Miksi lapsiperheelle pitäisi kelvata huonompi?
Teen kotona töitäkin, joten olen kotona paljon.
Jostain merkillisestä syystä sukulaisteni mielestä meille ns pitää kelvata heidän vanhat romunsa, koska olemme se ainoa lapsiperhe. Ja lapsiperheille kuuluu romut!
Kurkkuani myöten tätä. Mistä ihmeestä idea kumpuaa ja onko tämä yleinenkin mielipide?
Kommentit (50)
Se on se sama asenne jonka mukaan lapsille kelpaa huono kouluruokaa, lapsiperheiden kuuluu lomailla huonommissa hotelleissa, äiti ei saa ostaa itselleen vaatteita, eikä muutenkaan olla muuta kuin hellan vieressä kykkivä hahmo, joka syö sitten ruoakseen lastensa tähteet.
Lapsi- ja äitivihamielinen maa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tuota ongelmaa, sillä olen itsenäinen isotyttö ja teen itse päätökset, enkä ole millään lailla riippuvainen vanhemmistani tai suvusta. Ja se on selvä viesti.
Samaa itsenäistymistä olen opettanut lapselleni.
Juuri esikoiseni muutti pois kotoa ja ilokseni huomasin, ettei hän enää tule avaimilla lapsuuden kotiin, vasn soittaa ovikelloa, eikä ominpäin etsi tavaroita kaapista, vaan käyttäytyy "vierasmaisesti".
Ja heti huomasin omasta käytöksestäni, myös minun pitää kohdella häntä "vieraana", se ei tietenkään estä hyviä ja lämpimiä ihmissuhteita.Olen muuttanut kotoa 16-vuotiaana, enkä ole sen jälkeen ollut riippuvainen vanhemmistani tai suvustani.
Kysymys jonka esitin on tämä: ONKO YLEINEN NÄKEMYS, ETTÄ LAPSIPERHEEN KUULUU OLLA RUMA.
Vastaa siihen.
ap
Kuka se lapsiperheen kodin rumuuden tai kauneuden määrittelee?
Omat lapset jo teiniä ja nyt pystyy jo panostaan kotiin, mutta kun lapset oli pieniä, kyllä se oli yhtä kaaosta, eikä tullut mieleen kodin kauneus tai tyylitajut, vaan kunhan elämästä selvitään, sillä voimavarat meni arjen pyörittämiseen ja työelämään ja tärkeintä oli tehdä koti, jossa lapset viihtyvät ja saivat elää oman näköistä lapsen elämää, johon kuuluivat teltat ja leikit pitkin olohuonetta jne. Ja vanhemman näkökulmasta käytännöllinen ja helppohoitoinen koti, joka näytti aivan toisenlaiselta, kuin ennen lasten syntymään tai mitä nyt näyttää, kun lapset teinejä.
Myös lapsilla on oikeus oman näköiseen ja viihtyvään kotiin, joka lähtee lapsen tarpeista.
Uskon että tuo liittyy siihen että ajatellaan lapsiperheellä olevan taloudellisesti tiukkaa ja halutaan auttaa lahjoittamalla tavaraa. Ajatellaan että säästäminen on tärkeintä myös sisustuksessa, viihtyisyydellä ei niin väliä.
Onko miehesi sanonut heille että teille kelpaa kaikki ilmaistavara kun kerran niitä teille raijataan. Silloinhan syyllinen on miehesi eivätkä ne jotka tavaraa teille tuovat. Sinun tehtäväsi on sanoa että haluat sisustuksen olevan viihtyisä etkä halua teille yhteensopimatonta roinaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tuota ongelmaa, sillä olen itsenäinen isotyttö ja teen itse päätökset, enkä ole millään lailla riippuvainen vanhemmistani tai suvusta. Ja se on selvä viesti.
Samaa itsenäistymistä olen opettanut lapselleni.
Juuri esikoiseni muutti pois kotoa ja ilokseni huomasin, ettei hän enää tule avaimilla lapsuuden kotiin, vasn soittaa ovikelloa, eikä ominpäin etsi tavaroita kaapista, vaan käyttäytyy "vierasmaisesti".
Ja heti huomasin omasta käytöksestäni, myös minun pitää kohdella häntä "vieraana", se ei tietenkään estä hyviä ja lämpimiä ihmissuhteita.Olen muuttanut kotoa 16-vuotiaana, enkä ole sen jälkeen ollut riippuvainen vanhemmistani tai suvustani.
