Lue keskustelun säännöt.
Ihan älytöntä, miten kumppanit ovat valmiina pelaamaan "niin myötä- kuin vastamäessä & kunnes kuolema meidät erottaa" -kortin, vaikka ovat itse olleet aivan KAUHEITA
29.07.2022 |
Vuosien taloudellinen ja henkinen hyväksikäyttö, sairaalloinen mustasukkaisuus, puhelimen nuuskiminen...
Sitten kun mitta täyttyy, niin ollaan uikuttamassa, että "mitäs tapahtui sille, kun luvattiin rakastaa niin myötä- kuin vastamäessä??????!"
Joo hei mitäs tapahtui sille, kun luvattiin myös kunnioittaa ja RAKASTAA toista? "Kunnes kuolema meidät erottaa" -klausuuli ei ole myöskään mikään vapaudu vankilasta -kortti.
Ei, en ole sillä kannalla, että pitäisi erota heti, kun toinen korottaa ääntään tai sanoo ikävästi, mutta olen sitä mieltä, että kenenkään ei kannata tuhlata elämästään yhtään vuotta suhteessa, joka ei yksinkertaisesti vain TOIMI.
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Ok.
t. kaunis ikisinkku
Ehdottomasti ennemmin sinkku kuin jokapäiväisessä painajaisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai no tää ei kiinnosta just nyt. Kokeillaan illalla uudestaan.
Hmm, yleensäkin jotenkin itsensä sitominen avioliittoon on nykyaikana erikoista. Ei mikään suhde ole onnellinen pakottaessa tai kiristäessä. Näin susiparina eläessä toisella on vapaa valinta ottaa ja lähteä helposti, mutta myös jäädä.
"Tahdon rakastaa" tarkoittaa ennen kaikkea rakkaudellisia tekoja. Rakkaus ei etsi omaa etuaan vaan toisen parasta ensin ja vasta sitten omaa parasta. Rakkaus ei siis ole itsekäs.
Sairaalloiseen mustasukkaisuuteen tarvitsee apua. Se tuhoaa, samoin muu väkivalta.
Avioliitto on tarkoitettu kypsille ihmisille. Luulisi tuntevan itsensä ja toisen jo ennen naimisiin menoa niin hyvin, että voi päätellä, kannattaako mennä. Se ei vain usein mene niin. Mennään naimisiin vääristä syistä.
Avioliiton puolesta kannattaa silti taistella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos muuttuu avioliiton solmimisen jälkeen ihan toiseksi ihmiseksi, siis kamalaksi, niin se on toiselle vaikea pala.
Vaikea sanoa, kun ei tiedä tilannettanne. Moni eroaja siirtää entiset ongelmat uuteen suhteeseen. Ne samat, jotka kuvitteli ulkoistaneensa ex-puolisoonsa.
Kuulostatte melko uudelta avioparilta. Kriiseistä on mahdollista selvitä. Tahto rakastaa on tosiaankin se avaintekijä. Peiliin katsominen voi tehdä kipeää, kaikki vika ei ollutkaan toisessa. Vauva-palsta tuskin edesauttaa tämän toteutumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin ja mitä sitten?
Käytkö kirjoittamassa saman jokaiseen keskusteluun?
Olin Euroopan romanttisimmassa paikassa eli tietenkin Pariisissa, kun tapahtui se väistämätön: törmäsin erääseen tyyppiin ja BAM! romanssi! Muutaman päivän kuluttua tapaamisestamme tyypin piti jatkaa Euroopankiertuettaan Lontooseen ja sieltä Kölniin. Minä jäin itkemään Seinen rannalle. Lähettelimme sähköposteja joka päivä. Yhtäkkiä hän keksi pyytää minua luokseen Kölniin, missä hän kuulemma majaili sukulaisensa luona ja minäkin olisin sinne tervetullut. Mietin yhden Väyrys-yön ja sitten ilmoitin hänelle, että tulen silloin-ja-silloin ja viivyn muutaman päivän ja sitten eroaisimme lopullisesti. Hänellä oli jo lento buukattuna kotimaahansa Australiaan.
Kuinkas sitten kävikään, romanssimme sai yllättävän käänteen heti ensimmäisenä päivänä Kölnissä. Tuli ilmi mm se, että kyseessä oli totaalisen pee-aukinen pummi, joka kinusi veljeltään Ausseista koko ajan lisää rahaa lainaksi. Noiden päivien aikana hän sai muutaman kerran tilaisuuden penkoa käsilaukkuni. Jos hän rahaa ottikin, en huomannut sitä, koska en ollut niin tarkkaan laskenut paljonko minulla sattui lompakossani juuri silloin olemaan.
Viimeisenä päivänä kun tarkistelin tavaroitani ja lompakkoni sisältöä, huomasin että ajokorttini oli kadonnut lompakon sivulokerosta. Sieltä se oli lähtenyt vain jonkun ottamana, koska sivulokerosta ei tod mitään putoa vahingossa. Tyyppi lähti kuitenkin pokerinaamalla kanssani kysymään lähikaupasta, olisiko se 'pudonnut' siellä lattialle, kun edellispäivänä olimme siellä käyneet.
Ihmettelen että minkälaista hyötyä hän ajatteli saavansa suomalaisen henkilön ajokortin avulla. Käsilaukussani olisi ollut Europassi, miksi hän ei sitä ottanut mieluummin?
Kotimaassa jouduin tietenkin tilaamaan uuden ajokortin kadonneen tilalle.
Oli todella epätoivoinen tapaus tämä tyyppi, en ole koskaan törmännyt vastaavanlaiseen koijariin ja tyhjätaskuun. Penkoa nyt naisen käsilaukkua, kun tämä käy suihkussa, voi hyvää päivää.
Ok.
t. kaunis ikisinkku