muuten voisivat kiinnostaa ainakin satunnaisesti.

Juuei. Tuo olisi huutava hälytysmerkki.

Niinhän se on oravanpyöräläisille. Itsellä on niinpäin että jos tuossa iässä vielä pitää juosta oravanpyörässä niin juoskaapa vaan, ja minulle se alkaa olla totaalinen turn off - eikö ihmisellä tärkeämpää sisältöä elämälleen ole. Yhtä mieltä ollaan ettei tarvitse tavatakaan.

Miehet varmaan hakee uutta kumppania niin kauan kuin kykenevät, naiset luovuttaa aika aikaisin ja jättäytyvät yksin. Motiiveista en tiedä. Jos on omasta mielestään jotain annettavaa, eikä ole tiedossa mitään erityisesti kuormittavaa muuta asiaa elämässä, niin mikä ettei iäkkäänäkin voi aloittaa seurustella. Kuuskymppinenhän on seniorisarjassa nuori. Aktiivista aikaa voi parhaassa tapauksessa olla kolmekymmentä vuotta edessäpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös 60 + nainen ja haluaisin löytää mieskaverin, jonka kanssa voisi retkeillä, matkustaa, viettää aikaa yhdessä. En tiedä, mistä löytäisi. Treffipalstoilla en ole (vielä) käynyt.

Samoin. Mitä täällä olen noista treffipalstoista lukenut niin onhan se aika kamalaa menoa. Eikö siellä ole mitään kunnioitusta toisia kohtaan. Täytynee rohkaistua. Ehkä tämän ikäisten kohdalla tilanne on parempi.

Ap

Onnea sinulle kumppanin löytymiseen! Treffisivustoilla on varmasti monenlaista yrittäjää. Pitää pitää pää kylmänä. En tiedä, onko yli 60v. miehissä varattuja sivusuhteen etsijöitä, nuoremmissa on, eivätkä kaikki kerro sitä kuin pakotettuina.

Olen kohta 62 v mies. Sinkku jo muutaman vuoden, parinkymmenen vuoden pituinen edellinen suhde oli jäänyt epäromanttiseksi, eikä antanut kummallekaan mitää. Lueskelin deittiapeista, yhteen rekisteröidyn mutta se jäi kyllä alle viikon seikkailuksi - koen täysin vieraana lähteä kuvan ja viilatun profiilitekstin jälkeen treffeille. Treffeillä en lähtenyt käymään. Jollei toimi luomuna, niin sitten saa olla toimimatta. Olen ehdottoman monogaaminen enkä halua seksiä ilman tunnesidettä ja yhteistä romanttista kokemusta.

Moralisoijia en oikein suvaitse. Pituus 192, paino 93 eikä pömppämahaa ole. En juo enkä polta enkä myöskään käy töissä, en oikeastaan ehtisikään kun on mielekkäämpää tekemistä. Töllötin ei kuulu kiinnostuksiini, kulttuurijuoksut muuten voisivat kiinnostaa ainakin satunnaisesti.

Juuei. Tuo olisi huutava hälytysmerkki.

Niinhän se on oravanpyöräläisille. Itsellä on niinpäin että jos tuossa iässä vielä pitää juosta oravanpyörässä niin juoskaapa vaan, ja minulle se alkaa olla totaalinen turn off - eikö ihmisellä tärkeämpää sisältöä elämälleen ole. Yhtä mieltä ollaan ettei tarvitse tavatakaan.

Mitä se sisältö sinulle on? Mitä teet? Mitä olet tehnyt kuluneena kesänä, viime viikonloppuna, tänä vuonna? Missä käynyt, miten viettänyt aikaasi, mistä nauttinut, mistä olet saanut onnistumisen ja mielihyvän kokemuksia?

Entä mitä odotat tulevaisuudelta, missä haluat olla viiden vuoden kuluttua, kymmenen vuoden kuluttua? Mitä silloin teet, mistä nautit, mitä harrastat?

Vierailija kirjoitti:

Jätä vaan kunnialla koko aikomus pois. Tuolla ajatuksellasi kukaan sinua ei enää huoli.

Sinäpä se kannustava ihminen olet!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös 60 + nainen ja haluaisin löytää mieskaverin, jonka kanssa voisi retkeillä, matkustaa, viettää aikaa yhdessä. En tiedä, mistä löytäisi. Treffipalstoilla en ole (vielä) käynyt.

Samoin. Mitä täällä olen noista treffipalstoista lukenut niin onhan se aika kamalaa menoa. Eikö siellä ole mitään kunnioitusta toisia kohtaan. Täytynee rohkaistua. Ehkä tämän ikäisten kohdalla tilanne on parempi.

Ap

Onnea sinulle kumppanin löytymiseen! Treffisivustoilla on varmasti monenlaista yrittäjää. Pitää pitää pää kylmänä. En tiedä, onko yli 60v. miehissä varattuja sivusuhteen etsijöitä, nuoremmissa on, eivätkä kaikki kerro sitä kuin pakotettuina.