Kysymys jonka esitin on tämä: ONKO YLEINEN NÄKEMYS, ETTÄ LAPSIPERHEEN KUULUU OLLA RUMA.
Vastaa siihen.
ap
Kuka se lapsiperheen kodin rumuuden tai kauneuden määrittelee?
Omat lapset jo teiniä ja nyt pystyy jo panostaan kotiin, mutta kun lapset oli pieniä, kyllä se oli yhtä kaaosta, eikä tullut mieleen kodin kauneus tai tyylitajut, vaan kunhan elämästä selvitään, sillä voimavarat meni arjen pyörittämiseen ja työelämään ja tärkeintä oli tehdä koti, jossa lapset viihtyvät ja saivat elää oman näköistä lapsen elämää, johon kuuluivat teltat ja leikit pitkin olohuonetta jne. Ja vanhemman näkökulmasta käytännöllinen ja helppohoitoinen koti, joka näytti aivan toisenlaiselta, kuin ennen lasten syntymään tai mitä nyt näyttää, kun lapset teinejä.
Myös lapsilla on oikeus oman näköiseen ja viihtyvään kotiin, joka lähtee lapsen tarpeista.
Miten nuo kaikki vaatii just ruman kodin?
Minulle antaa arkeen voimia kodin kauneus.
Vierailija kirjoitti:
Uskon että tuo liittyy siihen että ajatellaan lapsiperheellä olevan taloudellisesti tiukkaa ja halutaan auttaa lahjoittamalla tavaraa. Ajatellaan että säästäminen on tärkeintä myös sisustuksessa, viihtyisyydellä ei niin väliä.
Onko miehesi sanonut heille että teille kelpaa kaikki ilmaistavara kun kerran niitä teille raijataan. Silloinhan syyllinen on miehesi eivätkä ne jotka tavaraa teille tuovat. Sinun tehtäväsi on sanoa että haluat sisustuksen olevan viihtyisä etkä halua teille yhteensopimatonta roinaa.
Ei ole mies sanonut yhtään mitään, eikä lapset. Tämä raijaaminen on ihan raijaajalähtöistä. Osa syy lienee se, että he muuttaa itse pienempään, eikä osaa viedä romujaan muuallekaan. Ihan helvetin rasittavaa mennä mökillekin, kun siellä on terassi täynnä nyssäköitä "lapsille".
Voit sanoa että ette ota vastaan.
Oma vika, jos eet sano mitään ja otatte silti ne vastaan.
Tavaroiden hävittäminen on nykyään niin vaivalloista, että sen vuoksi porukka ihan itsekkyyttään yrittää työntää omat roskansa muille.
Vierailija kirjoitti:
Voit sanoa että ette ota vastaan.
Oma vika, jos eet sano mitään ja otatte silti ne vastaan.
Emme me ota vastaan. Olen sanonut jo monta kertaa. Nyt niitä oli tuotu mökille, kun kuulemma mökillä varmaan lapsilla on niille käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Se on se sama asenne jonka mukaan lapsille kelpaa huono kouluruokaa, lapsiperheiden kuuluu lomailla huonommissa hotelleissa, äiti ei saa ostaa itselleen vaatteita, eikä muutenkaan olla muuta kuin hellan vieressä kykkivä hahmo, joka syö sitten ruoakseen lastensa tähteet.
Lapsi- ja äitivihamielinen maa.
Itselleni ei tulisi kyllä tarjota lasten vanhoja sänkyjä, polkupyörää tai leluja presidentti Niinistön tai pääministeri Marinin lapsille, kun tiedän heidän tulotasonsa ja varallisuuden tai varakkaille sukulaisille, mutta mieluusti tarjoan sekkuni yh-äidille, onko käyttöä vai laitanko kierrätykseen.
Itsekin olen saanut paljon tutuolta käytettynä ja olen siitä todella kiitollinen, eikä tulisi edes mieleen arvostella tai pahoittaa mieltä. Ja meidän suvussa yleinen käytäntö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on se sama asenne jonka mukaan lapsille kelpaa huono kouluruokaa, lapsiperheiden kuuluu lomailla huonommissa hotelleissa, äiti ei saa ostaa itselleen vaatteita, eikä muutenkaan olla muuta kuin hellan vieressä kykkivä hahmo, joka syö sitten ruoakseen lastensa tähteet.
