Lue keskustelun säännöt.
Kaverini muuttunut aivan toiseksi ihmiseksi. Kaipaan neuvoja
31.08.2022 |
Ennen niin empaattinen ihminen muuttunut todella kylmäksi. Ennen kaverini keskittyi kaverisuhteisiin ja miehiin. Mutta nykyisin elämässä vain raha ja työ. Luonne myös kaukana siitä empaattisesta jota oli ennen. Nykyisin niin kovin kylmä eikä tunteita näytetä. Todella vaikea myös lukea kaverini kasvoilta, että millä tuulella on kun ei minkäänlaisia tunteita näytä.
Koitan ymmärtää, että mitä on tapahtunut ihmiselle ja voiko joku muuttua vain kylmäksi. Kaverilla paljon ollut suuria pettymyksiä elämässä ja vastoinkäymisiä sekä joutunut raivaamaan tien huipulle. Voiko tällaiset kovat vastoinkäymiset kovettaa ihmisen?
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko muutos tapahtunut työelämään siirtymisen myötä? Joissain työyhteisöissä on kova, kilpailullinen ilmapiiri. Tai onko hänen elämässään joku uusi ihminen, jolla on kova, materialistinen arvomaailma, ja jota kaverisi ihailee?
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Faith kirjoitti:
Onko muutos tapahtunut työelämään siirtymisen myötä? Joissain työyhteisöissä on kova, kilpailullinen ilmapiiri. Tai onko hänen elämässään joku uusi ihminen, jolla on kova, materialistinen arvomaailma, ja jota kaverisi ihailee?
Ei hänen elämässään ole juurikaan enää ihmisiä, kun työ ja raha menee kaiken edelle. Muutos tapahtui jokunen vuosi sitten kun elämä heitti kuraa niskaan kunnolla. Olen hänelle huomauttanut asiasta, mutta hän vain sanoo, ettei tahdo enää olla samanalainen sinisilmäinen ihminen joka oli ennen.
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Onko muutos tapahtunut työelämään siirtymisen myötä? Joissain työyhteisöissä on kova, kilpailullinen ilmapiiri. Tai onko hänen elämässään joku uusi ihminen, jolla on kova, materialistinen arvomaailma, ja jota kaverisi ihailee?
Ei hänen elämässään ole juurikaan enää ihmisiä, kun työ ja raha menee kaiken edelle. Muutos tapahtui jokunen vuosi sitten kun elämä heitti kuraa niskaan kunnolla. Olen hänelle huomauttanut asiasta, mutta hän vain sanoo, ettei tahdo enää olla samanalainen sinisilmäinen ihminen joka oli ennen.
Eli toisin sanoen sua harmittaa, että kaverisi ei ole enää hyvätahtoinen hyväksikäytettävä hölmö.
Ihmiset muuttuvat iän myötä. Ihmisten persoona ei aina pysy samanlaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johtui mistä hyvänsä, kannattaisi varmaan mennä eri teille. Jos sinuakin kohtaan on viileä tai vihainen. Ja asiat eivät oikein selviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Onko muutos tapahtunut työelämään siirtymisen myötä? Joissain työyhteisöissä on kova, kilpailullinen ilmapiiri. Tai onko hänen elämässään joku uusi ihminen, jolla on kova, materialistinen arvomaailma, ja jota kaverisi ihailee?
Ei hänen elämässään ole juurikaan enää ihmisiä, kun työ ja raha menee kaiken edelle. Muutos tapahtui jokunen vuosi sitten kun elämä heitti kuraa niskaan kunnolla. Olen hänelle huomauttanut asiasta, mutta hän vain sanoo, ettei tahdo enää olla samanalainen sinisilmäinen ihminen joka oli ennen.
Eli toisin sanoen sua harmittaa, että kaverisi ei ole enää hyvätahtoinen hyväksikäytettävä hölmö.
Tämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on sitä kasvamista. Nämä mainitsemasi asiat mitä hän teki ei kuitenkaan anna mitään konkreettista hyvinvointia ja turvaa elämään toisin kuin työ ja raha. Hän on vain priorisoinut itsensä ja omat tarpeensa.
Se on oppirahansa maksanut. Hänen kokemusmaailmassaan kiltteys ei ollutkaan kannattavaa.
