Lue keskustelun säännöt.
1v vaan ryömii!
hulluäiti
25.08.2022 |
Lapsi oppi ryömimään 9kk iässä ja istumaan 11kk iässä. Ei vieläkään konttaa. Tasapaino ei riitä seisomiseen, suurin ähkimisin kannustettuna nousee polviseisontaan. Olemme lastenpoliklinikalla ja lastenneurologilla ns. seurannassa... Neurologin aikaa saa todella huonosti meidän kunnassa, sitä piti olla 2 kuukauden välein, ollaan oltu vasta kerran ja sekin loppukeväästä, kun aikoja ei vain ole tarjottavissa. Fysioterapiaan päästiin vasta neurologin jälkeen, kun totesivat hyvin lievän kehitysviiveen (syntynyt reilu 2 vko ennen laskettua aikaa, jos suhteutettiin siihen, niin olisi ollut "normaalin" kehityksen alarajalla).
Onko jollain kokemusta, että tämmöinen hitaasti kehittyjä kasvaisi jotai kuinkin normaaliksi lapseksi ja aikuiseksi? Käymme vauvakerhossa ja lapseni on siellä ainoa ryömii :D Vaikka suuri osa on nuorempia kuin hän. Tiedän, olen kamala kun vertaan muihin ja sillä asetan vain turhia odotuksia ja stressiä. MUTTA! Ihmiset aina odottavat lapseni olevan paljon ikäistään nuorempi taitojen puutteen takia, ja vihaan nähdä ihmisten reaktioita kun kerron hänen oikean ikänsä. Kuin lapseni olisi ainoa maailmassa joka ei tämän ikäisenä osaa kontata/kävellä eikä puhua.
Vauva-aikana huomattiin , että lapsella oli edelleen 4 kk iässä vastasyntyneen heijasteet (jotka pitäisi sammua 2vko-3kk iässä) eikä vauva kannatellut päätään. Fysioterapeutille ei päästy, kun syyttivät pitkittynyttä koliikkia oppimisen esteenä. Kääntymään oppi vasta reilu 6kk iässä. Ei puhu, mutta pitää ääniä ja jokeltelee. Ei tuota oikeita sanoja. Osaa pinsettiotteen, vaikka liikkuminen on muutenkin suhteellisen hidasta ja suurraiteista.
En edes tiedä mitä haen tällä julkaisulla. Vertaistukea ehkä. Toivoa, että jollain muulla hidas kehitys ei ennakoinut kehitysvammaa. Kromosomipoikkeuavuudet seulottiin heti kehitysviiveen selvittyä.
Kommentit (35)
hulluäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Motorisesti hitaasti kehittyvissä on ollut myös neroja, kuten Albert Einstein, joka kuulemma käveli vasta kaksivuotiaana.
Oliko synnytyksessä mitään ongelmaa, esim. hapenpuutetta, joka voisi selittää?
Vauvan sykkeet vaimenivat synnytyksessä. Eivät ainakaan kertoneet hapenpuutteesta.
Aloin melkein heti sairaalaan päästyä ponnistamaan, yritimme kyllä kotona saada ambulanssin kun synnytys käynnistyi raivokkaasti, supistin samantien tauotta, mutta käskivät tulemaan omalla kyydillä ja soittamaan hätätapauksessa matkalla. Sairaalassa synnytykseeni tuli lääkäri vetämään imukupilla vauvan ulos, siinä meni kolme minuuttia. Oli nopea synnytys.
Vauva oli hyvin pieni ja nukkui ensimmäiset 2 viikkoa elämästään, nukkui jopa imetettäessä ja vaipanvaihdot. Verensokerit olivat kolme vuorokautta matalat, eivät meinanneet nousta millään keinolla. Kun kahdesti olivat normaalit, lakkasivat mittaamasta ja sanoivat ,että kaikki hyvin. Lämmönsäätelykykyä ei ollut, sitä hoidettiin myös.
Nyt näiden motoristen ongelmien myötä olen jälkikäteen miettinyt, eikö noin pitkään matalat verensokerit ole jo aivoille pahaksi...
Jos veren sokeriarvot olisivat olleet liian matalat, olisi varmasti saanut lääkitystä.
Imetyksen onnistuminen on hyvä asia,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko oikeasti juuri 1v täyttänyt jossain seurannassa tuollaisesta? Ihan normaaliahan se on, että ei vielä 1v ikäisenä kävele. Kaikki ei lähde konttaamaan koskaan vaan nousee suoraan ryömimästä kävelemään. Ja puhetta nyt ei tarvits etullakuin muutama sana, eikä aina sitäkään. Ihmettelen, miksi neuvola on tuollaisesta lähettänyt neurologille, ja jo keväällä, kun vauva on ollut reippaasti alle 1v.
