Lue keskustelun säännöt.
Paljonko teidän lapset osallistuu kotitöihin?
19.07.2022 |
Oltiin sukulaisperheen kanssa mökkeilemässä. Molemmilla 10-16 v lapsia.
Meni maku, kun seurasin viikon sen toisen perheen touhua. Heillä teinien ei tarvitse osallistua mihinkään kotityöhön. Perheen yh-äiti tekee kaiken. Karvasääriset rotjakkeet makaavat sängyssä puhelin kädessä ja kuulokkeet korvilla, kun äitinsä tyhjentää / pakkaa auton, kantaa kaikki tavarat, siivoaa mökin, pystyttää ja purkaa teltan, laittaa ruoan, kattaa pöydän, tiskaa, lämmittää saunan... En nähnyt koko viikolla nuorten osallistuvan millään tavalla yhtään mihinkään! Pari kertaa mainitsin aikamiehen mitoissa olevalle, sohvalla makaavalle nuorelle miehelle, että äitisi varmaan tarvitsisi apua teltan purkamisessa tms. Hän vastasi "joo" ja jatkoi puhelimen tuijottamista.
En voi ymmärtää, miksi joku haluaa kasvattaa lapsensa tuollaiseksi?
Kommentit (16)
4-vuotias siivoaa lelujaan pois lattioilta hyllyihin, ripustaa osan omista pyykeistään ja kun minä siivoan niin pyyhkii apuna pölyjä. Joskus hoitaa ruoanlaitosta osan. Ei tosin vaadita häneltä muuta kuin, että omia lelujaan kerää lattialta. Muut tekee, koska haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset vie roskat, siivoavat omat huoneensa, auttavat siivouksessa ja ruuanlaitossa, tyhjentävät tiskikonetta minkä yltävät. Vanhin on 15 ja auttaa kaikissa kantamisissa ym., on selvästi ylpeä että voi auttaa. Leikkaa nurmikon ja talvella tekee lumitöitä.
Ei meillä mitään työleiriä pidetä mutta edellytetään että auttavat kun pyydetään.
Ex-miehellä oli kaksi tuollaista teiniä. Eivät todellakaan tehneet mitään eikä heiltä saanut vaatia mitään. Eivät vieneet edes omia astioitaan tiskikoneeseen ruokailun jälkeen, kun oma 6-vuotiaani vei. Jonkun ajan kuluttua oli vain todettava, että yhteiselosta ei tule mitään, kun ajatukset hyvästä kasvatuksesta eroavat kuin yö ja päivä.
Omat lapseni olen opettanut iän mukaan osallistumaan. Ruoanlaittoon vaikka pilkkomalla, kattamalla pöytää aluksi, siivoamiseen aluksi pyyhkimällä (kuvia on kun kaksivuotias pyyhkii tv-tasoa pölyrätillä...), tiskikonetta tyhjennettiin ja täytettiin jo ennen kuin se oikeastaan oli edes hyödyllistä.
Ja sitten pikku hiljaa eteenpäin. Pyykkinsä saivat lajiteltavaksi jo n. 13-vuotiaina, ja pyykinpesuun osallistuivat (koko huushollin n. 14-vuotiaina). Reissuilla olivat vastuussa omista matkatavaroistaan ja lipuistaan 12- 13-vuotiaina. kun mentiin vuokramökille tms. istahdettiin aluksi alas ja tehtiin suunnitelma, mitä kukakin nyt tekee.
Meillä oli myös ns. viikkokokous, noin about siitä asti kun kuopus oli 7 v. ja esikoinen 9 v. Eli kerran viikossa istahdettiin porukalla alas ja keskusteltiin perheen ajankohtaisista säännöistä ja toiminnasta, toiveista koskien huveja, matkoja, rahankäyttöä tai sääntöjä, siitä mikä harmitti ja mihin toivottiin muutosta jne.
