Onko koiran elämä oikeesti vaan tätä?

Juu, hau!

No se lenkillä nuuhkuttaminen on aika rankkaa aivotyötä koiralle kun se analysoi niitä hajuja. Tietty olisi kiva kos koiran kanssa myös leikittäisiin, sitä koulutettaisiin, ja se pääsisi lajikumppaneiden kanssa puuhailemaan myös.

Meillä ainakin lenkkeihin kuuluu kävelemisen lisäksi jälkitreeniä ja palloleikkejä. Kotona koira on kaikessa mukana, kulkee ympäri kämppää seurana kun siivoilen ja pesen pyykkiä, leikkii vedellä kun käyn suihkussa yms.

Koiralle nuo nuuhkuttelut on vissiin aika kiinnostaviakin kokemuksia. Haluaisin kyllä tietää mitä kaikkea koira voi haistaa. Senkin haistaa milloin joku on jostain kävellyt, ei vain sitä että kuka. Kyllä meidän koira ainakin leikkii, kaluaa luita ja hengailee pihalla näin lämpimällä. Välillä käy vieraita kylässä ja välillä pääsee tutulle kylään/hoitoon.

No, kerran kysyit, niin kyllä se koira kaipaisi myös lajitovereiden näkemistä pari kertaa viikossa, esim. koirapuisto lähialueen koirakaveri/n pihalle leikkimään? Aivotyötä temppujen pikkutehtävien muodossa sisällä namipalkalla, palloleikkejä pihalla, puistossa. Sääliksi kävisi koiraa, joka ei mtn aktiviteetteja saisi. Monihan luulee, että "koirahan on laiska eikä tarvitse muuta", kun se nukkuu paljon eikä välttämättä innostu mistään... kyseessä on usein koiran tylsistyminen turtuminen ja joissain tapauksissa jopa masentuminen. Koira on aktiivinen laumaeläin. Tärkeintä toki, että saa ainakin liikuntaa riittävästi. Lepää teloillaan silloin paljon mieluummin, siis levosta eikä tylsyyttään. Siinä on suuri ero. Kiva, että mietit asioita, ja toiv. liikuntaa teillänin harrastetaan. Muuta puuhaa siihen silloin tällöin.

Leikkiminen unohtui tuosta listasta. Ja lenkkeilystä osan pitäisi olla juoksemista. Mutta muuten joo, aika lailla tuotahan se on, ihanan onnellista :)

Musta se on tosi ihanan hellyttävää kun (uros)koira nuuhkii hajuja ja päättää että kyllä, tämä on tärkeä juttu ja merkkaa paikan 😂

Filadel kirjoitti:

No, kerran kysyit, niin kyllä se koira kaipaisi myös lajitovereiden näkemistä pari kertaa viikossa, esim. koirapuisto lähialueen koirakaveri/n pihalle leikkimään? Aivotyötä temppujen pikkutehtävien muodossa sisällä namipalkalla, palloleikkejä pihalla, puistossa. Sääliksi kävisi koiraa, joka ei mtn aktiviteetteja saisi. Monihan luulee, että "koirahan on laiska eikä tarvitse muuta", kun se nukkuu paljon eikä välttämättä innostu mistään... kyseessä on usein koiran tylsistyminen turtuminen ja joissain tapauksissa jopa masentuminen. Koira on aktiivinen laumaeläin. Tärkeintä toki, että saa ainakin liikuntaa riittävästi. Lepää teloillaan silloin paljon mieluummin, siis levosta eikä tylsyyttään. Siinä on suuri ero. Kiva, että mietit asioita, ja toiv. liikuntaa teillänin harrastetaan. Muuta puuhaa siihen silloin tällöin.

Kaipaako kaikki koirat lajitovereiden näkemistä. Mulla itselläni ei koiraa, mutta lenkitin pari kesää naapurin koiraa. Ei ollut yhtään kiinnostunut muista koirista. Koirapuistossa lähinnä istuskeli. Ikää tietty oli, ehkä tämä oli suurin syy.

Luultavasti monen koira pidättelee koko päivän ja yön, ei ole koiranhiekkalaatikkoa. Omistaja on töissä ja nukkuu. Sitten pari tuntia koiran kanssa ja pari onnetonta jauhoista ruokaa kostutettuna.

Oma koira myös kaivaa kuoppia takapihalle, kaluaa paljon luita, repii pahvia, leikkii yksin ja perheenjäsenten kanssa ja saa paljon rapsutuksia. Koiralle voi ruuan antaa myös aktivoiden, kuppi ei ole ainoa tai edes paras vaihtoehto.

Okei, kiitos kivoista vastauksista. Leikistä tuo vanhus ei oikein innostu, muuta kuin piilotettujen namien etsimisestä. Toisen koiran näkeminenkin tekis varmasti hyvää, mutta tuttuja koiruksia ei oikein oo. Koirapuistoonkaan ei olla menty sillon ku siellä on muita, saako sinne edes noin vain lompsia sisään silloin?

