Sanoin miehelleni että koen avioliittomme vankilana
Sillä hän ei reagoi mihinkään mitä sanon. No ei tietysti reagoinut tähänkään. On oikeesti ihan sama mitä miehelleni sanon, mikään ei vaikuta mihinkään. Seuraavaksi puhutaankin mitä kaupasta pitää tuoda tms😬. Onko hän aivokuollut, tunneköyhä, narsisti vai idiootti?
Kommentit (38)
Eroa "vankilasta"? Ilmeisesti hän ajattelee että olet paikalla tai et, hän elää sen mukaan, keskustelu ei kai kiinnosta.
Palsta täynnä naisia jotka roikkuu huonoissa suhteissa, voi tulla väkivaltaakin yms, mutta ei lähdetä,koska miehellä vakaa ja paksu lompakko.
En tajua,enkä halua tajuta ees.
On kai niin tottunut provoiluusi, että katsoo turhaksi aivan kaiken reagoinnin.
Etkö sinä tiedä että he ovat hyvin hitaita. Jopa yksinkertaisia.
Mistä te löydätte noin surkealla tasolla olevia miehiä? Tuohan on ihan luonnotonta, että ei reagoi mitenkään. Tuollaisilla on sitäpaitsi taipumus muuttua aikuislapsiksi, kun ero tulee. Sitten ei osata tehdä mitään. Normaalejakin miehiä on, sellaisia joiden kanssa voi puhua asioista, kipeistäkin. En ymmärrä miten siellä syrjäkylillä ihmiset kestää tuollaista hiljaista möllöttämistä.. omaisuusko se on vai mikä pitää tuollaisten kanssa yhdessä? Tai alunperin sai menemään yhteen. Uskomatonta elämän haaskausta.
stand by your man.. itse olet valintas tehnyt... ny elä sen kanssa.. olisit aikanas valinnut paremmin. mutta taisit saada aika hyvin omaisuutta ton ukkos kautta, niin siksi otit..
Siis miksi te naiset ette osaa elää itsellistä elämää. Roikutte joissain kurttupalleissa ja vingutte. Jossain patukkakoukussako olette. Säälittävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en jaksa yhtään mitään draamailua suhteessa. En halua olla suhteessa sellaisen ihmisen kanssa, joka kaataa pahaa oloaan aina kumppanin niskaan ja jotain hemmetin suhdetta pitäisi vatvoa päivät ja yöt.
Ja olen nainen. Nykyinen suhde on vakaa, hauska ja turvallinen ilman draamailuja. Eksän kanssa oli draamaa sitten ihan liiaksi asti. Ja mä olen sentään vaan miesten kanssa.
Mutta tunnen kyllä monia naisia, jotka on semmoisia pähkijöitä ja tunnemyräkkäkeskittymiä, että en ihmettele ollenkaan, ettei niiden miehet oikein jaksa.
Vau, on toinenkin tuollainen nainen minun lisäkseni😄.
Hop! 3. täällä. Onhan meitä näköjään ainakin muutama.
Ihmettelen, miksi nykyään monet ovat niin väkipakolla suhteissa, joissa ei viihdytä. Itse en ole koskaan ollut kenenkään kanssa ja elämästä nautin jatkuvasti.
Sanois mies vaan suoraan jos ei välitä. Reilua puolin ja toisin.
Annatko hänelle enää seksiä edes vähän?
Niin, mitäpä mies olisi voinut sanoa? Samat sanat? Tuskin mies on tahallaan rakentanut sinulle mitään vankilaa. Jos suhteenne on huono, hän kärsii siitä varmasti yhtä paljon kuin sinäkin.
Ei miehellä ole sanoja tai taikakeinoja sen enempää kuin sinullakaan muuttaa suhdettanne yhtäkkiä hyväksi. Jos sinulla on mielessä jotain mitä toivoisit miehen tekevän tai sanovan, kokeile tehdä se itse.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, miksi nykyään monet ovat niin väkipakolla suhteissa, joissa ei viihdytä. Itse en ole koskaan ollut kenenkään kanssa ja elämästä nautin jatkuvasti.
Koska raha ja omaisuus. Noilla syrjäkylän junteilla voi olla isotkin metsäomaisuudet ja kiinteistöt perittynä, vaikka aivotoiminta on nollissa. Ja syrjäkylän naiset on itsekin todella yksinkertaisia, eli vakka kantensa valitsee.
