Mitä tehdä jos 16v ei halua tavata isäänsä juuri koskaan?

Vaikea sanoa? Jospa tilaat ajan lastenvalvojalle ,teille molemmille asiasta!

Siihen on sitten pätevä syy. Sinun pitäisi ymmärtää ne syyt. Älä pakota tapaamaan. Aikuisena tilanne voi olla toinen jos isä kiinnostaa. Jotkut eivät pidä isästään tai pelkäävät. Jotkut isät voivat olla rasittavia, erosit kai itsekin etkä halua palata yhteen. Jos olisi kaikki kohdillaan, varmaan olisi nähnyt isää. Teininä voi olla tauko vanhemmista.

Joku syy siihen on, mutta tuon ikäistä ei voi enää oikein pakottaakaan.

Lopeta ainakin lapsen manipulointi isäänsä vastaan.

Ei tuolle oikein voi mitään. Mun miehen 15v ei jaksaisi nähdä isäänsä, tai oikeastaan edes poistua kotoa. Meillä ollessa sulkeutuu huoneeseen murjottamaan eivätkä puhu isän kanssa mitään. Ei tuollaisesta tapaamisesta mitään iloa ole, eikä edistä vanhemmuussuhdetta

On hyviä isiä ja huonoja isi. Omien lasteni isä on se huono. Eipä ole lapset isällään juuri käyneet. Isäkään ei ole mitenkään aktiivinen. Pojat nyt 19v ja 17v.

Isä hyvin dominoiva, eivät jotenkin saa yhteistä säveltä. Lyhyet vierailut ok, tulee sieltä aina iloisena, mutta lähteminen sinne aina hyvin hankalaa. Itse olen puhunut isästä hänelle vain hyvää, haluaisin että tapaisivat. Eli en huonoimmaksi kyllä rankkaisi, mutta pidemmällä aikavälillä kyllä hyvin kontrolloiva.

No sitä en ole tehnyt, päinvastoin.

Kaikki eivät kiinny isäänsä, esim. Eron sattuessa toista ei näy vuosia. Sitten asunnossa on oma äiti, äidin uus mies, ja ehkä vielä uusi lapsi. Jostain kumman syystä pitäisi sitten mennä näkemään isäänsä joka ei ole vuosiin ollut kuvioissa. Vapaapäivänä pitäisi matkustaa ja mennä ukkelin luo jota ei tunne , joka nyt sattuu olemaan siittänyt sinut. Varmasti olisi parempaakin tekemistä.

Ite en kiintynyt omaan isään, ei onneksi pakotettu näkemään. Omasta isästäni tuli juoppo ja kuoli alkoholiin, kyyneltäkään ei hautajaisissa multa tullut. Ei myöskään isäpuolen kuoltua tullu kyyneleitä. En nyt aiukuisenakaan kiinny äitini uuteen mieheen vaikka se onkin ihan hyvä tyyppi. Joten aika samanlainen oon vieläkin ja ikää on 37v.

Ei kaikilla ole sellaista täydellistä isää jonka puoleen kääntyä huonoina hetkinä ja joka hoitaa asiat kuntoon. Esim. Isä tuu hakemaan, isä auto hajosi. Isä saanko mennä kesämökille viikonloppuna..

Aikuisena löysin automekaanikon joka on sellainen rauhoitteleva ja hoitaa sitten pulman kuin pulman suht edullisesti. Esim. Pitää vara autoja ja myy sitten niitä halvalla asiakkaille jos oma auto menee rikki.

Onko lapsesi poika vai kivìaikàvarvas?