Että mua vituttaa kuinka epäreilu elämä on!
Tekisin mitä vain että saisin olla äiti! Mutta ei niin ei! Viisi vuotta yritystä, 4 keskenmenoa ja kun syy vihdoin keskenmenoille selvisi, niin tuli kohtutulehdus ja kohtuni poistettiin!
Sitten on tällaisia idiootteja jotka saavat vielä raskausviikoilla 23 abortin kun huomataan, että oho, emmä haluakkaan lasta. Ja ikää kuitenkin löytyy jo reilu kolmekymmentä.
Teinit sikiää, kuin sieniä sateella, lasta ei sitten enää viitsitäkkään hoitaa kun se ollutkaan niin siistii. (tiedän, poikkeuksia löytyy, mutta silti)
Ja kuinka raastavaa on pidellä sellaista äitiä sylissä, halata ja lohduttaa, joka on juuri synnyttänyt kuolleen lapsen lääkärin mokan takia.
Täytyy myöntää että omalta kohdaltani voin sanoa olevani katkera ihminen oman lapsettomuuteni takia. Voi kuinka ihmiset tajuaisivat, ettei elämä ole vain leikkiä...
Puran tunteitani hakkaamalla säkkiä ja rystyset alkavat olla ihan tohjona. Täytyy kokeilla miten tämä kirjoittaminen purkaa paha oloa...
Kommentit (12)
Et sitten ole vissiin kuullut sellaisesta, kun Oikea elämä? Sitä on katsos olemassa sen perunakellarin ulkopuolella!
ap
Elämä ei ole reilua muutenkaan.
Mullakin olisi pitkä lista josta valittaa...
voinut ajatella asioilla olevan jotain tarkoitusta? Siis mietin vain kun noin kovalla kädellä rangaistaan, niin pystyykö siinä ajattelemaan enää tarkoitusta?
Suosittelen ap, että opettelet vähän elämää. Sinusta tuntuu varmasti pahalta nyt ja onhan tuo rankka juttu, mikä sinulle on käynyt. Siltikään ne teinien raskaudet eivät ole sinulta pois, eikä se tarkoita, että heidän elämänsä yhtään sen helpompaa olisi. Toisekseen, rv 23 ei saa aborttia ihan vaan mukavuussyistä.
Yritä jotenkin päästä vihasi ja katkeruutesi yli. Ei ole muiden äitien vika, ettei sinulla ole lapsia.
Jospa vielä löydätte miehen kanssa myöhemmin jotain muuta ihanaa elämäänne, vaikka se nyt tuntuukin mahdottomalta.
Elämä osaa satuttaa todella.
Ja kyllä tämä kyseinen nainen sai abortin rv23 siksi että alkoi panikoida ja ei sitten halunnutkaan äidiksi.. Itse olin muinoin kyseisessä toimenpiteessä avustamassa.
ap
mutta turha sinun on katkeruuttasi/suruasi purkaa toisten mollaamiseen. Kyllä ne abortintekijät ja teiniäidit varmasti kärsivät ihan riittävästi ilmankin.
Ja miehesi isänä?
Tällä tarkoitan vain sitä että älä sure sellaista mistä et voi tietää olisiko se mennyt juuri niin kuin kuvittelet.
Elämä on joskus vaikeaa ja vanhemmuus etenkin.
Täällä on taas aika epäempaattisia kirjoittajia. Ryve rauhassa kaikissa tunteissa, pohjan kautta sitä noustaan. Ei sinun kadehtimisesi ketään satuta, mutta omien tunteidesi tunnistaminen auttaa sinua.
todellakin ne teinien raskaudet tuntuu pahoilta!
Voimia ap. Lapsettomuushan on kuin läheisen menettäminen: aika parantaa haavat ja asian kanssa oppii elämään, mutta tuskan kautta se mennään.
Vierailija:
Suosittelen ap, että opettelet vähän elämää. Sinusta tuntuu varmasti pahalta nyt ja onhan tuo rankka juttu, mikä sinulle on käynyt. Siltikään ne teinien raskaudet eivät ole sinulta pois, eikä se tarkoita, että heidän elämänsä yhtään sen helpompaa olisi. Toisekseen, rv 23 ei saa aborttia ihan vaan mukavuussyistä.Yritä jotenkin päästä vihasi ja katkeruutesi yli. Ei ole muiden äitien vika, ettei sinulla ole lapsia.
Ei se pointti se olekaan, ainakaan minusta. Sellainen jolla onni on, ei aina itse sitä huomaa/muista. Yritän itse muistaa, jos joskus sellainen onni kävisi, että lapsen saisin, ja näkisin tällaisen ketjun. Mun pitäs löytää se mieskin ensin, ja ikää alkaa olla ihan liikaa lapsihaaveille. Ei ehkä yhtään auta, mutta sulla on sentään ap mies joka haluaisi kanssasi sen perheen. Se on ehkä se sun onni, jota et huomaa/muista.
onnistuu, mitä haluamme. Voimaa.