Miten maalaistalot on lämmitetty aikanaan?
Jäin miettimään isovanhempieni taloa. Iso 1800-luvulla rakennettu talo, jossa tuvassa puuhella ja leivinuuni mutta kamareissa tai salissa ei ollut mitään tulisijoja. Miten se pysyi talvella lämpimänä?
Ei ole enää ketään jolta kysyä.
Kommentit (9)
Meillä oli sali kylmillään talvet. Pirtti lämpeni leivinuunilla, keittiö puuhellalla ja kamari porinmatilla. Niin ja myös toinen kamari oli kylmillään.
Tuvassa oleva keskusmuuri on säteillyt lämpöä myös kamareihin. Kylmimpänä aikana on kamareissa nukuttu vällyissä, eli eräänlaisessa lampaannahkapussissa.
Ei niitä lämmitetty, ei tarvinnut. Silloin tehtiin töitä, ei joudettu tuvassa makaamaan. Lapset hiihti kouluun kesät talvet, siinä pysyi lämpimänä.
Paksut vällyt ja kunnolla vaatetta päälle.
Hmm, tupa oli kyllä tosi iso, ehkä siellä nukuttiin talviaikaan ja osa talosta oli kylmillään.
Ap
Käytännössä lapset kun hiihti kotiin niin piti jo lähteä takaisin kouluun kun oli niin pitkä matka. Ainakin näin minulle on kerrottu. Usein kesälläkin hiihdettiin vissiin myös. Ainakin armeijassa.
Vaihtoehtoja on kaksi: ne huoneet olivat talvella kylmillään, tai tulisijat on purettu. Onko sali sellaisessa kohdassa, että sinne tulisi riittävästi lämpöä toisesta huoneesta? Porinmatti on tuoreempi kuin 1800-luvun lämmityslaite, samoin kaasu- ja petrolilämmittimet.
Käy joskus Hviträskissä. Siellä yhdessä talossa oli 9 takkaa. Ajattelin silloin, että asuminen vaati henkilökunnan.
Pirtissä yleensä leivinuuni ja keittiössä puuhella, joka samalla lämmittää keittiön. Kamareissa pönttöuuni / kakluuni tai ns. Porin Matti. 1960-luvulla noita korvattiin öljykamiinoilla. Teillä isovanhempien talosta on luultavasti uunit purettu kamareista tilaa viemästä.