Vierailija kirjoitti:
hulluäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Motorisesti hitaasti kehittyvissä on ollut myös neroja, kuten Albert Einstein, joka kuulemma käveli vasta kaksivuotiaana.
Oliko synnytyksessä mitään ongelmaa, esim. hapenpuutetta, joka voisi selittää?
Vauvan sykkeet vaimenivat synnytyksessä. Eivät ainakaan kertoneet hapenpuutteesta.
Aloin melkein heti sairaalaan päästyä ponnistamaan, yritimme kyllä kotona saada ambulanssin kun synnytys käynnistyi raivokkaasti, supistin samantien tauotta, mutta käskivät tulemaan omalla kyydillä ja soittamaan hätätapauksessa matkalla. Sairaalassa synnytykseeni tuli lääkäri vetämään imukupilla vauvan ulos, siinä meni kolme minuuttia. Oli nopea synnytys.
Vauva oli hyvin pieni ja nukkui ensimmäiset 2 viikkoa elämästään, nukkui jopa imetettäessä ja vaipanvaihdot. Verensokerit olivat kolme vuorokautta matalat, eivät meinanneet nousta millään keinolla. Kun kahdesti olivat normaalit, lakkasivat mittaamasta ja sanoivat ,että kaikki hyvin. Lämmönsäätelykykyä ei ollut, sitä hoidettiin myös.
Nyt näiden motoristen ongelmien myötä olen jälkikäteen miettinyt, eikö noin pitkään matalat verensokerit ole jo aivoille pahaksi...
Jos veren sokeriarvot olisivat olleet liian matalat, olisi varmasti saanut lääkitystä.
Imetyksen onnistuminen on hyvä asia,
Ei muuten saanut. Sanoivat, että imettämisellä pitää nostaa.
hulluäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hulluäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Motorisesti hitaasti kehittyvissä on ollut myös neroja, kuten Albert Einstein, joka kuulemma käveli vasta kaksivuotiaana.
Oliko synnytyksessä mitään ongelmaa, esim. hapenpuutetta, joka voisi selittää?
Vauvan sykkeet vaimenivat synnytyksessä. Eivät ainakaan kertoneet hapenpuutteesta.
Aloin melkein heti sairaalaan päästyä ponnistamaan, yritimme kyllä kotona saada ambulanssin kun synnytys käynnistyi raivokkaasti, supistin samantien tauotta, mutta käskivät tulemaan omalla kyydillä ja soittamaan hätätapauksessa matkalla. Sairaalassa synnytykseeni tuli lääkäri vetämään imukupilla vauvan ulos, siinä meni kolme minuuttia. Oli nopea synnytys.
Vauva oli hyvin pieni ja nukkui ensimmäiset 2 viikkoa elämästään, nukkui jopa imetettäessä ja vaipanvaihdot. Verensokerit olivat kolme vuorokautta matalat, eivät meinanneet nousta millään keinolla. Kun kahdesti olivat normaalit, lakkasivat mittaamasta ja sanoivat ,että kaikki hyvin. Lämmönsäätelykykyä ei ollut, sitä hoidettiin myös.
Nyt näiden motoristen ongelmien myötä olen jälkikäteen miettinyt, eikö noin pitkään matalat verensokerit ole jo aivoille pahaksi...
Jos veren sokeriarvot olisivat olleet liian matalat, olisi varmasti saanut lääkitystä.
Imetyksen onnistuminen on hyvä asia,Ei muuten saanut. Sanoivat, että imettämisellä pitää nostaa.
Normaalia toimintaa. Veren sokeriarvot nousee ruoalla, hätätilanteessa annetaan lääkitys.
Sori mutta musta tuntuu että olet hermoromahduksen partaalla. Hae itsellesi tukiapua.
Kaverini samaan aikaan syntynyt lapsi oppi puhumaan ja kävelemään monta kuukautta omaani hitaammin.
Se on nyt 20 ja opiskelee yliopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeasti juuri 1v täyttänyt jossain seurannassa tuollaisesta? Ihan normaaliahan se on, että ei vielä 1v ikäisenä kävele. Kaikki ei lähde konttaamaan koskaan vaan nousee suoraan ryömimästä kävelemään. Ja puhetta nyt ei tarvits etullakuin muutama sana, eikä aina sitäkään. Ihmettelen, miksi neuvola on tuollaisesta lähettänyt neurologille, ja jo keväällä, kun vauva on ollut reippaasti alle 1v.
