En kehtaa kertoa terapeutille miehen käytöstä
Jollaista siis oli ennen (henkinen väkivalta, juopporeissut kavereiden kanssa, painostus raskaud.keskeytys). Tunnen häpeätä jos kerron, ja aivan kuin rikkoisin nykyisen seesteisen vaiheen.
Häpeän itsenäni miksi olen antanut tehdä niin ja nyt vain kehunut puolisoa. Mitä terapeutti tästä käytöksestä miettii?
Kommentit (8)
Ei ole mitään sääntöjä siitä, mitä terapeutille "pitää" kertoa. Tässä on kysymyksessä sinun elämäsi. Sinä päätät. Jos on voimakas tunne, ettei halua paljastaa itsestään ja elämästään joitain asioita, niin sitten niitä ei ehkä pidä paljastaa.
Mitä hyötyä on terapiasta, jos jättää kertomatta olellisia seikkoja jotka ovat vaikuttaneet henkiseen tilaasi?
Tietysti kerrot, siksipä sitä terapiaa annetaan että on ongelmia joita pitäisi ratkoa.
Suurimmalle osalle terapia on hyödytöntä nimenomaan häpeän aiheuttaman epärehellisyyden takia. Haluat myös samaan aikaan pysyä vanhassa ja voida paremmin mikä on mahdotonta.
Onko mies pyytänyt anteeksi ja oletko sinä antanut anteeksi? Onko mies parantanut tapansa ja luvannut olla kunnollinen? Haluatko suhteen jatkuvan?
Terapeutille on se ja sama mitä kerrot. Sinulle itsellesi sillä on merkitystä. Ymmärtääksesi itseäsi ja läheisiäsi paremmin, ole avoin ja rehellinen. Kärsit itse eniten jos jätät jotakin kertomatta. Terapeutti sulkee kansion päivän päätteeksi ja lähtee kotiin, omaan elämäänsä tietämättä siiitä, mitä jätit kertomatta.
Oleellista kertoa kaikki
Varmista ensin, mitä hän laittaa käynneistä kantaan