Lapsi- ja äitivihamielinen maa.
Itselleni ei tulisi kyllä tarjota lasten vanhoja sänkyjä, polkupyörää tai leluja presidentti Niinistön tai pääministeri Marinin lapsille, kun tiedän heidän tulotasonsa ja varallisuuden tai varakkaille sukulaisille, mutta mieluusti tarjoan sekkuni yh-äidille, onko käyttöä vai laitanko kierrätykseen.
Itsekin olen saanut paljon tutuolta käytettynä ja olen siitä todella kiitollinen, eikä tulisi edes mieleen arvostella tai pahoittaa mieltä. Ja meidän suvussa yleinen käytäntö.
Miksei? Kierrätys on ihan normaalia kaikissa yhteiskuntaluokissa. Siitä ei ole kyse.
Vaan siitä että lähtöajatus on se, että lapsiperheille pitää ja kuuluu kelvata ihan kaikki kura ja heidän pitää ja kuuluu asua rumassa kodissa "lasten tarpeiden vuoksi".
Minulla ei ole mitään kierrättämistä vastaan, mutta sitä vastaan on, että olisin ihmisenä automaattisesti alemman tason kansalainen, vain koska minulla on kaksi lasta. Tai että koska olen hankkinut ne lapset, minun ja heidän kuuluu asua seuraavat 20 vuotta läävässä, muuten on huono äiti ja nirsoja lapsia.
Yleensä kai ne romut raijataan sille opiskelijalle, mutta jos ei ole opiskelijaa niin lapsiperhe on hyvä vaihtoehto, niillä kun on yleensä isoin talo. Ei se ole mitään aitoa hyväntahtoisuutta vaikka sellaiseksi yritetään naamioida, niistä rojuista eroon hankkiutuminen on vaan niin vaikeaa. Nämä ihmiset on ihan oma ihmistyyppinsä. Ja ehkä he myös muistelee sitä kun omat lapset oli pieniä, ja olisi ehkä tarvinnut jotain apua, eivät vaan tajua että nykypäivänä sitä rojua on jo kaikilla aivan liikaa ja nettikirppiksiltä saa helposti jopa ihan silmää miellyttävää tavaraa, ei ole pakko ottaa kenenkään 30 vuotta vanhoja kulahtaneita tavaroita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon että tuo liittyy siihen että ajatellaan lapsiperheellä olevan taloudellisesti tiukkaa ja halutaan auttaa lahjoittamalla tavaraa. Ajatellaan että säästäminen on tärkeintä myös sisustuksessa, viihtyisyydellä ei niin väliä.
Onko miehesi sanonut heille että teille kelpaa kaikki ilmaistavara kun kerran niitä teille raijataan. Silloinhan syyllinen on miehesi eivätkä ne jotka tavaraa teille tuovat. Sinun tehtäväsi on sanoa että haluat sisustuksen olevan viihtyisä etkä halua teille yhteensopimatonta roinaa.
Ei ole mies sanonut yhtään mitään, eikä lapset. Tämä raijaaminen on ihan raijaajalähtöistä. Osa syy lienee se, että he muuttaa itse pienempään, eikä osaa viedä romujaan muuallekaan. Ihan helvetin rasittavaa mennä mökillekin, kun siellä on terassi täynnä nyssäköitä "lapsille".
Ja se on rajaton paha anoppi...vaikka munalukot on jopa rappusilla ja tulee 300km päästä ajelemaan talonne eteen bussilla, ihan vain kiusatakseen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon että tuo liittyy siihen että ajatellaan lapsiperheellä olevan taloudellisesti tiukkaa ja halutaan auttaa lahjoittamalla tavaraa. Ajatellaan että säästäminen on tärkeintä myös sisustuksessa, viihtyisyydellä ei niin väliä.
Onko miehesi sanonut heille että teille kelpaa kaikki ilmaistavara kun kerran niitä teille raijataan. Silloinhan syyllinen on miehesi eivätkä ne jotka tavaraa teille tuovat. Sinun tehtäväsi on sanoa että haluat sisustuksen olevan viihtyisä etkä halua teille yhteensopimatonta roinaa.