Olen kohta 62 v mies. Sinkku jo muutaman vuoden, parinkymmenen vuoden pituinen edellinen suhde oli jäänyt epäromanttiseksi, eikä antanut kummallekaan mitää. Lueskelin deittiapeista, yhteen rekisteröidyn mutta se jäi kyllä alle viikon seikkailuksi - koen täysin vieraana lähteä kuvan ja viilatun profiilitekstin jälkeen treffeille. Treffeillä en lähtenyt käymään. Jollei toimi luomuna, niin sitten saa olla toimimatta. Olen ehdottoman monogaaminen enkä halua seksiä ilman tunnesidettä ja yhteistä romanttista kokemusta.

Moralisoijia en oikein suvaitse. Pituus 192, paino 93 eikä pömppämahaa ole. En juo enkä polta enkä myöskään käy töissä, en oikeastaan ehtisikään kun on mielekkäämpää tekemistä. Töllötin ei kuulu kiinnostuksiini, kulttuurijuoksut muuten voisivat kiinnostaa ainakin satunnaisesti.

Juuei. Tuo olisi huutava hälytysmerkki.

Niinhän se on oravanpyöräläisille. Itsellä on niinpäin että jos tuossa iässä vielä pitää juosta oravanpyörässä niin juoskaapa vaan, ja minulle se alkaa olla totaalinen turn off - eikö ihmisellä tärkeämpää sisältöä elämälleen ole. Yhtä mieltä ollaan ettei tarvitse tavatakaan.

Mitä se sisältö sinulle on? Mitä teet? Mitä olet tehnyt kuluneena kesänä, viime viikonloppuna, tänä vuonna? Missä käynyt, miten viettänyt aikaasi, mistä nauttinut, mistä olet saanut onnistumisen ja mielihyvän kokemuksia?

Entä mitä odotat tulevaisuudelta, missä haluat olla viiden vuoden kuluttua, kymmenen vuoden kuluttua? Mitä silloin teet, mistä nautit, mitä harrastat?

Minusta tuollaiset kymmenvuostissuunnitelmat kuusikymppiselle ovat jo naurettavia. Elämä ehtoopuolella, päivä kerrallaan mennään.

Siinä voi käydä ap,miten vaan

Anoppini kuoli 69v ja isäni täyttää kohta 88v eli eipä sitä tiedä,kuinka pitkään elää.

60-kymppisellä on monet paineet purettu. Ei tarvitse miettiä lapsiperheen perustamista, uran suunnittelua, harva lähtee asuntosäästäjäksikään jne. Jonkun 20-30 vuotiaan on tätä itse asiassa aika rento tilaa aika mahdotonta ymmärtää.

Olen 62 ja seurustellut samanikäisen kanssa nyt 4 vuotta. Asumme erillään ja välimatkaakin on. Työelämässä molemmat, minä eronnut, hän leski. Samanikäiset aikuiset lapset, ei lapsenlapsia kummallakaan.

Kivaa tässä on se, että on aina kaveri. Olemme joka kesä vuokranneet mökin eri puolilta Suomea, käymme myös Lapissa keväisin. Mies on vähän "saamaton" mutta lähtee kyllä aina mukaan mitä ehdotankin. Toisaalta tämä viikonloppureissaaminen alkaa rasittaa, joka toinen viikonloppu toisen kotona, joka toinen toisen ja lomat toki yhdessä. Kotona on kaikki vähän rempallaan kun töiden jälkeen ei paljon jaksa panostaa ja viikonloput menee kaikkea kivaa puuhaillen, ei suursiivouksessa. Yhteen ei taideta haluta kumpikaan koskaan muuttaa, niin kauan on ollut oma huusholli - kummallakin n. 30 vuotta oma tupa ja oma lupa. Taloudellisesti tämä on todella tyhmää maksaa kahta huushollia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös 60 + nainen ja haluaisin löytää mieskaverin, jonka kanssa voisi retkeillä, matkustaa, viettää aikaa yhdessä. En tiedä, mistä löytäisi. Treffipalstoilla en ole (vielä) käynyt.

Samoin. Mitä täällä olen noista treffipalstoista lukenut niin onhan se aika kamalaa menoa. Eikö siellä ole mitään kunnioitusta toisia kohtaan. Täytynee rohkaistua. Ehkä tämän ikäisten kohdalla tilanne on parempi.

Ap

Onnea sinulle kumppanin löytymiseen! Treffisivustoilla on varmasti monenlaista yrittäjää. Pitää pitää pää kylmänä. En tiedä, onko yli 60v. miehissä varattuja sivusuhteen etsijöitä, nuoremmissa on, eivätkä kaikki kerro sitä kuin pakotettuina.