Ne jotka antavat paljon MUTTA SAAVAT PALJON TAKAISIN pysyvät kyllä kiltteinä loppuun asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse ollut aiemmin toisten juoksutettavissa. Sitten kun aloin tietoisesti harjoitella omien rajojeni pitämistä, vain perheenjäsenet ja oikeat ystävät pysyivät elämässäni. Moni muu lähti ja sanoi, että minusta on tullut kylmä. Niin - kylmä, kun en enää suostunut kyyditsemään kavereita ilmaiseksi kotiin keskellä yötä. Kylmä, kun en enää suostunut lainailemaan rahaa. Kylmä, kun en enää jaksanut kuunnella yömyöhään asti kavereiden avautumisia vaikeuksistaan, vaan priorisoin mieluummin nukkumisen jotta jaksan viedä aamulla lapseni päiväkotiin ja mennä itse töihin. En minä ilkeästi kuitenkaan kieltäytynyt, vaan sanoin että nyt en enää jaksa lähteä kuskiksi, nyt ei ole varaa lainata rahaa kun pitää hoitaa oman perheen asiat, ja nyt en enää anteeksi vain pysty valvomaan, vaan tarvitsen unta. Enkä heittäytynyt marttyyriksi.
Sinisilmäiselle ihmiselle on hyvin vaikeaa asettaa ne omat rajat, ja minun on helppo ymmärtää, jos jotkut tekevät sen niin että alkavat vaikuttaa kylmiltä. Itse tein parhaani ollakseni vielä mukava, mutta silti sain aika paljon kuraa niskaani ja koin, ettei niitä palveluksiani sitten lopulta arvostettu yhtään kun niitä ei enää tullut lisää. Ennen kaikkea koin, ettei minua itseäni arvostettu.
Mutta onneksi on lähipiiri, joka antaa kehuja siitä että minulla on vihdoin ne omat rajat.
Kaveri ymmärtänyt sen, että mikä on elämässä kaikkein tärkeintä, eli raha ja työ. Ei ihmissuhteilla ole väliä, koska ei niillä saa rikkautta, joskus voi olla jopa päinvastoin, että köhtyy. Tärkeintä on vain pitää omiin sukulaisiin hyviä välejä, ei muilla ihmisillä ole mitään merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa ihmisistä muuttuu jossain määrin kyyniseksi ja kylmiksikin iän myötä.
Uskon, että kaverisi on pohjimmiltaa lämmin ja hyväsydämminen, ei ihmisen perusolemus kuitenkaan mielestäni koskaan muutu. Elämä vain muokkaa meidän persoonaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse aloin kylmäksi kun rupesi tulemaan pinperoa ovista ja ikkunoista
M44
Kun ihminen on täynnä rakkautta se sattuu varmasti. Joillekin se on liikaa ja kylmettävät itsensä. Kaverisi on ehkä ääripäästä toiseen luontaisesti menevä. Rakastaa täysillä ja nyt kun ei enää voi on välinpitämätön ja kylmä. Rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys. Olisi hyvä jos saisit hänet keskitietä kulkemaan vaikka se ei nykyisin olekkaan muodissa. Oppisitte yhdessä löytämään ilon pilkahduksia ja rakkautta, mutta se vaatii ap sinulta sen, että suhun saattaa sattua. Jos olet kaverin vuoksi tämän valmis kestämään onnea matkalle.
Kuullostaa minulta. Olen kuitenkin salaa herkkis ja itken silloin kun kukaan ei näe, kaipaan myös rakkautta mutta en uskalla näyttää tunteitani. Olen vuosien varrella joutunut pettymään ihmisiin, minua on petetty, minut on jätetty, luottamus säretty joten en enää päästä ihmisiä lähelleni ja keskityn rahaan sekä töihin. Olen huomannut, että ihmiset on itsekkäitä pettureita joihin ei voi luottaa. Olen luonteeltani onneksi introvertti joten en kaipaa edes pasko..ja ihmisiä ympärilleni.
Tuskinpa luonne voi noin paljon muuttua, jos taustalla ei ole neurologista syytä, kuten onnettomuudessa saatua aivovammaa. Käyttäytyminen voi toki muuttua.
Ihmiset muuttuu. Ehkä hän on saanut tarpeeksi p*skaa niskaan ja haluaa nyt keskittyä muihin asioihin.
Minun ystäväni lähti aikuisiällä opiskelemaan uutta ammattia. Suurin osa opiskelukavereista oli suoraan lukiosta tulleita. Kaverini taantui siinä porukassa ihan teinin tasolle itsekin. Nyt ei haluakaan tehdä töitä, kun se ei oo kivaa. Olen vähentänyt yhteydenpitoa, saan kestää teinejä kotonakin ihan riittämiin.
TAAS?!