Ei ole mies sanonut yhtään mitään, eikä lapset. Tämä raijaaminen on ihan raijaajalähtöistä. Osa syy lienee se, että he muuttaa itse pienempään, eikä osaa viedä romujaan muuallekaan. Ihan helvetin rasittavaa mennä mökillekin, kun siellä on terassi täynnä nyssäköitä "lapsille".
Ja se on rajaton paha anoppi...vaikka munalukot on jopa rappusilla ja tulee 300km päästä ajelemaan talonne eteen bussilla, ihan vain kiusatakseen...
"sukulaisteni" mielestä lukee aloituksessa, miten sinä siitä anopin saat?
Huisii kirjoitti:
Meille on kans tuotu kaikkea roinaa. Varsinkin kun ostettiin talo, niin kaikki oletti meidän tarvitsevan vanhoja huonekaluja pilvin pimein. Mies on vielä sellainen, että kaikki mikä ilmaiseksi tulee niin innoissaan ottaa.
Olen sitten laittanut kappaleiksi ja polttanut juhannuksena kokossa..
Mitä tuhlausta. Polttaisit takassa kuten me.
En ole törmännyt tuollaiseen ajatteluun, vaikka iso lapsiperhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tuota ongelmaa, sillä olen itsenäinen isotyttö ja teen itse päätökset, enkä ole millään lailla riippuvainen vanhemmistani tai suvusta. Ja se on selvä viesti.
Samaa itsenäistymistä olen opettanut lapselleni.
Juuri esikoiseni muutti pois kotoa ja ilokseni huomasin, ettei hän enää tule avaimilla lapsuuden kotiin, vasn soittaa ovikelloa, eikä ominpäin etsi tavaroita kaapista, vaan käyttäytyy "vierasmaisesti".
Ja heti huomasin omasta käytöksestäni, myös minun pitää kohdella häntä "vieraana", se ei tietenkään estä hyviä ja lämpimiä ihmissuhteita.Olen muuttanut kotoa 16-vuotiaana, enkä ole sen jälkeen ollut riippuvainen vanhemmistani tai suvustani.
Kysymys jonka esitin on tämä: ONKO YLEINEN NÄKEMYS, ETTÄ LAPSIPERHEEN KUULUU OLLA RUMA.
Vastaa siihen.
ap
Kuka se lapsiperheen kodin rumuuden tai kauneuden määrittelee?
Omat lapset jo teiniä ja nyt pystyy jo panostaan kotiin, mutta kun lapset oli pieniä, kyllä se oli yhtä kaaosta, eikä tullut mieleen kodin kauneus tai tyylitajut, vaan kunhan elämästä selvitään, sillä voimavarat meni arjen pyörittämiseen ja työelämään ja tärkeintä oli tehdä koti, jossa lapset viihtyvät ja saivat elää oman näköistä lapsen elämää, johon kuuluivat teltat ja leikit pitkin olohuonetta jne. Ja vanhemman näkökulmasta käytännöllinen ja helppohoitoinen koti, joka näytti aivan toisenlaiselta, kuin ennen lasten syntymään tai mitä nyt näyttää, kun lapset teinejä.
Myös lapsilla on oikeus oman näköiseen ja viihtyvään kotiin, joka lähtee lapsen tarpeista.
No en kyllä nyt ymmärrä miten käytännöllisyys ja kauneus/viihtyisyys sulkee toisensa pois sisustuksessa. Tai siis, toki koti näyttää näin lapsi- ja koiraperheenä erilaiselta kuin jos olisi kahden aikuisen talous, mutta kyllä täällä silti on viihtyisää ja kaunista. Ja lapset saa olla lapsia ja leikkiä ja tehdä majoja jne. Outo ajatuskin että lapsiperheen kodin pitäisi olla jotenkin ruma että lapset voi viihtyä siellä.
Ehkei ne tavarat ole lahjoittajien mielestä rumia tai tee kodista rumaa..?
Onko tämä Ap joku palstahulluista? Vähän sellainen palstahullumaisen jankutusviba tulee. Ruma sitä ja ruma tätä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkei ne tavarat ole lahjoittajien mielestä rumia tai tee kodista rumaa..?
Muuten vaan ei itse halua niitä?
Ja sama typerä vänkytys vain jatkuu.... On se avohoito Suomessa heikolla tolalla.