Neurologille jouduttiin ,kun lapsi ei kannatellut päätään, heijasteet jäivät jne. Lastenpoliklinikalla kun oltiin kasvuseurannassa pienikokoisuuden ja ennneaikaisuuden takia, kiinnittivät näihin huomiota, samoin neuvolassa. Neurologilla ollaan tosiaan yhden kerran oltu ja siellä katsovat kokoaiskehitystä, eivät yksittäisiä taitoja. Tälleen äidin silmin osaan sanoa, että asentoja missä vauva on, miten käsittelee lelua, ottaako jaloilla yhtään vastaan alustaan, istumista, tasapainoa jne. Asiantuntijat tietävät paremmin kuin me :D Siellä sanottiin siis, että lievä kehitysviive, SIKSI olenkin erityisen tarkka vahtimaan mitä muut osaavat ja huolestun siitä, mitä oma ei vielä osaa
Hei ap. Ystäväni 1v lapsi kuoli muutama viikko sitten syöpään. Sitä vaan haluan sanoa, että teillä on asiat tällä hetkellä varmasti ihan hyvin. Turha huoli pois ja iloitse lapsestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap jaksamista sinne, lapsesi on niin pieni että on vaikea vielä sanoa hänen kehityksestä ja tulevaisuudesta. Lääkäritkään ei taaperoille vielä diagnooseja helposti tee.
Ensimmäinen lapseni oppi aika myöhään kävelemään toinen aikaisin. Ensimäisellä on todettu vasta aikuisena add ja autismin kirjo, mutta älyssä ei ole vikaa, elää ja opiskelee itsenäisesti. Tämä ei tietenkään tarkoita, että sinun lapsellasi olisi jotain tällaista. Jokainen on yksilö.
Yritä pysyä rauhallisena ja odottele, lapsesi kehittyy omaan tahtiinsa. Hän myös aistii muiden tunnetilat, joten ole kannustava vaan.
Ja kun oppii kävelemään vie häntä metsään ja vaihteleviin maastoihin, siinä oppii hyvin kehonhallintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos ihanat ihmiset, jotka kommentoitte kauniisti. Rakastan lastani ja haluaisin vain, että sillä on kaikki hyvin! Juuri tämä on se ongelma, lapsi on niin pieni, ettei ammattilaiset osaa sanoa/ sano suoraan, siksi kaipasin vertaistukea. Ihana kuulla, että toivoa tosiaan on :D
Pari sekopää kommenttia eksynyt matkaan, mutta oli se sen arvoista, että tein tämän aloituksen :)
-ap
Vierailija kirjoitti:
Tiedän perheen, jonka lapset oppivat myöhään liikkkumaan. Ihmislapsen kävelemään oppimisikä on viimeistään 15kk. Tuttavaperheeni lapset kävelivät tätä myöhemmin. Heistä tuli normaaleja, mutta ei kovin liikunnallisia aikuisia. Oma kuopukseni käveli jo 7:n kuukauden iässä. Myöhemmin hän kuitenkin osottautui autistiseksi.
1,5-vuotiaana eli 18 kk mennessä yleensä opitaan kävelemään. Liikunnallisuuden voi tosiaan ennustaa lapsuuden motorisista taidoista, ammattiurheilijat oppivat varhain kävelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en osaa sanoa muuta kuin oman kokemukseni. Kuukauden ennenaikaisesti syntyneellä oli myös mororefleksit näkyvissä 4kk neuvolassa. Nuori hoitaja huolestui, mutta onneksi konsultoi vanhempaa ja kokeneempaa, joka totesi sen johtuvan juuri keskosuudesta.
Nyt on jo iso koululainen eikä mitään ongelmia koulussa tai motorisissa taidoissa.
Ymmärrän että olet huolissasi lapsesta, mutta yritä olla vertaamatta muihin. Hyvä, että asia on nyt seurannassa, vaikka mielestäni vielä ei kannata olla kovasti huolissaan. Ryömii kuitenkin, joten jotakin kehitystä on tapahtunut. Sama rakas lapsi hän on, vaikka jotain poikkeavaa todettaisiin.
Jos kromosomit oli kerran kunnossa ja mitään varsinaista happivajetta tms. ei ole todettu, lapsi todennäköisesti ottaa tuon pienen kehitysviiveen kiinni ja kehittyy lopulta ihan normaalisti. Toki on myös pienempi mahdollisuus, että viive iän myötä kasvaa ja siitä syystä lääkäritkään eivät sano mitään kovin suoraan. Totuus kun on, ettei tuon ikäisestä vielä oikein tiedä. Vuoden päästä olette jo viisaampia ja sillä välin yrittäisin olla vertailematta ja huolestumatta joka kehitysaskeleesta (tiedän, että helpommin sanottu kuin tehty).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1v on vauva vielä.
Toiset oppii hitaammin. Teillä on kuitenkin jo tukitoimet käynnissä, ei se ole maailmanloppu vaikka lapsi olisi kehitysvammainen, mutta ihan tuon perusteella nyt ei vielä voida niin sanoa.
Ap, eiköhän lapsi kävele kun aika on sopiva.
Tiedän erään akateemisen aikuisen, joka oli alkanut kävellä vasta noin puolitoistavuotiaana.