Voiko sopivasti sairas suomalainen olla onnellisempi kuin terve?

Ottaen huomioon ryyppäyskulttuurin ja muutenkin sellaisen "hauskan" sekoilun, niin jos ihminen on silleen sairas, että ei voi tehdä tuollaista, niin kaveripiiri hyväksyy paremmin kuin raittiin ja "tylsän" terveen ihmisen?