Miksi?

Mulla on ystävä. Aina kun nähdään sillä on joku asia elämässä ihan kamalalla tolalla, eikä asiaan löydy mitään ratkaisua. Mitään, mitä ehdottaa ratkaisuksi, ei käy.

Sillä oli pitkään, vuosikausia ongelma avioliitto ja mies, joka petti ja ryyppäsi. No nyt se otti eron, eli se ongelma ratkesi. Nyt sitten se alkoi valittamaan työstään, miten ei jaksa eikä pysty eikä kykene. Sairausloma ei käy, kun pelkää saavansa potkut. Ammattia ei halua vaihtaa, eikä tehdä muuta työtä ammattinsa sisällä. Terapiaan ei halua.

Minusta tuntuu, että en enää jaksa, kun kaikki on niin vaikeaa ja raskasta, aina, ja mikään ei ole koskaan hyvin. Suurta draamaa aina, ha kaikki on niin vaikeaa.

Eikö tuo ihminen halua olla tyytyväinen? Pitääkö elämässä aina olla draamaa, vsi mistä on kyse?