Kylläpä teillä on mahtavia lapsia! Nyt kasvatusvinkit kehiin miten av-mammat on saaneet vauvapalstalla roikkumisen ohessa kasvatettua aivan täydelliset kodinkoneet!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä teillä on mahtavia lapsia! Nyt kasvatusvinkit kehiin miten av-mammat on saaneet vauvapalstalla roikkumisen ohessa kasvatettua aivan täydelliset kodinkoneet!
Ottamalla heidät ikätason mukaisesti mukaan pienestä pitäen ja organisoimalla sen kodin niin ettei se ole mikään työleiri.
Omani on vasta 1v joten ei vielä osallistu mihinkään, mutta kunhan hieman tulee lisää ikää niin pikkuhiljaa aletaan yhdessä tutustumaan kotitöihin jotka on pienelle helppoja (esim omien lelujen keräys, pölyt alahyllyistä jne) ja sitä mukaan sitten olen ajatellut aina lisätä juttuja kun kasvaa.
Itse kasvoin perheessä jossa siskoni ja minun ei tarvinnut tehdä yhtään mitään. Silloin lapsena ja teininä se tuntui ihanalta mutta aikuisena olen vaan lähinnä hävennyt ja miettinyt että olisinpa tehnyt jotain vaikka ei pyydetty/käsketykkään, ja lisäksi oli tosi paha sopeutua omaan kotiin kun muutin pois kotoa kun piti alkaa itse siivoamaan jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne osallistuu sen verran mitä käskee, perinteisen LKU-kaavan mukaan toimitaan jos tarvii.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä teillä on mahtavia lapsia! Nyt kasvatusvinkit kehiin miten av-mammat on saaneet vauvapalstalla roikkumisen ohessa kasvatettua aivan täydelliset kodinkoneet!
Outoa jos se on sinusta jotenkin vaikeaa tai mahdotonta. Pienestä asti kun opettaa niin aivan hyvin sujuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä teillä on mahtavia lapsia! Nyt kasvatusvinkit kehiin miten av-mammat on saaneet vauvapalstalla roikkumisen ohessa kasvatettua aivan täydelliset kodinkoneet!
En ymmärrä yhtään miten jotkut perheet oikein elää kun he saa tuhlattua joka päivä tuntikausia kotitöihin. Ne on loppujen lopuksi vain oman egon jatke, joita luettelemalla voi päteä vauvapastalla?
Vierailija kirjoitti:
Omani on vasta 1v joten ei vielä osallistu mihinkään, mutta kunhan hieman tulee lisää ikää niin pikkuhiljaa aletaan yhdessä tutustumaan kotitöihin jotka on pienelle helppoja (esim omien lelujen keräys, pölyt alahyllyistä jne) ja sitä mukaan sitten olen ajatellut aina lisätä juttuja kun kasvaa.
Itse kasvoin perheessä jossa siskoni ja minun ei tarvinnut tehdä yhtään mitään. Silloin lapsena ja teininä se tuntui ihanalta mutta aikuisena olen vaan lähinnä hävennyt ja miettinyt että olisinpa tehnyt jotain vaikka ei pyydetty/käsketykkään, ja lisäksi oli tosi paha sopeutua omaan kotiin kun muutin pois kotoa kun piti alkaa itse siivoamaan jne.
Hieno suunnitelma.
Mutta tiedätkö, jo alle yksivuotiaan, saatikka JO yksivuotiaan, voi osallistaa perheen elämään. Ei siitä ole mitään hyötyä, tietenkään, hän ehkä sotkee enemmän kuin tekee. Mutta pääasia on osallistaminen. Anna hänen pitää kauhaa kun itse sekoitat ruokaa. Anna hänen nähdä mitä teet. Anna hänen nostaa pyykkejä sinulle ripustettavaksi. Ota hänet mukaan kaikkeen mitä teet. Teette yhdessä kotityöt siinä samalla, lapsesi oppii siinä samalla, sinä saat vahdittua ja huvitettua lastasi siinä samalla. Kaikki voittaa! Ja hei. Tää kaikki voi alkaa just heti nyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne osallistuu sen verran mitä käskee, perinteisen LKU-kaavan mukaan toimitaan jos tarvii.
