Miksi sähkön hinta korkea vaikka Suomi tuotannossa omavarainen.

Missä kohti tuossa on se omavaraisuus?

Kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa.

Tämäpä hyvä kysymys. Ilmeisesti meille on ainakin joskus tullut Ruotsista sähköä ja onko myös Norjasta? Eilen tuossa A-talkissa mainittiin että hieman on tullut aiemmin sähköä myös Venäjältä.

Valitettavasti tämä sähköbusiness saatiin ainakin kuulostamaan todella monimutkaiselta eilen A-talkissa. Tätä hoettiin monessa kohden että "tämä on monimutkainen kokonaisuus". 

En tiedä osaisiko joku tavallinen pulliainen vastata tuohon ap:n kysymykseen?

Onko kyse siis jostakin markkinahinnasta. En tarkoita kartellia mutta jos nyt käyt vaikkapa isoissa marketeissa niin tomaatit ovat suunnilleen saman hintaisia per kilo.

Eli jos Europpassa sähkönhinta on tietynlainen niin siitä muodostuu markkinahinta sitten noin suunnilleen? Eli vaikka täällä voitaisiin myydä sähköä halvemmalla niin sitä ei tehdä koska on tuo ns. yleinen markkinahinta?

Et taida ymmärtää, mitä omavaraisuus tarkoittaa.

Saadaan tekosyy laskuttaa, aivan sama on bensan kanssa. Nämä keissit tulevat suoraan näiltä pakollisia hyödykkeitä myyviltä tahoilta.

Kyse on siitä ettei ole mitään yhteiskunnan suojaa kriisien varalle tai yhteistä Suomea, kiitos kapitalistisen ajattelutavan jossa  kaikki pitää saada laskuttaa ihmisiltä ja voitot kerryttää harvojen taskuun.

Kaiken lopulta aina maksaa peruspalkansaaja. 

Tästä oli hyvä selvitys tämän päivän Hesarissa, kopion tänne, tässä suora linkki: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009038961.html

Jos onkin maksullinen, niin kopion tänne, (ei mahdu yhteen viestiin)

Särkyneiden sähkömarkkinoiden sääntöjä on korjattava

Sähkömarkkinoiden sääntöjen piti estää ongelmia, mutta muuttuneessa tilanteessa säännöt pikemminkin luovat ja pahentavat ongelmia.

ENERGIA-ALAN edustajat ovat hokeneet viime viikot samaa sanomaa: markkinat ovat rikki. Hyvän sään aikana rakennetut ja normaalioloihin hyvin sopivat järjestelyt eivät ainoastaan ole rikki vaan ne ovat alkaneet toimia tavoitteidensa vastaisesti, kun häiriö on muuttunut perustilaksi.

Yksi markkinoiden ongelmista on ollut, että Keski-Euroopan talous nojasi halpaan venäläiseen putkikaasuun. Kun se katosi, tukipistekin katosi. Kun putkikaasua korvataan nesteytetyllä maakaasulla, kaasulasteista kilpaillaan rajusti, mikä nostaa hintoja. Vielä vuosi tai kaksi sitten EU suuntasi kaikessa kaasukaupassa kohti markkinoilla määräytyviä spot-hintoja, koska niiden piti turvata halvan kaasun saanti.

Energiamarkkinoiden särkyminen on johtanut myös siihen, että kaasua korvataan teollisuudessa sähköllä. Eurooppa on rakennellut kauan yhteistä sähkömarkkinaa. Tavoite on, että sähkö kulkee maiden rajojen yli ja hintojen ohjaamana sinne, missä sähköstä on pula. Ongelmallista on nyt se, että sähkön hinta nousee sielläkin, missä sähkön tuotanto vastaa kulutusta ja varautuminen on kunnossa. Suomikin saattaa olla aika lähellä tasapainoa ensi talvena, sillä Olkiluodon kolmosreaktori vaikuttaisi saavuttavan täyden tuotannon ennen joulua.

