Työ- ja sotahevoset vs. nykyiset ratsuhevoset

Jaksaahan ne. Onneksi silti on kehitetty eläinsuojelulaki jolla hevosia suojellaan kaikenmaailman kehopositiivisilta. Sotatilanne on aivan eri, silloin hevoset kuolivat sodassa muutenkin.

Työhevoset eivät kuljeta raskaita taakkoja selässään. Ne vetävät kuormaa, tai oikeastaan eivät vedä, vaan työntävät länkiä.

Entisaikaan hevosen elinikä oli lyhyempi, joten sille ei ehtinyt tulla niin paljon kumulatiivisia vaurioita kuin nykyhevosille.

Luitko juttua?

Hyvä suositus sille, paljonko säännöllisesti ratsastava ratsastaja voi painaa, on noin 15 prosenttia hevosen omasta elinpainosta. Tähän toki pitää tehdä poikkeuksia kumpaankin suuntaan: jos ratsastaja on taitamaton, hevonen on huonokuntoinen tai se ei ole tottunut kantamaan mitään selässään, luku voivat olla pienempi. Toisaalta, jos ratsastaja on taitava, se voi olla suurempikin.

Hevosen rakenne muuten kyllä vaikuttaa sen kantokykyyn. Olen joskus lukenut tästä jonkin jutun, mutta en muista enää yksityiskohtia. Selän pituus ja rakenne (ts. minkä pituinen satulansija on) ja etusäären ympärys ainakin vaikuttavat.

Ratsastajan kokeneisuus, käytettävän satulan tyyppi (piikiriikkinen eurooppalaissatula vai suuri lännensatula), hevosen lihaskunto ja suhtautuminen eläimiin vaikuttaa.

Ratsastivathan keskiajan ritaritkin. Ne hevoset olivat kalliita, hyvin pidettyjä ja lyhytikäisiä.

Kunnia Suomenhevosilli. Hoitivat hienosti hommansa toisessa maailmasodassa.

Vierailija kirjoitti:

Ratsastajan kokeneisuus, käytettävän satulan tyyppi (piikiriikkinen eurooppalaissatula vai suuri lännensatula), hevosen lihaskunto ja suhtautuminen eläimiin vaikuttaa.

Ratsastivathan keskiajan ritaritkin. Ne hevoset olivat kalliita, hyvin pidettyjä ja lyhytikäisiä.

Satulassa on tärkeintä se, että se jakaa painoa tasaisesti eikä tee painetta selkärankaan. Satulan tyypillä ei ole väliä.

Ritariakoina oli mm Ranskasta tuotuja isokokoisia sotahevosia, jotka jaksoivat kantaa miehen painon, noin 25 kilon haarniskan ja ritarin aseet, miekka, peitsi, pitkä tikari, nuija. Hevosella oli myös haarniska monesti. Kaikki nämä lisäsivät hevosen kannettavaksi yhteensä yli 100 kiloa, vauhti ei luonnollisesti ollut huippuluokkaa. Isot hevoset jaksoivat kantaa kyllä, arabian ja suomenhevoset eivät. Siksi ritarit hankkivat Euroopasta isokokoisimpia hevosia, mikäli rahaa vain riitti. Hevosia koulutettiin ratsastamaan rinta rinnan toisten hevosten kanssa niin, ettei väliin sopinut miestä, kyljet koskettivat melkein toisiaan. Tämä oli sotataktiikka. Hevoset koulutettiin pelottomiksi, ja turnajaiset olivat niin ritareille kuin hevosille hyvää harjoitusta tositilanteita varten.

Sotatilanteessa ei varmaankaan kauheasti uhrattu ajatuksia sille, mikä on hevoselle hyväksi, kun hommat oli pakko saada hoidettua.

Sotaan otetut hevoset olivat pääsääntöisesti työhevosia, jotka olivat tottuneet pitkäkestoiseen työskentelyyn, jossa vedettiin tai kannettiin raskaita taakkoja hankalassa maastossa. Tämän päivän ratsuhevoset on jalostettu ja koulutettu selviytymään ihan toisenlaisista tehtävistä. Kotiutuneet hevoset tuskin palasivat kovin hyvässä kunnossa, jos ylipäätään kotiutuivat. Nykyään suomenhevonen voi elää 30-vuotiaaksikin, jos välttyy loukkaantumisilta ja sairastumisilta, mutta aiemmin hevosten elinikä jäi huomattavasti lyhyemmäksi, koska elämä oli kuluttavampaa ja hoito sekä ravinto usein heikompaa. (Oma suomenhevoseni on nyt 31-vuotias, ja ei se kyllä enää sodassa kuormia vetäisi, mutta ehkä kymmenen vuotta sitten olisi vielä pärjännytkin nuorempien mukana.)

On myös eroa sillä, onko selässä sata kiloa ihmistä, joka ei ollenkaan hallitse vartaloaan ja vasta opettelee mukautumaan hevosen liikkeisiin, vai rakuuna, joka on satulassa kuin kotonaan. Kuten jutussa todetaan, painoraja ei kerro koko totuutta, mutta varmasti helpoin tapa talliyrittäjille rajata asiakaskuntaa edes hieman omille hevosilleen sopivaksi. Ehkä vaihtoehtoisesti pitäisi suorittaa vaikka ratsastussimulaattorilla jokin testi, jossa mitataan kehonhallintaa ja lihaskuntoa, mutta harvalla tallilla taitaa olla sellaiseen mahdollisuuksia.

Kaikki hevoset eivät ole samanlaisia samalla rakenteella. Isommat hevoset jaksavat raskaampia kuormia, mutta pienemmät ovat ketterämpiä ja nopeampia. Jokaiselle on ollut osansa.

Ihan järkyttävää mitä hevoset joutuneet kokemaan ja siitä ei juuri edes puhuta.

Ihminen on eläimelle peto..

Vierailija kirjoitti:

Kaikki hevoset eivät ole samanlaisia samalla rakenteella. Isommat hevoset jaksavat raskaampia kuormia, mutta pienemmät ovat ketterämpiä ja nopeampia. Jokaiselle on ollut osansa.

Niin, mutta sekin riippuu rakenteesta, onko hevoselle optimaalista kantaa kuormaa selässä vai vetää sitä. Esim. raskaat työhevoset eivät välttämättä sovellu ratsuhommiin, vaikka ne ovatkin isoja ja rotevia.

Tai oikeastaan on väärin sanoa, että hevoselle olisi optimaalista kantaa kuormaa selässään, koska se vain ei ole optimaalista.

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää mitä hevoset joutuneet kokemaan ja siitä ei juuri edes puhuta.

Ihminen on eläimelle peto..

No, mitä? Ja miten ei puhuta? Mun mielestä hevospiireissä puhutaan koko ajan hevosten kohtelusta.

Ennen hevosilta vaadittiin sen verran mitä ihminen halusi. Kyllä ne tekee, vaikka se ei olis niille hyväksi. Nykyään eläimen hyvinvointiin panostetaan, eikä eläimeltä haluta vaatia liikaa

Eivätkö kaikki ammattijockeyt ole miehiä, jotka ovat hyvin kevyitä?