Kärsiköön. Mitä se muille kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on kasvatettu siten, että hän kieltää kaiken epämieluisan, ei kestä mitään epämieluisaa. Kasvatettu tavallaan selkärangattomaksi. Usein noissa kodeissa ei myöskään koskaan ole näytetty tunteita.
Ihan loistavasti sanottu. Minulla juuri tuollainen mies ja lapsuudenkodissaan ei kyllä tunteita näytetty eikä niistä puhuttu. Äitinsä erittäin huomionkipeä, koko ajan äänessä oleva, eli kukaan muu ei suunvuoroa saanut. Isänsä jäykkä töksähtelijä.
Ovat koko perhe raskaita henkilöitä, joilla yleisin sana on minä. Olen nyt tämän miehen kanssa ollut yli kymmenen vuotta ja vähitellen on alkanut mitta täyttymään, kun koskaan ei voi puhua mistään vähänkään kimuranteista asioista, esim. yhteiskunnalliset aiheet ovat nounou. Aina ei tarvitse odotella, että jotain kamalaa tapahtuisi ensin jolloin vasta voisi eroa alkaa ajattelemaan. Kyllä hyvä syy on henkinen näivettyminen. Itsellä hyvä tilanne siinä mielessä, että ei lapsia, itse olen jo eläkkeellä, niin siinä mielessä asiat helppo järjestää.
Vierailija kirjoitti:
Annatko hänelle enää seksiä edes vähän?
Puuhaatteko mitään yhdessä? Yhteisiä harrastuksia?
Jos molemmat vuoron perään keskustelisitte esimerkiksi 10 min sillä lailla että kuuntelisitte aidosti toisianne ettekö keskeyttäisi. Ehkäpä rustaisitte toisillenne kirjeet, äänitteet, videot, jotka katselisitte tykönänne ja vasta sen jälkeen päättäisitte jatkon.
Ja jos ette kumpikaan viitsi paneutua asiaan, on ehkä parempi erota. Ette ehkä ole sopivia toisillenne, jos ette käsitä toisianne lainkaan.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on kasvatettu siten, että hän kieltää kaiken epämieluisan, ei kestä mitään epämieluisaa. Kasvatettu tavallaan selkärangattomaksi. Usein noissa kodeissa ei myöskään koskaan ole näytetty tunteita.
Ihan loistavasti sanottu. Minulla juuri tuollainen mies ja lapsuudenkodissaan ei kyllä tunteita näytetty eikä niistä puhuttu. Äitinsä erittäin huomionkipeä, koko ajan äänessä oleva, eli kukaan muu ei suunvuoroa saanut. Isänsä jäykkä töksähtelijä.
Ovat koko perhe raskaita henkilöitä, joilla yleisin sana on minä. Olen nyt tämän miehen kanssa ollut yli kymmenen vuotta ja vähitellen on alkanut mitta täyttymään, kun koskaan ei voi puhua mistään vähänkään kimuranteista asioista, esim. yhteiskunnalliset aiheet ovat nounou. Aina ei tarvitse odotella, että jotain kamalaa tapahtuisi ensin jolloin vasta voisi eroa alkaa ajattelemaan. Kyllä hyvä syy on henkinen näivettyminen. Itsellä hyvä tilanne siinä mielessä, että ei lapsia, itse olen jo eläkkeellä, niin siinä mielessä asiat helppo järjestää.
Juuri näin. Vakiolause: Ei yhteiskunnallisista jutuista kannata keskustella, sillä ei niille kuitenkaan mahda mitään.
Toppuuttelua, älä viitsi, älä älä.
Tehdään pelkästään arkiaskareet ja puhutaan kevyt small talk. Sivuutetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en jaksa yhtään mitään draamailua suhteessa. En halua olla suhteessa sellaisen ihmisen kanssa, joka kaataa pahaa oloaan aina kumppanin niskaan ja jotain hemmetin suhdetta pitäisi vatvoa päivät ja yöt.
Ja olen nainen. Nykyinen suhde on vakaa, hauska ja turvallinen ilman draamailuja. Eksän kanssa oli draamaa sitten ihan liiaksi asti. Ja mä olen sentään vaan miesten kanssa.
Mutta tunnen kyllä monia naisia, jotka on semmoisia pähkijöitä ja tunnemyräkkäkeskittymiä, että en ihmettele ollenkaan, ettei niiden miehet oikein jaksa.
Vau, on toinenkin tuollainen nainen minun lisäkseni😄.
Hop! 3. täällä. Onhan meitä näköjään ainakin muutama.
#notlikeothergirls 😚😝
Miksei sitten eroa? Miksi tuollaiset miehet jäävät huonoon suhteeseen?