Muita, joilla risat välilevyt?
Sektio ja kaksosten hoitorumba (mukaan lukien aktiivisen liikunnnan loppuminen) paljastivat kehnon perimän ja romahduttivat selän kunnon: 4 alinta välilevyä kehnossa kunnossa, pari pullistelee ulos nikamien välistä. Toinen raskaus on mennyt ihmeen hyvin ainakin tähän puoliväliin asti, mutta lapsen ulos saaminen askarruttaa eikä ihan vähänkään.
Sektio eli vatsalihasten katkominen kauhistuttaa, mutta en myöskään käsitä, miten tällä selällä pystyisin mihinkään ponnistuksiin, vaikka fysioterapeutin ohjeilla kivut ovat vähentyneet ja selän kestokyky vähän lisääntynyt. Olen kutakuinkin varma, että pullistuma(t) siinä rytäkässä hajottaisivat paikat lopullisesti, lue halvauttaisivat jalan tai kaksi tai rikkoisivat pidätyslihasten hermotuksen, joka ortopedin mukaan on juuri pahimman nikamavälin vaiheilla...
Lääkäreiltä tulen totta kai saamaan arvion asiasta, mutta kiinnostaisi kuulla, mitä on tehty, jos joku on ollut selkänsä kanssa samassa jamassa?
Kommentit (4)
Sektiossahan nimenomaan mennään vatsanpeitteiden läpi, joten kyllä siinä ne vatsalihakset joudutaan katkomaan. Suunnitellussa sektiossahan viilto vedetään vaakaan, jolloin lihassyyt katkeavat ja leikkauksen jälkeen niiden ennalleen palautuminen on hidasta.
AP: selkäsi tilanne kuulostaa huonolta. En osaa kommentoida tilannetta, mutta itse olen tällähetkellä myös ihan rampa ristiselästä jatkuvan vauvan kantelun johdosta. Odotusaikana pelkäsin selkäkipuja ja jumppasin kovasti, eikä selkä kipuillutkaan ollenkaan. Vauvan synnyttyä jäi jumpat ja nyt sen todellakin huomaa... Täytyy suunnata kiropraktikolle saamaan selkä kuntoon.
Jottei kukaan turhaan säikähdä: sektio sinänsä ei varmasti saata ketään meikäläisen kuntoon:), rasitusten yhteisvaikutus vain oli turha kova, koska minulla ilmeni olevan myös sukurasitetta.
Kiropraktikot tekevät hyvää työtä, mutta jälkiviisaana suosittelen kenelle tahansa selkävaivaiselle ainakin sektion jälkeen paria käyntiä kokeneella OMT-fysioterapeutilla, jotka pystyvät tarvittaessa käsittelemään nikamia, mutta ennen kaikkea osaavat täsmäopastaa varsinkin sektion jälkeen siihen, miten lihasten hermotukset löytyvät uudestaan ja miten syvät lihakset saa hanskaan.
Synnytyksesta on reilu vuosi. Raskaus ja synnytys sujuivat hyvin, mutta muutama kuukausi synnytyksen jälkeen tuli ensimmäinen noidannuoli ja nyt loppukesästä toinen. Ristiselkä on vähän väliä väsynyt ja kipeä, etenkin vasen puoli ja kipu säteilee lantioon ja välillä jalkaan, alas asti. Viime syksynä selkä kuvattiin, yksi välilevy oli pullistunut, mutta ei paina hermojuurta. Myös kulumaa oli. Ehkä se sitten eri asennoissa voi painaa hermoakin? Myös sellaisia oireita on, että kun pitkään istuu tai seisoo ja lähtee sit kävelemään, tulee takareiteen tai pohkeeseen välillä sähköiskumainen kipu, joskus myös kyykkyyn mennessä. Onko teillä ollut tällaista? Jumpata ainakin pitäisi, että tukiranka olisi kunnossa, välillä oon miettinyt pitäisikö hakeutua johonkin hoitoon. Oliko jollain kokemusta OMT-fysioterapiasta/kiropraktiikasta tms.??
Mulla syysomppu:
Mulla on aina ollut huono selkä, mutta toisen synnytyksen jälkeen alkoi reistailla tosissaan. Noin puoli vuotta synnytyksen jälkeen alkoi ja parin kuukauden kuluttua olin täysin autettava rampa. Issias tuli ja pari kuukautta tarvitsin apua kotihommissa ja lastenhoidossa. Aluksi en voinut edes pestä itseäni suihkussa, kävelin ympäri taloa, kun ei voinut istua eikä maata. Kävelykin oli tuskaa.
Lääkärissä todettiin välilevyn pullistuma. Sain lähetteen OMT-fysioterapeutille. Se kannatti!
Sain täydellisen avun selkääni. Kävin tällä fysioterpeutilla 3,5 kk, aluksi joka toinen päivä. Pikku hiljaa käyntejä harvennettiin. Aluksi selkäni tutkittiin kunnolla ja minulle kerrottiin tarkasti viat ja hoidot niihin.
Ensin selkääni " käsiteltiin" pari viikkoa, että se saatiin hiukan parempaan kuntoon. Sen jälkeen neuvottiin jumppaohjeet, jotka oli juuri minun selälleni hyvät. Ne neuvottiin niin tarkasti, että varmasti osasin tehdä oikein. Kaiken A ja O oli syvät vatsalihakset, jotka tukevat selkää. Näitä tein joka päivä. Vääränlaiset liikkeethän ovat vain haitaksi selälle.
Selän kuntouttaminen vaatii aikaa (se kerrottiin ensimmäisenä minulle) sekä halua. Päivittäisestä jumpastakin tuli rutiini lopuksi, kun sitä aina joutui tehdä.
Pikkuhiljaa huomasi selän kuntoutuvan, aluksihan se oli kipeämpikin käsittelyn jälkeen (näin kuuluu ollakin).
Voin sydämestäni suositella OMT-fysioterapeuttia, kun sain niin hyvän avun selkävaivoihini. Tuntitaksahan on aika kallis, mutta kela korvaa osan. Ja kannattaa sitä maksaakin, jos kerran avun saa.
Niin ja minulla oli juuri samanlaisia oireita kuin sinullakin mm. jalassa sähköiskumaista kipua. Jumiuduin joskus kesken kävelynkin paikoilleen,niin kova kipu saattoi jalkaan tulla.
Mene ihmeessä korjauttamaan selkäsi ajoissa. Mitä aiemmin, sen parempi. Pääset vähemmällä jumppaamisella ym.