Teen omalla tyylillä kotityöt, puoliso nalkuttaa

Minä teen omalla tyylillä kotityöt, mutta puoliso ei usko että hänen tapansa ei ole ainoa oikea.

Rännien putsaus lehdistä: törkin haravalla
sen verran, että piikkeihin tarttuu jokin lehti. Mies väittää, että pitäisi kiivetä katolle ja painepesurilla tai kädellä ottaa kaikki töhkä ränneistä. Mutta minun tapani on yhtä oikea kuin hänen.

Auton valmistelu pitkää mökkimatkaa varten: tankkaan sen verran kauan kuin jaksan pidellä pistoolia, yleensä noin kymmenellä eurolla. Mies väittää, että pitäisi tankata tankki täyteen, katsoa että kanisterissa on muutama litra varapolttoainetta, merkkivaloja ei pala, renkaissa on oikeat ilmanpaineet, öljyt kunnossa, ja pissapojassa nestettä. Mutta minun tapani on yhtä oikea kuin hänen.

Puun kaataminen: nyrhin kirveellä sen verran kuin jaksan. Kyllästyn ja jätän kirveen puun juurelle, jos vaikka joskus jaksaisin jatkaa. Mies väittää, että pitäisi moottorisahalla kaataa ja kiilojen avulla oikeaan suuntaan, sahata saman tien pölleiksi, jotka viedään klapintekopaikalld eikä jätetä märkään metsään, karsia oksat ja hakettaa ne. Mutta minun tapani on yhtä oikea kuin hänen.

Onko teillä omia esimerkkejä siitä, kun puolisolle ei mikään kelpaa?