Voiko suhde toimia 24 vuoden ikäerolla?

Meillä on ikäeroa 15 vuotta, minä (nainen) olen vanhempi. Miksi ei voisi toimia. Aikuisia kun molemmat ovat. Toki jos haluaa naimisiin tai muuten pysyvän suhteen, täytyy ymmärtää että vanhempi sitten tulee todennäköisesti menemään huonokuntoiseksi ja jaksamattomaksi, ja lopulta kuolee, ennen toista, ja nuoremman pitää harkita haluaako tätä riskiä ottaa. Samoin kun toinen on jo eläkkeellä ja toinen vielä pitkään työelämässä on tilanne, joka joillekin aiheuttaa kitkaa, toisille enemmän ja toisille vähemmän. 

Toimii erinomaisesti jos on oikeanlaiset ihmiset. Tärkeämpää, että on taustaltaan, koulutuksellisesti ja älyllisesti samalla tasolla. Korkeasti koulutettu pariskunta isohkolla ikäerolla toimii paljon paremmin kuin keskenään saman ikäinen pariskunta, jonka osapuolet ovat aivan eri sosiaaliluokkaa ja koulutustasoa.

....

Kyllä se toimii silloin kun osapuolet ovat 20-50-vuotiaita. Mutta sitten alkaa sakata kun toinen on täydessä terässä noin 50 v ja toinen dementiamummo tai -pappa vaipoissa. Seksuaalisesti moni on vielä täydessä tikissä 50-vuotiaana mut eipä se suju sen oman 70-vuotiaan kumppanin kanssa jota ei vois seksi vähempää kiinnostaa eikä siihen pystykään.

Voi mutta en suosittele.

Itsellä suhde kaatui 21 vuoden ikäeroon. Oltiin ihan eri maailmoista, eri elämäntilanteissa, ei oikeastaan ymmärretty toisiamme vaikka alussa siltä tuntuikin. Vaikutti myös haitallisesti parisuhteen dynamiikkaan ja tasapainoon. Minulle ei enää kiitos ikäerosuhdetta, uskon siihen että paras ikäero on mahdollisimman pieni.

Meillä 8 vuotta ikäeroa ja alkaa tuntua liian paljolta tässä kun vanhempi on ylittänyt 50 v. rajan.

Riippuu kai siitäkin, että minkä ikäisiä ne kumppanit ovat. Että ovatko ne vaikka 6v ja 30v tai 88v ja 112v.

Kysy salelta.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu kai siitäkin, että minkä ikäisiä ne kumppanit ovat. Että ovatko ne vaikka 6v ja 30v tai 88v ja 112v.

😂

Vierailija kirjoitti:

Kysy salelta.

Siinä tapauksessa vastaus on siis "ei".

Pakostikin eletään eri maailmoissa jos kumpikin on ns. normaali. Kuka sen sitten tietää, jos eivät itse, toimiiko se sitten vai ei.

Oon 43 ja nykyinen mies täyttää tänä vuonna 60 v. Ei toimi hällä enää alakerta ja on alkanut taantua monella tavalla parin viime vuoden aikana. Mulla vielä kotona 10 v ja 15 v lapset ja hänellä jo yksi lapsenlapsi ja molemmat lapsensa aikuisia, vanhin jo kolmenkymmenen. Joskus ajattelin että yhteinen lapsi olisi ihana asia mutta onneks sitä ei koskaan tullut eikä siihen ruvettu. Ikäero alkaa ikävä kyllä nyt näkyä ja mulla on kyllä vaikeuksia suhtautua siihen.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ikäeroa 15 vuotta, minä (nainen) olen vanhempi. Miksi ei voisi toimia. Aikuisia kun molemmat ovat. Toki jos haluaa naimisiin tai muuten pysyvän suhteen, täytyy ymmärtää että vanhempi sitten tulee todennäköisesti menemään huonokuntoiseksi ja jaksamattomaksi, ja lopulta kuolee, ennen toista, ja nuoremman pitää harkita haluaako tätä riskiä ottaa. Samoin kun toinen on jo eläkkeellä ja toinen vielä pitkään työelämässä on tilanne, joka joillekin aiheuttaa kitkaa, toisille enemmän ja toisille vähemmän. 

Puma olet

Hyvin toimii.

On toiminut hyvin. Ei valittamista

Vierailija kirjoitti:

Vain jos mies on vanhempi osapuoli.

Näinpäin nimenomaan ei toimi. Miehet kalkkeutuvat, vanhentuvat, rupsahtavat ja kuolevatkin aikaisemmin, joten jos pitää olla ikäeroa niin ehdottomasti nainen vanhempi.

Mielikuvitustyttöystäväni on hieman alle 20 vuotta nuorempi, paljon älykkäämpi, kokeneempi, maailmaa nähneempi. Toki  selvästi ongelmainen isäsuhde joka huolestuttaa minua, mielenterveyskin aavistuksen prakaa kuten herkillä älykkäillä usein tekee. Välillä tulee mieleeni, että on siinä outo hepsankeikka. Jotenkin silti pidän hänen somasta turpavärkistään ja vartalo on varsin innostava vieläkin, lähes kisakireä vaikka on jo ohittanut naisen parhaat ikävuodet 25-30, vuosia sitten. Olisihan se tietenkin jo aika vaihtaa nuorempaan, mutta jotenkin on niin heikko, kiintyvä, velvollisuudentuntoinen empaattinen luonne, että ei voi tuon antaa jäädä hoitamatta hunnigolle. Vähän jo riipparia pukkaa, toisaalta olen enemmän pakaraston perään joten haitta on melko siedettävä eikä vielä edes  kovinkaan paha

Kyllä melkein neljännesvuosisata on todella suuri ikäero. Riippuu toki millaisesta suhteesta on kyse; esimerkiksi pari vuotta tapailua vai loppuelämä yhdessä. Harvahan tällaiseen hakeutuu ja siihen on syynsä. Minusta jo viidenkin vuoden ikäero on aika paljon mutta se on vain oma mielipiteeni.

Rakkaussuhde ei voisi toimia (tuskin edes syntyä), mutta riippuvuussuhde tai hyötymissuhde voi jotenkin toimia tuolla ikäerolla.