Mistä apua sosiaalisten tilanteiden ahdistukseen?

Mulla auttoi vain ikä. Nyt 44-vuotiaana tilanteet jo sujuu.

Alle 3kymppisenä kainalot tuskanhiessä sönkkäsin jotain nurkasta.

Olen jo nelikymppinen. Eikä ole helpottanut. Ap

Mä selvisin opinnoista rauhoittavien avulla. Masennuslääkkeet ei auttaneet mitään, eikä beetasalpaajakaan, eikä terapia. Ikävää, jos et ole saanut rauhoittavia. Olisiko mahdollista selvittää mahdollisuutta yksityiseltä? 

Hyväksy se ettei sinusta ole sellaisiin tilanteisiin. Ajattele se ominaisuutena eikä vikana.

Olo helpottuu kun antaa itselleen luvan, minun ei tarvitse mennä tilanteisiin jotka ahdistaa.

Aikuisena voi ihan itse päättää millaista elämää elää.

Minuakin kiinnostaisi tietää miten nuori sukupolvi saa apua, ennen vanhaan terapiakin oli pelkkää moitetta siitä että olen käsittänyt koko maailman ja ihmiskunnan väärin ja keskityn liikaa omiin oireisiin ja että kaikkia jännittää eikä se näy päälle päin. Mikään noista ei oikeasti pitänyt paikkaansa.

Ei ole mahdollista mennä yksityiselle lääkärille koska olen työtön ja juuri tämän sosiaalisten tilanteiden pelon takia en ole kyennyt työllistymään. Ap

Itse vedän aina piríä tai kannabísta, jos ahdistaa esim. kauppaan meno.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mahdollista mennä yksityiselle lääkärille koska olen työtön ja juuri tämän sosiaalisten tilanteiden pelon takia en ole kyennyt työllistymään. Ap

Yksi vaihtoehto on tietysti katu/nettikauppa. Sieltähän niitä bentsoja saa myös. Alkoholi kohtuudella toimii myös monella. Mä käytin sitä ennen, kun sain reseptin rauhoittaviin. Pystyin parin annoksen jälkeen hoitamaan sosiaalisuutta vaativia asioita, enkä vielä kuitenkaan ollut kännissä. Ei sitä kukaan koskaan edes huomannut.

Itselleni auttoi sosiaalisten tilanteiden altistus eli vähitellen siedättää itseään. Pitää ajatella niin, että kukaan ei kiinnitä huomiota minuun, vaikka punastelen tai änkytän.  Tv:stä tuli äskettäin ohjelma, jossa änkyttävät henkilöt altistettiin sille pahimmalle pelolle eli pitivät puheita ja kas kummaa - änkyttämättä.  Muista hengittää ja altistua sosiaalisille tilanteille - auttaa vähitellen. 

Ulkona käyminen auttaa. Minulla on sosiaalisten tilanteiden pelko ja olen oppinut pakottamaan itseni ihmisten ilmoille.

Kaupassa käydessäni ostan niin vähän ruokaa, että se riittää vain seuraavaksi päiväksi. Sitten minun on pakko käydä ainakin kaupassa vähintään joka toinen päivä. Kauppa on tosin ainoa paikka missä käyn. Haluaisin käydä ulkona kävelyllä ilman syytä, mutta se on täysin mahdoton ajatus. 41v.

Ehkä sinulla on kokeiltu jo kaikki serotoniini (ssri)lääkkeet. Mutta kokeile vielä eri ryhmän lääkettä eli moklobemidia hitaasti annosta nostaen. Lisäksi voisit kokeilla bertasalpaajaa (propranoli) pienellä annoksella, koska se hillitsee pulssia ja käsien vapinaa. Maltti on tärkeää lääkkeitä kokeillessa eli hyvin pienillä annoksilla alkuun ja hitaasti nostaen

Varaa aika kunnalliselle puolelle lääkäriin. Kerrot ahdistuksesta ja pyydät apua.

Tosin jos olet kaksi vuotta jo terapiassa hieronut eikä auttanut niin tiedä sitten...

Lääkkeethän vain poistavat oireita, eivät paranna.

Haluatko ylipäätään parantua? Oletko masentunut? Onko kotoa uloslähtö vaikeaa?

Haluan parantua ja mennä elämässä eteenpäin mutta en osaa. Välillä koen olevani masentunut ja välillä en. Mielialani vaihtelee usein jopa muutamia kertoja päivässä. En tiedä miksi. Ap

Seuraan

Itselläni vain pahentunut iän myötä.

Ei kukaan tule sua sinne kotiin pelastamaan.

Kysyt mistä apua ->terveyskeskus.

Varaa lääkärille aika. Kerro että tarvitse apua. Tarvitset apua ahdistukseen ja masennukseen. Ymmärrä se ettei ole mitään ihmepilleriä joka tekee sinut iloiseksi ja antaa työpaikan.

Sinun pitää myös itse tehdä asioita itsesi hyväksi.

Aktivoi myös itseäsi.

Ma - kirjasto

Ti-lenkki

Ke- jumppa

To - kirjasto

Pe -joku harrastepiiri

La -ruokakaupassa

Su- ?

Hypnoterapia? Alitajunta on voimaakkaampi kuin valvemieli.

Vierailija kirjoitti:

Hypnoterapia? Alitajunta on voimaakkaampi kuin valvemieli.

Juu. Laita myös folio hatun sisään.

Vierailija kirjoitti:

Varaa aika kunnalliselle puolelle lääkäriin. Kerrot ahdistuksesta ja pyydät apua.

Tosin jos olet kaksi vuotta jo terapiassa hieronut eikä auttanut niin tiedä sitten...

Lääkkeethän vain poistavat oireita, eivät paranna.

Haluatko ylipäätään parantua? Oletko masentunut? Onko kotoa uloslähtö vaikeaa?

Mulle kyllä psykiatri sanoi, että usein on kyse "vain" ehdollistuneesta hermostollisesta reaktiosta, joka on jossain vaiheessa elämää omaksuttu ja jäänyt päälle. Ja kun sitä toistaa ja toistaa, hermoradat jotka tekee sen ahdistus/paniikkireaktion senkun vahvistuu ja lopulta reaktio on niin vahva, ettei ihminen pysty kohtaamaan sitä oloa esim. siedätystä varten ilman lääkkeitä. Aina siis ei ole kyse mistään sen ihmeemmästä asiasta, joka jotenkin terapiassa puhumalla selviäisi. 

Mulla tosiaan oli koulukiusaamisen peruja ongelma alkanut, pahentunut työelämässä. Rauhoittavat tarvittaessa oli kaikki mitä tarvin että sain alkaa ratkaistua ongelmaa. Tarvitsin niitä lopulta aika satunnaisesti, ja vain vuoden ajan. Kun oli se nopeasti vaikuttavan lääkkeen turva käsilaukussa, uskalsin altistaa itseäni ahdistuksellekin - aina voi ottaa lääkkeen, jos se muuttuu sietämättömäksi. Ja samoin kuin ahdistusreaktio helposti vahvistuu toistuessaan, nyt alkoi vahvistua kokemus että minä selviän, kestän. Vuoden päästä totesin etten tarvi enää lääkkeitä ollenkaan ja jätin ne pois. 

Lääkitsin omaa sos ahdistusta alkoholilla. Lopetin juomisen pitkäksi aikaa ja aloin opetella sosialisointia selvinpäin. Sen jälkeen olen tehnyt muuta henkistä työtä (meditoinut ja käsitellyt pelkoja/traumoja) että itsetunto on nykyään kohdillaan. Ei enää jännitä lähes mikään.