Lue keskustelun säännöt.
Minua ei ole kiinnostanut oppia tai harrastaa oikein mitään elämäni aikana. Kertooko se tyhmyydestä?
03.08.2022 |
En vain ole kiinnostunut.
Ainoat asiat joista olen kiinnostunut, eivät taas ole ehkä suuren yleisön suosiossa. Joskus saatan seota kiinnostukseeni niin, että satsaan paljon rahaa ja elämäni täysin sille. Harvoin tällaista kuitenkin tapahtuu.
Olen esim. ollut viikon vesipaastolla hurahtaessani erinnäisiin terveysmetodeihin ja autofagiaan yms.
Toinen kiinnostuksen kohde on ollut ehkä henkiset asiat. Keskityn tietoisuuteen ja tulee luontevasti yhdeksi tärkeäksi asiaksi elämässäni. Olen ollut aina herkkä, ihmettelevä ja hyvä aistimaan tunteita sekä niitä ymmärtämään. Olen ollut hyvä kohtaamaan ihmisiä tunnetasolla ja se on ollut ehkä erityisin osa itseäni.
Usein tunnen kuitenkin ulkopuolisuutta ja ehkä kaduttaa, etten ole kiinnostunut esim kieliä opiskelemaan, käsitöitä jne. On monenlaista josta en ymmärrä mitään. Esimerkiksi englannin kielen taito on huono, osaan puhua jotenkuten mutta en vain ole ollut kiinnostunut kehittämään taitoani vaikka ymmärrän kuinka hyödyllistä se olisi.
Tiedän, että jotain aktiivista pitäisi tehdä ja kehittää itseään eri asioissa mutta minulla menee energiaa jo työhön, näihin omiin pohdiskeluihin, oman tilan tarvitsevuus on suurta ja etten tee joskus mitään.
Elämä junnaa paikoillaan mutta toisaalta en ole kiinnostunut mistään tarpeeksi tehdäkseni jotain sen eteen.
N27v.
Kommentit (20)
Et. Olet vaan suuntautunut henkisyyteen ja sisäiseen maailmaan. Mä olen aina ollut samanlainen, ajattelen että se on mun kutsumus. Enkä pidä sitä mitenkään huonompana kuin se että on ulkomaailmassa aktiivisempi.
Ja siis mulla ainakaan ei ole ÄO:n puutteesta kyse, jos sitä tyhmyydellä tarkoitetaan. Olen ihan älykäs ja korkeasti koulutettu ja hyvä vaativassa työssäni. Mutta ei ne asiat minua kiinnosta, ne on vain sitä mitä teen elääkseni. Se mikä kiinnostaa on tosiaan se sisäisen todellisuuden ja tietoisuuden luonteen tutkiminen. Ja sitä ei voi tehdä jos koheltaa paljon ulkomaailmassa, se vaatii paljon hiljaisuutta ja rauhaa, pysähtymistä.
Mullakin oli nuorempana välillä noita innostuksia johonkin "outoon" asiaan, ne kesti jonkun aikaa ja meni sitten ohi. Mutta ei enää ole niitäkään ja olen tyytyväinen elämääni näin. Se ei kiinnosta ollenkaan, mitä jotkut muut on ehkä mieltä puolisottomasta, lapsettomasta, harrastuksettomasta, matkailemattomasta yms. elämästäni. Itse olen onnellinen ja se riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot, ettet halua oppia mitään, mutta olet hurahtanut terveyteen ja lukea siitä ja kokeilla eri juttuja. Mitä toi on jos ei oppimista tai harrastamista?
Vierailija kirjoitti:
Et ole tyhmä, päinvastoin. Annetaan hamsterien juosta juoksupyörissään.
Saanko arvata, että säkin olet kiinnostunut henkisistä asioista? Kukaan ei ole niin innokas ja nopea lyttäämään toisia kuin henkistynyt ja muita parempi ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Sanot, ettet halua oppia mitään, mutta olet hurahtanut terveyteen ja lukea siitä ja kokeilla eri juttuja. Mitä toi on jos ei oppimista tai harrastamista?
Näin ei pitäisi tehdä, eli vertailla itseään muihin. En oikeastaan vertaile, tämäkin on vain yksi tapani ymmärtää muita enemmän kun kyseenalaistan, että miten monilla muilla riittää energiaa aivan eri tavalla monenlaisiin harrastuksiin, sosiaaliseen elämään ja vielä työn ohella.
Minulle omat harrastukseni ovat olleet vain pääosin ohimeneviä tai lääkinnällistä hoitoa kuten nuo terveysmetodit. Olen hyvä myös laittamaan ruokaa mutta kiinnostukseni siinäkin on hyvin rajallista, nykyään en oikeastaan tee ruokaa juurikaan tai edes lue terveysasioita.
