Ystävyysongelmaa mä ratkaisen

Taas huomaa, ettei ikä tee kaikissa asioissa viisaammaksi. Olen koittanut sopia hyvien ystävien kanssa tapaamista jo hyvän tovin, yhdessä ja erikseen. Meitä on siis kolme ruuhkavuosien keskellä elävää, olemme tunteneet toisemme yli 30 vuotta ja hyviä ystäviä.

Jo ennen koronaa huomasin, että ystävyytemme hieman muuttui sen jälkeen, kun neljäs ystävämme muutti toiselle puolelle Suomea ja toinen ystävistäni vaihtoi työpaikkaa, jonka toimisto on lähellä yhteisen ystävämme kotia. He siis näkevät sattumalta toisensa useita kertoja viikossa ja toisaalta voivat helposti viettää yhteistä aikaa kummankin työpäivän päätteeksi. Minä taas olen erillään heistä, vaikka asunkin aika lähellä toista.

Huomaan vain aina silloin tällöin, että näistä satunnaista "näimme toisemme ennen töitä" tai "näimme sattumalta, kun hän lähti töistä kotiin ja minä tulin kotiin"- hetkistä on tullut niitä aikoja, jolloin he suunnittelevat monia yhteisiä juttuja tai päättävät meidän kolmen yhteistä ohjelmaa uusiksi. Esimerkkinä ensi viikonloppu, jolloin minä ja A olimme sopineet, että voisimme lähteä yhdessä tapahtumaan. Olemme vuosien aikana käyneet samaisessa tapahtumassa yhdessä kaikki kolme, mutta useammin minä ja A keskenämme. Nyt B oli aiemmin ilmoittanut, ettei häntä kiinnosta se. Kun viestittelin molemmille, pitkään ei kuulunut mitään, mutta kappas, nyt A ilmoittikin, että haluaakin mennä B:n kanssa toiseen tapahtumaan sen sijaan, että menisikin kanssani siihen tapahtumaan, josta olimme jo sopineet ja kävisikö ehkä toinen päivä, jonka hän tietää, ettei käy, koska olimme sen jo käsitelleet. Oli jo odottanut kovasti tapaamista ja tapahtumaa. On siis tasan kaksi vaihtoehtoa: mennä yksin, joka vie suuren osan tapahtuman ilosta jo valmiiksi tai jättää väliin kokonaan.

Olemme nelikymppisiä naisia ja luulin, että tässä iässä säätämiset olisi jo säädetty ja ihmiset osaisivat jo pitää kiinni siitä, mistä on sovittu ja mitä on luvattu. Minulla on juuri nyt parempia kokemuksia teinien kanssa lupausten pitämisestä kuin ystävieni! Se on itse asiassa aika naurettavaa, mutta näin on.

Miten te ratkaisisitte asian? Millaisia ystävyysdilemmoita muilla on?