Olen kohta 62 v mies. Sinkku jo muutaman vuoden, parinkymmenen vuoden pituinen edellinen suhde oli jäänyt epäromanttiseksi, eikä antanut kummallekaan mitää. Lueskelin deittiapeista, yhteen rekisteröidyn mutta se jäi kyllä alle viikon seikkailuksi - koen täysin vieraana lähteä kuvan ja viilatun profiilitekstin jälkeen treffeille. Treffeillä en lähtenyt käymään. Jollei toimi luomuna, niin sitten saa olla toimimatta. Olen ehdottoman monogaaminen enkä halua seksiä ilman tunnesidettä ja yhteistä romanttista kokemusta.

Moralisoijia en oikein suvaitse. Pituus 192, paino 93 eikä pömppämahaa ole. En juo enkä polta enkä myöskään käy töissä, en oikeastaan ehtisikään kun on mielekkäämpää tekemistä. Töllötin ei kuulu kiinnostuksiini, kulttuurijuoksut muuten voisivat kiinnostaa ainakin satunnaisesti.

Juuei. Tuo olisi huutava hälytysmerkki.

Niinhän se on oravanpyöräläisille. Itsellä on niinpäin että jos tuossa iässä vielä pitää juosta oravanpyörässä niin juoskaapa vaan, ja minulle se alkaa olla totaalinen turn off - eikö ihmisellä tärkeämpää sisältöä elämälleen ole. Yhtä mieltä ollaan ettei tarvitse tavatakaan.

Mitä se sisältö sinulle on? Mitä teet? Mitä olet tehnyt kuluneena kesänä, viime viikonloppuna, tänä vuonna? Missä käynyt, miten viettänyt aikaasi, mistä nauttinut, mistä olet saanut onnistumisen ja mielihyvän kokemuksia?

Entä mitä odotat tulevaisuudelta, missä haluat olla viiden vuoden kuluttua, kymmenen vuoden kuluttua? Mitä silloin teet, mistä nautit, mitä harrastat?

Minusta tuollaiset kymmenvuostissuunnitelmat kuusikymppiselle ovat jo naurettavia. Elämä ehtoopuolella, päivä kerrallaan mennään.

Mun äiti on 81v ja isä 86v, molemmat terveitä ja täyspäisiä. Edelleen reissaavat ulkomailla ja mökkeilevät kotimaassa. Kuuskymppisellä voi olla helposti vielä 20 tai 30 vuotta elämää jäljellä, joten ei ole mitään syytä miksi ei voisi alkaa seurustelemaan ja tekemään kymmenvuotis-suunnitelmia. N59

Olen 60 + .

Törmäsin nykyiseen kumppaniin noin nelisen vuotta sitten.Todella hyvä tyyppi.

Uskon vahvasti, ettei parisuhdetta kannata perustaa ihan samalle pohjalle kuin nuorena ja mitä silloin piti tärkeänä. On tärkeää, miten on oma koti toisen oman kodin rinnalla.  On tärkeää pitää ystävistään, harrastuksistaan, muista kiinnostuksen kohteistaan kiinni kuin ajatella toisesta "vanhuuden ystävää". Kuka jaksaa leikellä kumppanin keltaisia varpaankynsiä, kun toinen ei enää jaksa kumartua sitä tekemään?  En ainakaan minä. 

Jäädessäni leskeksi se kokemus opetti kantapäitä myöten, miten tärkeää on oma itsenäisyys ja vakavaraisuus. KUn toista ei ole tai toista ei ole tarpeeksi on oltava tukeva pohja, johon omat jalkansa laskee. Se, että hakisi nyt parisuhteesta toistoa nuoruuden parisuhteisiin on varma keino myös arastella uusien ihmisten kohtaamisia.

PÄivä kerrallaan uuden ihmisen kanssa. Niitä nuoruudessa tärkeitä hömpötyksiä sitoutumisesta, häistä, yhteen muuttamisesta ei tarvitse enää niin suurella tunteella ja tahdolla pohdiskella jokaisen uuden tyypin kohdalla. Elämänkokemus auttaa tunnistamaan kuka on muuten vain  kiinnostavaa seuraa. Mihin on kiire kuin tähän päivään ja tekemään ne omat asiat ensin.

Mies oli 61 ja minä 59 kun aloitettiin. Ihan sama vipinä ja kutina oli alussa kuin nuorenakin. Nyt jo toistakymmentä vuotta yhdessä. Seurustelu jatkuu, ei asuta yhdessä. Onhan se kiva kun on vielä läheisyyttä ja vakituinen kumppani. Arjen asioissa autetaan toisiamme, mökkeillään ja matkustellaan. Pari kertaa viikossa muuten tavataan ja vietetään viikonloppuöitä yhdessä, joka päivä soitellaan. Sopii hyvin tähän elämänvaiheeseen. Rohkeasti vaan, ei ole niin itsestäänselvää edes löytää ketään sopivaa tässä iässä.