Minua ei tällä hetkellä oikeastaan kiinnosta mikään muu kuin pohdiskelu. Täytyy käydä töissä mutta kaikki muu on vain olemista.
Minulla ei riitä oikein energiaa muuhun.
Yritän miettiä miten muilla. Ymmärrän kuitenkin olevani nyt välitilassa eikä kiirettä ole. On kuitenkin joskus turhauttavaa kun sellainen sisällä oleva kipinä on olemassa mutta kohdetta ei siinä määrin, että se purkautuisi toiminnaksi.
Ehkä se energianpuute ja kaikki muutostyö tässä nyt on olennainen asia tähän.
Olen kyllä ollut aina sellainen, etten pysty moneen suuntaan loikkimaan. Enkä kiinnostu kovin helposti.
Minäkin olen yksinäinen, lapseton, opiskelija, tosin töitä paljon elämässäni tehnyt. Ei minulla ole mitään, en edes omista mitään arvokasta.
On vain työ ja elämä. Juuri suurempaa sisältöä siihen en ole jaksanut vain lisätä, halua ei ole ollut tarpeeksi.
Ap
Ulosannistasi päätellen et ole kovin tyhmä.
Tyhmä eli alle 90 äo:n omaava ei tuota noin jäsenneltyä ja selkeää tekstiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä sama homma, en oo missään hyvä kun ei ole kiinnostanut opetella mitään taitoa kunnolla. Koulut, joita kävin ei kiinnostaneet enkä oo välittänyt yhdestäkään työpaikastani. Antamalla 10% koko potentiaalistani noille töille oon kuitenkin saanut hirveästi kehuja ja ollut pomon suosiossa. Tollanen ei kannusta tekemään yhtään sen enempää kuin on pakko. Ei kiinnosta politiikka tai maailman tapahtumat ja yleistietokin jäänyt erittäin huonoksi (tämä todettu jopa neuropsykologisissa tutkimuksissa). Sen sijaan visuaalinen ja kielellinen hahmotus kuulemma selkeästi yli keskitasoa eli vaikka tyhmä olen monella osa-alueella ja teen monesti typeriä päätöksiä, niin ilmeisesti jonkinlaista aivotoimintaa kuitenkin löytyy. Deittailukaan ei huvita kun ei ole mitään mistä puhua ja tuntuu, että ihmiset ei pidä kiinnostavana ihmistä joka ei harrasta ja ole menossa kokoajan. Kavereitakaan ei ole huvittanut hankkia kun ei kiinnosta kenenkään muun asiat paitsi niiden parin ystävän, jotka ovat olleet elämässä mukana peruskoulusta lähtien. Tässäkö tämä elämä nyt oli. Lapsiakaan tänne ei kannata hankkia kun maailma menee koko ajan sietämättömpään suuntaan someineen ja energiakriiseineen sekä kulkutauteineen. Ja eipä varmaan kiinnostaisi sen lapsenkaan asiat :D N29
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole tyhmä, päinvastoin. Annetaan hamsterien juosta juoksupyörissään.
Saanko arvata, että säkin olet kiinnostunut henkisistä asioista? Kukaan ei ole niin innokas ja nopea lyttäämään toisia kuin henkistynyt ja muita parempi ihminen.
Saman tien ennakkoluulot ja lyttäys sinun puolestasi :D kuka ikinä teki mitään ansaitakseen sinun kommentin? Ei ilmeisesti tarvitse tehdä yhtään mitään :D
Tosi usein ihminen on itse täsmälleen se mitä kuvittelee muiden olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole tyhmä, päinvastoin. Annetaan hamsterien juosta juoksupyörissään.
Saanko arvata, että säkin olet kiinnostunut henkisistä asioista? Kukaan ei ole niin innokas ja nopea lyttäämään toisia kuin henkistynyt ja muita parempi ihminen.
Saman tien ennakkoluulot ja lyttäys sinun puolestasi :D kuka ikinä teki mitään ansaitakseen sinun kommentin? Ei ilmeisesti tarvitse tehdä yhtään mitään :D
Tosi usein ihminen on itse täsmälleen se mitä kuvittelee muiden olevan.
Pahoittelut, että puutun mutta en jaksaisi tähän ketjuun nyt väittelyä turhanpäiväisistä.
Kiitos tähän saakka saamistani asiallisista kommenteista.
Ap
Henkisestä köyhyydestä kertoo ja se kulkee käsi kädessä tyhmyyden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole tyhmä, päinvastoin. Annetaan hamsterien juosta juoksupyörissään.
Saanko arvata, että säkin olet kiinnostunut henkisistä asioista? Kukaan ei ole niin innokas ja nopea lyttäämään toisia kuin henkistynyt ja muita parempi ihminen.
