Mitä pitäisi ajatella 4-vuotiaan jutuista....
Nyt on ruvennut tämä asia jo vähän vaivaamaan. Eli mitäköhän tästä oikein pitäisi ajatella:( 4v2kk ikäisellä tytöllämme on jo jonkin aikaa ollut seuraavanlainen tapa. Esim. hän sanoo vaikkapa " tuolla menee kissa" (luulee siis oikeasti näkevänäsä kissan) johon minä " ei kun sehän oli koira" niin tyttö siihen " NIIN SITÄ MINÄ TARKOTINKIN!" Tai kun kyselin häneltä yhtenä päivänä uudesta hoitokaverista, joka ei ole ennen ollut hoidossa ja on tytärtämme mm. muksinut ... No kysyin jotain että " onko se x sua tänään lyönyt" " no, kyllä se vähän näin teki" , minä siihen " muistitko nyt sanoa että mua ei saa lyödä?" " ai, en muistanu.... VITSI! SE OLI VITSI! Ei se lyönytkään mua..."
Kuvio näyttäisi siis olevan se, että tyttö haluaa kieltää selvän tosiasian, että hän oli väärässä, sanoi väärin tai ei ole tehnyt jotain mitä piti tms... Siis tuota kuulee ihan päivittäin ja monta kertaa, että SITÄ MINÄ JUST TARKOTINKIN!
Tuo tuntuu vähän oudolta, kun kyseessä ei siis ole mikään sellainen tilanne, että tyttö olis tehnyt jotain todella tuhmaa josta moititaan. Kyllähän sillon kuka tahansa lapsi voi kiistää tehneensä mitään:))
Tässä alkaa pakostakin miettiä, että olenko minä vanhempana jotenkin aiheuttanut sen, että tyttö ei voi myöntää pientä virhettä:((
Vai kuuluuko vain jotenkin ikään?!
Kommentit (6)
Voisikohan ollakin kyse siitä, että tyttö ei osaa selittää asiaa tai puolustaa kantaansa? Pääsee helpommalla, kun tavallaan luovuttaa koko jutun. Meidän tuo keskimmäinen tekee myös sitä, että kysyttäessä vaikka päivän tapahtumista, sanoo usein ettei muista. Jos alan kysyä yksityiskohtia, vastailee niihin kyllä ihan mielellään. Eli tuon ikäiselle voi olla liian vaikea joskus muotoilla ajatuksiaan sanoiksi.
Kiitos vastauksista:) Ihan huvitti, kuulosti niin tutulta tuo vastaus " en muista" . Meidän tyttö myös vastaa melkein aina, kun kysyn päivän tapahtumista, esim. mitä oli ruokana, että en muista...
Voi olla tosiaan, että neiti ei osaa selittää tai puolustaa kantaansa vielä ja valitsee helpon tavan selvitä tilanteesta.
Toisaalta pelottaa, että onko tuo merkki siitä, että tytöstä tulee samanlainen kuin äidistään, eli haluaa miellyttää muita, ei uskalla seistä sanojensa takana, siis haluaa olla aina samaa mieltä kuin muut....
Nimenomaan tuollaiselta haluaisin tyttäreni varjella, tiedän millaista on olla liian kiltti:(
Meidän 4v. poika kuittaa kanssa kaiken, ettei muista. Pistänkin aina hänet kunnon ristikuulusteluun. Hän ei siis muista, mitä hoidossa syötiin, oliko kavereita, mitä on touhuttu. Sitten kun kyselen täsmäkysymyksiä ja pistän hänet miettimään, niin vastauksiakin sieltä löytyy. Tämä en muista, on helppo kuittaus ja poika toivoo, että asiassa päästäisiin eteenpäin.
Ei koskaan muista mitään, jos yrittää kysellä päivän kuulumisia. Tutulta kuulostaa myös tuo tokaisi " sitä juuri tarkoitinkin" .
3v9kk tyttö ei yleensä koskaan muista mitään ja sitten kun kyselen vähän tarkemmin, tulee vastaus sitä mä tarkoitin. Meillä tyttö ei noissa tilenteissa jaksa jotenkin keskittyä. esim. heti kerhon jälkeen ei muista, mitä kerhossa on tapahtunut, mutta illalla kertoilee jo juttuja. Olen ajatellut hänen olevan vähän väsynyt ja kun on saanut levättyä jaksaa keskittyä paremmin.
Meillä ainakin keskimmäinen (4-vuotias) voi päästää suustaan ihan mitä tahansa. Saa suurimmat vaikutteet puheeseensa yleensä isosiskolta ja hyvänä kakkosena tulevat kaverit. Minusta tuo kuvailemasi tapakin kuulostaa ihan joltain toiselta opitulta. Onko hoidossa vanhempia lapsia? Meillä ainakin nimenomaan tämä keskimmäinen haluaa kokeilla uusia " tyylejä" , että mitenkä tämä tehoaisi äitiin. Toisaalta kysehän on tavallaan valehtelusta ja kannattaa varmaan katsoa, ettei se " jää päälle" ja lapsi ala sillä tavon keplotella tilanteista ulos.
Voihan sitä tietysti miettiä sitäkin, että uskaltaako lapsi tosiaan kertoa kotona kaikki asiat. Millaista palautetta saa, jos kertoo tehneensä jotakin kiellettyä? Minulle itselleni on jäänyt mieleen yksi esikoisen kaveri, jonka saapas oli hiukan rikki. Sanoi minulle, ettei uskalla kertoa äidille, koska tämä suuttuu. Itsestäni kuulostaisi hurjalta, jos lapseni sanoisi jollekin vastaavaa.