Rikkinäisillä markkinoilla ongelmasta on yllättäen tullut onni. Kun siirtolinjat Keski-Eurooppaan ovat puutteelliset, sähkö ei kulje Pohjoismaista vuolaana sinne, joten hinta pysyy Pohjolassa kohtuullisempana kuin Keski-Euroopassa. Markkinoiden puutteesta on tullut suojausmekanismi. Suomen etu lyhyellä aikavälillä rikkinäisillä markkinoilla on, että siirtolinjat Pohjoismaiden sisällä toimivat mutta siirtolinjat Keski-Eurooppaan eivät. Pitkällä aikavälillä tämä ei ole kenenkään etu

jatkuu seuraavassa viestissä

HS pääkirjoitus jatkuu: 

SÄHKÖMARKKINOIDEN tilasta kertoo, että Suomessa pörssisähkö saattaa kallistua valtavasti, kun siirrytään yön hiljaisuudesta huippukulutuksen hetkeen, vaikka tuotanto ja tuonti vastaavatkin kysyntään toistaiseksi melko hyvin. Muuallakin tämänhetkinen hinta on kovempi kuin mitä kysynnästä voisi päätellä.

EU:n teknisestä hintakatostakaan ei ole apua. Se on suunniteltu ehjien markkinoiden aikaan, mutta ei rajoittamaan hintaa.

Markkinoiden särkymisestä todistaa myös, miten alalla käytettäville hintasuojauksille on käynyt. Vanhan maailman luonnolliset ja yleiset varautumistoimet ovat muuttuneet myrkyksi. Fortum myi hyvissä ajoin sähköpörssin kautta ensi vuoden sähköntuotantoaan, kuten yleensäkin tehdään. Nyt hinta ei kuitenkaan osunut lähellekään sitä, millainen sen oletetaan olevan toimitushetkellä. Pörssisääntöjen mukaan Fortumin on hankittava vakuudet, joiden idea vanhassa maailmassa oli turvata, että ostaja voi hankkia sähkön muualta senhetkisellä markkinahinnalla, jos myyjä ei pysty sähköä toimittamaan. Hintojen nousun vuoksi terveetkin sähköä myyvät yhtiöt ovat nyt vaikeuksissa, kun ne tarvitsevat vakuuksia, jotka sitovat miljardeittain niiden pääomia.

Järjestelyn ymmärtää paremmin sellaisten myyjien osalta, jotka eivät tuota itse sähköä. Fortum tekee sähköä, toiminta on Pohjoismaissa osavuosikatsauksen mukaan kannattavaa, ja yhtiö voi huononkin diilin toteuttaa.

Fortumin vakuushuolissa on takana myös Uniper. Jos Fortumin luottoluokitus heikkenisi Uniper-tappioiden vuoksi, vakuuksien ja muun rahoituksen saanti vaarantuisi. Niinpä Fortum yrittää yhtä aikaa näyttää sekä vakavaraiselta että apua tarvitsevalta, kun se anoo pääomistajan eli valtion tukea.

FORTUM ei ole ainoa apua aneleva. Energiamarkkinoiden rikkoontuminen voi tuoda valtioiden kirstuille jonona yhtiöitä, joita ei voi päästää nurin mutta joita hintasuojaukset tai särkyneiden markkinoiden muut ongelmat työntävät jo kallelleen. Markkinoiden teknisiä puutteita ei hetkessä korjata, mutta ongelmia aiheuttavat säännöt pitää korjata heti.

Vierailija kirjoitti:

Kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa.

Mitä väliä, tällä hetkellä Suomessa kysyntä on vähemmän kuin kotimainen tuotantokapasiteetti. Eli ei olisi pakko tuoda P-Ruotsista kilowattituntiakaan. Mutta toki sieltä tuodaan koska sähkö siellä on halpaa.

Vierailija kirjoitti:

HS pääkirjoitus jatkuu: 

SÄHKÖMARKKINOIDEN tilasta kertoo, että Suomessa pörssisähkö saattaa kallistua valtavasti, kun siirrytään yön hiljaisuudesta huippukulutuksen hetkeen, vaikka tuotanto ja tuonti vastaavatkin kysyntään toistaiseksi melko hyvin. Muuallakin tämänhetkinen hinta on kovempi kuin mitä kysynnästä voisi päätellä.

EU:n teknisestä hintakatostakaan ei ole apua. Se on suunniteltu ehjien markkinoiden aikaan, mutta ei rajoittamaan hintaa.

Markkinoiden särkymisestä todistaa myös, miten alalla käytettäville hintasuojauksille on käynyt. Vanhan maailman luonnolliset ja yleiset varautumistoimet ovat muuttuneet myrkyksi. Fortum myi hyvissä ajoin sähköpörssin kautta ensi vuoden sähköntuotantoaan, kuten yleensäkin tehdään. Nyt hinta ei kuitenkaan osunut lähellekään sitä, millainen sen oletetaan olevan toimitushetkellä. Pörssisääntöjen mukaan Fortumin on hankittava vakuudet, joiden idea vanhassa maailmassa oli turvata, että ostaja voi hankkia sähkön muualta senhetkisellä markkinahinnalla, jos myyjä ei pysty sähköä toimittamaan. Hintojen nousun vuoksi terveetkin sähköä myyvät yhtiöt ovat nyt vaikeuksissa, kun ne tarvitsevat vakuuksia, jotka sitovat miljardeittain niiden pääomia.