Saman tien ennakkoluulot ja lyttäys sinun puolestasi :D kuka ikinä teki mitään ansaitakseen sinun kommentin? Ei ilmeisesti tarvitse tehdä yhtään mitään :D
Tosi usein ihminen on itse täsmälleen se mitä kuvittelee muiden olevan.
Tuota viimeistä lausetta sietää hieman pohtia onko näin. Siis ihan vain tuli mieleen kun niin aina sanotaan. Olemmeko me sitten kuitenkaan sitä mitä sanomme muiden olevan, koska meitä ei oikeasti ole sellaisenaan olemassakaan. Meillä ei ole itseasiassa mitään käsitystä itsestämme eikä muistakaan, koska mekin olemme vain olemassa tuhansina versioina muiden mielissä eikä yksikään ole samanlainen. Joten ketä me sitten oikein ollaan jos emme ole yksikään niistä tuhansista, emmekä edes koskaan näe itseämme muuta kuin apuvälineiden kautta. Mekin olemme vain yksi vieraan ihmisen versio ja heijastus itsellemme.
Ehkä olet vain neuropsykologisesti erilainen. Oppimmistahan nuokin asiat ovat mihin perehdyt. Sellainen ihminen jolla ei ole kiinnostuksen kohteita on vaan tylsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuljet omaa polkuasi eikä se tee sinusta tyhmää. Jokaisella meistä on tärkeä rooli olla se kuka olemme.
Olen itse henkisen polun kulkija ollut jo lapsesta ja kaikki mitä pidetään valtavirrasta poikkeavana on ollut oma juttu. En ole tiennyt mitä haluaisin opiskella. Olen vain kulkenut asiasta toiseen.
36-vuotiaana löysin oman juttuni ammatillisessa mielessä ja lähdin korkeakouluun opiskelemaan sitä lisää. Nyt jälkeenpäin olen huomannut kuinka kaikki aiemmat kokemukseni ja pohdinnat ovat valmistaneet minua tähän nykyiseen tehtävääni.
Ja edelleen henkisellä polulla jatkan kulkuani.
Kiitos edelleen. Mukava lukea kommenttejanne.
Tässä olen miettinyt, että ehkä kiinnostukseni yksinkertaisesti ovat vain hieman valtavirrasta poikkeavia etten edes osaa kertoa ja jakaa kokemuksiani kenenkään kanssa oikein. Olen kai vähän outo ja teen kaikkea sellaista mistä en osaa oikein keskustella läheisten tai työkavereiden kanssa.
Opiskeluista saan erinomaiset arvosanat. Töitä tulee olemaan aina, työtodistukset ovat olleet kiitettävän veroisia aina. Olen myös saanut huomattavia työsuhde etuja ennen, joten on minussa jonkinlaista normaaliakin.
Ongelma on ehkä ollut se, että koen olevani ulkopuolinen. En ole koskaan uskonut oikein olevani mitään ja tehnyt vain töitä, yrittänyt parhaani vain että edes saisin pitää työpaikkani. Olen elänyt sisäisen tarmon mukaisesti ja päättänyt selvitä.
En ole kuitenkaan yrittänyt mitään suurempaa ja hyvät arvosanat oikeastaan yllättävät aina tietyllä tavalla.
Ehkä en vain usko itseeni tarpeeksi ja sekin estää aloittamasta asioita. Minulla on pelkoja.
Nykyään en enää ole varma, että olenko kiinnostunut oikein mistään vai pelkäänkö niin paljon, että olen vain lakannut välittämästä ja siksi olen aika saamaton.
Tavallaan minulla on nytkin monta projektia. Autokoulu, opiskelu, työt, muutto jne mutta nuo ovat vain välttämättömiä asioita päästäkseni seuraavaan päämäärään.
Kaikki vaan ahdistaa, tavallaan pelottaa ja toisaalta ei yhtään kiinnosta mutta tehtävä on koska minulla on yksi päämäärä, kodin löytäminen (missä todella viihdyn).
Tähän tarvitsen työkaluja esim auto jne.
Olen matkalla ja nämä kaikki asiat vain ahdistavat kun tuntuu etten elä ja kaikki junnaa paikoillaan mutta nurkan takana onko jo taas asiat ihan toisin kun tämän läpi nyt menen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos edelleen. Mukava lukea kommenttejanne.
Tässä olen miettinyt, että ehkä kiinnostukseni yksinkertaisesti ovat vain hieman valtavirrasta poikkeavia etten edes osaa kertoa ja jakaa kokemuksiani kenenkään kanssa oikein. Olen kai vähän outo ja teen kaikkea sellaista mistä en osaa oikein keskustella läheisten tai työkavereiden kanssa.