Meidän koira vaikuttaa masentuneelta, kun joutuu kerrostaloon mökillä olon jälkeen. Sen unelmaelämä on mökillä, missä sillä on reviiri ja saavahtia ja tarkkailla ympäristöä, kuunnella, katsella ja haistella ja aina välillä tulee jotain, mikä vaatii siltä 'toimenpiteitä', kuten ohi kulkeva naapuri. Sitten voi ottaa torkut ja taas jatkuu. Kaupungissa se yrittää saada edes vähäsen vastaavaa kokemusta sillä, että se haluaa istuutua rauhassa kävelyn jälkeen ulos jajäädä seuraamaan maailmaa. Se tykkää myös, kun pääsee sisällä näkemään ulos ikkunasta ja vahtimasn ohikulkijoita, ikkuna on sille tärkeä. Ja tietty nuuhkuttelut rauhassa kävelyillä, ne ovat sille tärkeämpiä kuin lenkkeily sinällään. Ja ihmisten läheisyys ja rapsutus. Kadun koiran ottamista, koska tunnen koko ajan riittämättömyyttä sen suhteen, ihan kuten äitinä lapsen suhteenkin.

Vierailija kirjoitti:

Meidän koira vaikuttaa masentuneelta, kun joutuu kerrostaloon mökillä olon jälkeen. Sen unelmaelämä on mökillä, missä sillä on reviiri ja saavahtia ja tarkkailla ympäristöä, kuunnella, katsella ja haistella ja aina välillä tulee jotain, mikä vaatii siltä 'toimenpiteitä', kuten ohi kulkeva naapuri. Sitten voi ottaa torkut ja taas jatkuu. Kaupungissa se yrittää saada edes vähäsen vastaavaa kokemusta sillä, että se haluaa istuutua rauhassa kävelyn jälkeen ulos jajäädä seuraamaan maailmaa. Se tykkää myös, kun pääsee sisällä näkemään ulos ikkunasta ja vahtimasn ohikulkijoita, ikkuna on sille tärkeä. Ja tietty nuuhkuttelut rauhassa kävelyillä, ne ovat sille tärkeämpiä kuin lenkkeily sinällään. Ja ihmisten läheisyys ja rapsutus. Kadun koiran ottamista, koska tunnen koko ajan riittämättömyyttä sen suhteen, ihan kuten äitinä lapsen suhteenkin.

Meillä taas koira viihtyy paremmin kotona kuin mökillä. Mökillä joutuu olemaan juoksulangassa jota inhoaa, kun taas kotona on parin tuhannen neliön aidattu piha-alue jossa oleskelee vapaana. Mökillä vapaana pito ei tule kysymykseen, varmaan häipyisi sen siliän tien. En tajua kuinka jotkut koirat pysyy pihalla ilman mitään aitoja.

Vierailija kirjoitti:

Meidän koira vaikuttaa masentuneelta, kun joutuu kerrostaloon mökillä olon jälkeen. Sen unelmaelämä on mökillä, missä sillä on reviiri ja saavahtia ja tarkkailla ympäristöä, kuunnella, katsella ja haistella ja aina välillä tulee jotain, mikä vaatii siltä 'toimenpiteitä', kuten ohi kulkeva naapuri. Sitten voi ottaa torkut ja taas jatkuu. Kaupungissa se yrittää saada edes vähäsen vastaavaa kokemusta sillä, että se haluaa istuutua rauhassa kävelyn jälkeen ulos jajäädä seuraamaan maailmaa. Se tykkää myös, kun pääsee sisällä näkemään ulos ikkunasta ja vahtimasn ohikulkijoita, ikkuna on sille tärkeä. Ja tietty nuuhkuttelut rauhassa kävelyillä, ne ovat sille tärkeämpiä kuin lenkkeily sinällään. Ja ihmisten läheisyys ja rapsutus. Kadun koiran ottamista, koska tunnen koko ajan riittämättömyyttä sen suhteen, ihan kuten äitinä lapsen suhteenkin.

Täällä sama riittämättömyyden tunne koiran kanssa -ap

Nro 11 teksti voisi olla minun kirjoittamani. Juuri tultiin mökiltä ja alkoi säälittää koira. Lapset jo teinejä ja omissa puuhissaan ja menoissaan eikä heidän kanssaan ole enää sitä riittämättömyyden tunnetta, niin otettiinpa sitten koira, jotta saan taas stressata.

Vierailija kirjoitti:

Okei, kiitos kivoista vastauksista. Leikistä tuo vanhus ei oikein innostu, muuta kuin piilotettujen namien etsimisestä. Toisen koiran näkeminenkin tekis varmasti hyvää, mutta tuttuja koiruksia ei oikein oo. Koirapuistoonkaan ei olla menty sillon ku siellä on muita, saako sinne edes noin vain lompsia sisään silloin?

Saa. Kannattaa kuitenkin vähän huikata jotain, että puistossa jo olevat ehtivät pois, jos heidän koiransa ei tule toimeen toisten koirien kanssa. Sääntö on, että se väistää, joka ei tule toimeen muiden kanssa.