Järjestelyn ymmärtää paremmin sellaisten myyjien osalta, jotka eivät tuota itse sähköä. Fortum tekee sähköä, toiminta on Pohjoismaissa osavuosikatsauksen mukaan kannattavaa, ja yhtiö voi huononkin diilin toteuttaa.

Fortumin vakuushuolissa on takana myös Uniper. Jos Fortumin luottoluokitus heikkenisi Uniper-tappioiden vuoksi, vakuuksien ja muun rahoituksen saanti vaarantuisi. Niinpä Fortum yrittää yhtä aikaa näyttää sekä vakavaraiselta että apua tarvitsevalta, kun se anoo pääomistajan eli valtion tukea.

FORTUM ei ole ainoa apua aneleva. Energiamarkkinoiden rikkoontuminen voi tuoda valtioiden kirstuille jonona yhtiöitä, joita ei voi päästää nurin mutta joita hintasuojaukset tai särkyneiden markkinoiden muut ongelmat työntävät jo kallelleen. Markkinoiden teknisiä puutteita ei hetkessä korjata, mutta ongelmia aiheuttavat säännöt pitää korjata heti.

Sähkömarkkinat ovat nimenomaan sekaisin näiden johdannaishintasuojausten takia. Ollaan suojautuvinaan riskeiltä, vaikka mikään ei ole riskitöntä. Sitten nämä hienot himmelit kaatuu niskaan ja jokainen joutuu tarjoamaan pää märkänä yhä korkeampaa hintaa sähköstä niiden johdannaisviritysten takia.

Ihan sama touhu kuin pankkikriisi joka vei Bearingsin kumoon.

Suomalaiset sähköyhtiöt käärivät nyt tolkutonta voittoa.

Sähkön tuotantokustannukset ovat jossain 30-50 €/MWh paikkeilla.

Sähkön markkinahinta Suomessa nyt 582 €/MWh.

Kannattaa ostaa sähköyhtiöiden osakkeita.

Vierailija kirjoitti:

Missä kohti tuossa on se omavaraisuus?

Tuonti alle 1000MW. Loviisa ja OL3 tulee verkkoon niin siitä tulee 2500 MW tehoa. Eli lokakuun alusta ollaan omavaraisia.

Suomessa seisoo tälläkin hetkellä monta voimalaitosta.

Niitä ei käynnistetä koska Suomessa sähkön tuotanto ja kulutus on tasapainossa. Vuorokautinen tasaaminen tehdään välillä ostamalla ja välillä myymällä sähköä ulkomaille.

kotimainen sähköntuotanto riittää mainiosti eikä se ole mikään peruste sille että sähkön hinta on 10 x normaali.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä kohti tuossa on se omavaraisuus?

Tuonti alle 1000MW. Loviisa ja OL3 tulee verkkoon niin siitä tulee 2500 MW tehoa. Eli lokakuun alusta ollaan omavaraisia.

Suomi on nytkin omavarainen. Monta voimalaitosta seisoo.

Kusetus.

On epäilemättä täysi kusetus taas tämäkin.

Omavaraisuutta on hoettu jo pitkän aikaa, joten jos SE ei ole valetta, niin sitten tämä on kusetus. Toki omavaraisuuskin voi olla valetta kuten oli se huoltovarmuusvarastonkin hyvä kattavuus.

Ehkä Suomessa suurin osa on valhetta ja illuusiota. Olen taipuvainen uskomaan tämän.

Se on mukavaa tämä vihreä siirtymä.

Helppo nyhtää nyt kun on pakko ostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä kohti tuossa on se omavaraisuus?

Tuonti alle 1000MW. Loviisa ja OL3 tulee verkkoon niin siitä tulee 2500 MW tehoa. Eli lokakuun alusta ollaan omavaraisia.

Suomi on nytkin omavarainen. Monta voimalaitosta seisoo.

Jaaha, vissiin jotain naisen logiikkaa taas.

Ollaan omavaraisia, mutta tuodaan 1000 MW.

