Mikä vaivaa ihmistä, joka onnettomuuden sattuessa väittää kirkkain silmin ettei hänelle voisi noin sattua?

Tossa ketjussa jossa 5 vuotias jäi asemalle ja muu perhe junaan on monta näin ajattelevaa ihmistä. Mistä tämä "ylemmyydentunto" johtuu?
Täytyy vain toivoa, että kun heille se eka ongelma tai onnettomuus tulee eteen jossain vaiheessa elämää, ei satu kovinkaan pahasti.