Vauva löi päänsä ;(
ja äiti on ihan paniikissa. Olin itse ansaitulla uimahalliretkellä ja 8kk poikaamme oli hoitamassa iso-täti. Annoin selvät ohjeet, että poika ei vielä istu niin vakaasti, että osaisi pitää itse itsensä pystyssä varsinkin jos kaatuu taaksepäin. No, kun saavuin kotiin oli hirveä huuto käynnissä. Oli päässyt kaatumaan istumasta selälleen ja lyönyt päänsä. ;-( Äidin syliin kuitenkin rauhoittui nopeasti. Nyt kuitenkin mietityttää tapahtuiko jotain vakavampaa. Poika on ollut heti itkujen jälkeen ihan normaali, joten seurailen tilannetta.
Näitä kolahduksia varmasti tulee vielä sattumaan ja tapahtumaan. Tiedän, että vauvat ovat aika lujaa tekoa eikä helposti mitään todella vakavaa kai pitäisi sattua. Silti olen hurjan huolissani. Kaipa nämä huolet ja murheet omasta lapsesta kuuluu luonnollisena osana äitiyteen vaikka ei tosiaan ole mitään kovin mukavia tunteita?! Hyvä, että tänne voi purkaa tuntojaan!
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Kommentit (3)
Tiedän, että ensimmäiset pään kolhaisut tuntuvat (äidistä) kamalilta! Ja miettii, että tuliko aivotärähdys jne. Kun pää kolisee 50. kertaa, uskoo jo, ettei normaalit kolahdukset aiheuta muuta kuin pelästymisen, itkun ja korkeintaan kuhmun.
T. 6-kuisena konttaamaan ja seisomaan oppineen nyt 8,5-kuisen äiti
...karmeetahan se huuto on ja sydäntä riipaisee, mutta parempi tosiaan totuttautua, että näitä kolauksia ja muksahduksia on tulossa. Ja paljon! Meidän pojan kaatuilut vähenivät kun oppi seisomaan. Tuossa istumaan opetteluvaiheessa tuli justiinsa paljon selälleen kaatumisia. Mutta edelleen päivittäin lyö päänsä johonkin (seinään, oveen, tuolin jalkaan, patteriin... kiipeää seisomaan huteraa tukea vasten ja kaatuu...) että näitä riittää. On myös pudonnut sängystä yhteensä 3 kertaa, kerran yöpöydän reunan kautta... juu, ei tosiaan enää nuku missään muualla kuin vaunuihin valjastettuna tai pinniksessä.
Me ei siis tosiaan mitenkään jätetä lastamme heitteille, mutta kun vauhti on valtava ja järjen juoksu olematon niin se yksinkertaisesti vaan törmäilee joka paikkaan. Konttauskypärää ei olla hankittu -en usko siihen...
Lohduttavaa on kuitenkin se, että vauvat on rakennettu kestämään :-) Muistaakseni huolestua pitää siinä kohtaa, jos vauva on kopsauksen jälkeen uneliaan ja " hitaan" oloinen.
Kyllä se vaan niin on että jos aiot yhtään normaalia elämää viettää niin pikkusia haavereita sattuu väistämättä. Eihän niitä kukaan tahalleen odota mutta se on vaan niin..Tietenki jos ostaa lapselle kypärän, laittaa jääkiekkomoken varusteet niin voi suojata lapsensa.. mutta se liikkuminen sitte!! :D
Meidän vesseli on kohta 9kk. Tänään kaatu vahingossa selälleen laminaattilattialle ja löi päänsä, oli kiikkutuolissa mun sylissä seisaalleen ja yhtäkkiä tempas ja löi päänsä kirjahyllyn kulmaan....että sarjassa " olen huono äiti" - juttuja..
Mutta *puhallus* pikkumiehelle!