Vierailija kirjoitti:

HS pääkirjoitus jatkuu: 

SÄHKÖMARKKINOIDEN tilasta kertoo, että Suomessa pörssisähkö saattaa kallistua valtavasti, kun siirrytään yön hiljaisuudesta huippukulutuksen hetkeen, vaikka tuotanto ja tuonti vastaavatkin kysyntään toistaiseksi melko hyvin. Muuallakin tämänhetkinen hinta on kovempi kuin mitä kysynnästä voisi päätellä.

EU:n teknisestä hintakatostakaan ei ole apua. Se on suunniteltu ehjien markkinoiden aikaan, mutta ei rajoittamaan hintaa.

Markkinoiden särkymisestä todistaa myös, miten alalla käytettäville hintasuojauksille on käynyt. Vanhan maailman luonnolliset ja yleiset varautumistoimet ovat muuttuneet myrkyksi. Fortum myi hyvissä ajoin sähköpörssin kautta ensi vuoden sähköntuotantoaan, kuten yleensäkin tehdään. Nyt hinta ei kuitenkaan osunut lähellekään sitä, millainen sen oletetaan olevan toimitushetkellä. Pörssisääntöjen mukaan Fortumin on hankittava vakuudet, joiden idea vanhassa maailmassa oli turvata, että ostaja voi hankkia sähkön muualta senhetkisellä markkinahinnalla, jos myyjä ei pysty sähköä toimittamaan. Hintojen nousun vuoksi terveetkin sähköä myyvät yhtiöt ovat nyt vaikeuksissa, kun ne tarvitsevat vakuuksia, jotka sitovat miljardeittain niiden pääomia.

Järjestelyn ymmärtää paremmin sellaisten myyjien osalta, jotka eivät tuota itse sähköä. Fortum tekee sähköä, toiminta on Pohjoismaissa osavuosikatsauksen mukaan kannattavaa, ja yhtiö voi huononkin diilin toteuttaa.

Fortumin vakuushuolissa on takana myös Uniper. Jos Fortumin luottoluokitus heikkenisi Uniper-tappioiden vuoksi, vakuuksien ja muun rahoituksen saanti vaarantuisi. Niinpä Fortum yrittää yhtä aikaa näyttää sekä vakavaraiselta että apua tarvitsevalta, kun se anoo pääomistajan eli valtion tukea.

FORTUM ei ole ainoa apua aneleva. Energiamarkkinoiden rikkoontuminen voi tuoda valtioiden kirstuille jonona yhtiöitä, joita ei voi päästää nurin mutta joita hintasuojaukset tai särkyneiden markkinoiden muut ongelmat työntävät jo kallelleen. Markkinoiden teknisiä puutteita ei hetkessä korjata, mutta ongelmia aiheuttavat säännöt pitää korjata heti.

Valtionomisteisen Fortumin businesstaival:

Fennovoima/Rossatom ydinvoimalaseikkailu jossa meinasi tulla turvallisuuspoliittinen selkkaus mutta josta selvittänee 2 mrd tappioilla.

Venäjältä ostetut 7 mrd vesivoimalat jotka ovat nyt Putinin panttivankeina.

Uniperin 6 + 10-12 mrd tappiot jotka kaatuvat veronmaksajille.

Alehintaan myydyt sähköfiutuurit joista ??? mrd tappio.

Jos Fortum olisi yksityinen yritys olisi se jo saneerauksessa.

Fortum ei olekaan oikea markkinatalouden ehdoilla johdettu yhtiö vaan veronmaksajien ylläpitämä valtion liikelaitos kuten vaikkapa VR jota ei johdeta vaan annetaan tapahtua. Fortumilla on töppäilyistä velkavastattavaa jo luokkaa 20 mrd euroa eikä se varmasti lopu. Veronmaksajille Fortum on kallis ylläpitää. Parasta olisi myydä omistusenemmistö yksityisille ja laittaa ammattijohtaja ruoriin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä kohti tuossa on se omavaraisuus?

Tuonti alle 1000MW. Loviisa ja OL3 tulee verkkoon niin siitä tulee 2500 MW tehoa. Eli lokakuun alusta ollaan omavaraisia.

Suomi on nytkin omavarainen. Monta voimalaitosta seisoo.

Jaaha, vissiin jotain naisen logiikkaa taas.

Ollaan omavaraisia, mutta tuodaan 1000 MW.

Vuorokautinen tuonti ja vienti vaihtelee. Yleensä niin että ostetaan Ruotsista ja viedään Viroon. Eilen illalla tuonti 0 MW ja vietiin 500 MW teholla Viroon.