Opiskeluista saan erinomaiset arvosanat. Töitä tulee olemaan aina, työtodistukset ovat olleet kiitettävän veroisia aina. Olen myös saanut huomattavia työsuhde etuja ennen, joten on minussa jonkinlaista normaaliakin.
Ongelma on ehkä ollut se, että koen olevani ulkopuolinen. En ole koskaan uskonut oikein olevani mitään ja tehnyt vain töitä, yrittänyt parhaani vain että edes saisin pitää työpaikkani. Olen elänyt sisäisen tarmon mukaisesti ja päättänyt selvitä.
En ole kuitenkaan yrittänyt mitään suurempaa ja hyvät arvosanat oikeastaan yllättävät aina tietyllä tavalla.Ehkä en vain usko itseeni tarpeeksi ja sekin estää aloittamasta asioita. Minulla on pelkoja.
Nykyään en enää ole varma, että olenko kiinnostunut oikein mistään vai pelkäänkö niin paljon, että olen vain lakannut välittämästä ja siksi olen aika saamaton.Tavallaan minulla on nytkin monta projektia. Autokoulu, opiskelu, työt, muutto jne mutta nuo ovat vain välttämättömiä asioita päästäkseni seuraavaan päämäärään.
Kaikki vaan ahdistaa, tavallaan pelottaa ja toisaalta ei yhtään kiinnosta mutta tehtävä on koska minulla on yksi päämäärä, kodin löytäminen (missä todella viihdyn).
Tähän tarvitsen työkaluja esim auto jne.Olen matkalla ja nämä kaikki asiat vain ahdistavat kun tuntuu etten elä ja kaikki junnaa paikoillaan mutta nurkan takana onko jo taas asiat ihan toisin kun tämän läpi nyt menen.
Ap
Ymmärrän näkökantaasi, koska itsekin vieroksun elämän suorittamista (teen silti usein). Uskallat olla oma itsesi! Mutta toisaalta, miten onnistuu ja riittää se asioiden pohtiminen, jos ei tarvitse siihen mitään inputtia? Minulle on opiskelu aina antanut uutta ajateltavaa, ja ennenkaikkea välineitä asioiden järjestelyyn. Toisin sanoen omat eväät eivät olisi yksin mielestäni riittäneet . Myös kerrot, että et uskalla aloittaa jotakin, mikä kiinnostaisi. Mitä sen väliä, jos se jää vain yritykseksi? Kaikki tarvitsevat aikaa asioiden jälkikäsittelyyn. Siinä on vain eroja, kuinka paljon sitä tarvitsee, ja ottaa tai itselleen sallii!
Nuo henkiset asiat vievät kaikki voimasi. Siinä syy, mikset jaksa keskittyä oikein mihinkään muuhun.
Alcatrazin kuuluisa vankikarkuri Frank Morris oli testien mukaan hyvin älykäs eli ei tuo esimerkkisi kerro älykkyydestä.
Minusta et kuulosta tyhmältä, mutta ehkä vähän masentuneelta. Ei elämä mitään suorittamista tarvitse olla, mutta jos into elää ja oppia sekä tutkia maailmaa puuttuu kokonaan, etkä syty mihinkään niin ei sekään hyvä ole. Jotain hyväähän tässä elämässä on, mistä innostua.
Vierailija kirjoitti:
Minusta et kuulosta tyhmältä, mutta ehkä vähän masentuneelta. Ei elämä mitään suorittamista tarvitse olla, mutta jos into elää ja oppia sekä tutkia maailmaa puuttuu kokonaan, etkä syty mihinkään niin ei sekään hyvä ole. Jotain hyväähän tässä elämässä on, mistä innostua.
Mielenkiintoinen kommentti, joka kuvastaa nyky-yhteiskuntaamme. Jos henkilö ei ns. suorita tai elä elämää valtavirran mukaan, mutta sen sijaan on pohdiskelee ja hidasta elämää kulkeva, hänet helposti laitetaan masennuslokeroon.
Ap:n teksti ei millään muotoa kerro masennuksesta.
Et ole tyhmä. Ei minuakaan aikuisiällä ole monikaan asia kiinnostanut.
Lapsena kävin kaiken maailman harrastukset läpi ( ilmaiset) ja haaveni oli balettitanssija tai luistelija.
Kumpikin niin kalliita lajeja, ettei meillä ollut sellaiseen varaa. Kuten tiedämme, niin tommoset harratukset on aloitettava nuorena, joten ne jäivät.
Nyt on sitten lapsia kasvatettu ja eletty sitä arkea vuosia. Liikunta on ainoa kiinnostuksen kohteeni tällä hetkellä.
Kyllähän sitä kaikenlaista harrastustoimintaa päässä pyörii, mut en saa vain aikaiseksi
Et ole tyhmä, päinvastoin. Annetaan hamsterien juosta juoksupyörissään.