Mitä käskee? Eikö he osaa toimia itsenäisesti, ettei esim sotkua synny? Joihin sitten pitää koko perhe valjastaa esim kerran viikossa äidin toimiessa käskyn jakajana?
Vierailija kirjoitti:
Lapset vie roskat, siivoavat omat huoneensa, auttavat siivouksessa ja ruuanlaitossa, tyhjentävät tiskikonetta minkä yltävät. Vanhin on 15 ja auttaa kaikissa kantamisissa ym., on selvästi ylpeä että voi auttaa. Leikkaa nurmikon ja talvella tekee lumitöitä.
Ei meillä mitään työleiriä pidetä mutta edellytetään että auttavat kun pyydetään.
Auttavat, kun pyydetään. Niin, kun ne mies ja lapset on äidin pikkuapureita, jotka auttaa kun äiti pyytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omani on vasta 1v joten ei vielä osallistu mihinkään, mutta kunhan hieman tulee lisää ikää niin pikkuhiljaa aletaan yhdessä tutustumaan kotitöihin jotka on pienelle helppoja (esim omien lelujen keräys, pölyt alahyllyistä jne) ja sitä mukaan sitten olen ajatellut aina lisätä juttuja kun kasvaa.
Itse kasvoin perheessä jossa siskoni ja minun ei tarvinnut tehdä yhtään mitään. Silloin lapsena ja teininä se tuntui ihanalta mutta aikuisena olen vaan lähinnä hävennyt ja miettinyt että olisinpa tehnyt jotain vaikka ei pyydetty/käsketykkään, ja lisäksi oli tosi paha sopeutua omaan kotiin kun muutin pois kotoa kun piti alkaa itse siivoamaan jne.
Hieno suunnitelma.
Mutta tiedätkö, jo alle yksivuotiaan, saatikka JO yksivuotiaan, voi osallistaa perheen elämään. Ei siitä ole mitään hyötyä, tietenkään, hän ehkä sotkee enemmän kuin tekee. Mutta pääasia on osallistaminen. Anna hänen pitää kauhaa kun itse sekoitat ruokaa. Anna hänen nähdä mitä teet. Anna hänen nostaa pyykkejä sinulle ripustettavaksi. Ota hänet mukaan kaikkeen mitä teet. Teette yhdessä kotityöt siinä samalla, lapsesi oppii siinä samalla, sinä saat vahdittua ja huvitettua lastasi siinä samalla. Kaikki voittaa! Ja hei. Tää kaikki voi alkaa just heti nyt!
Äitien kärsivällisyys ja suorituspaineet ei vaan oikein kohtaa tämän asian kanssa. Heidän pitäisi oppia ottamaan rennommin. Ja ei, siitä ei tule lasua.
Meillä lapset 8, 6 ja 4 v. Aikalailla sillä tavalla osallistuvat passiivisemmin, että osaavat olla kummemmin sotkematta, laittavat tavaransa paikalleen, tuovat astiat pesuun, pistävät pyykit pyykkikoriin, siivoavat värikynänsä yms. Esikoinen on innokas ulkoiluttamaan koiraa päivisin tai iltaisin ja 6 v lähtee välillä kaveriksi.
4-vuotias on innokkain auttamaan siivoamisessa, mutta kyllä 6 v:kin vielä kyselee tehtäviä jos vanhemmat siivoavat ja usein järjestelevät kengät eteisen kaapissa, keräävät lelunsa/pelinsä, viikkaavat puhtaita vaatteitaan kaappiin tai pesevät ihmesienellä kaapin ovia tms. Kaikkea kaikki lapset oikeastaan silloin tällöin harjoittelee, mihin ei liity pahempia myrkkyjä.
Jonkin verran on sitä, että naputetaan perässä neuvomassa, että siivoavat jälkensä tai etteivät jätä lojumaan. Jokaisesta aivan vähäpätöisestä asiasta ei kuitenkaan huomautella tai käytetä lasten/sotkemisen minkäänlaiseen kyttäämiseen aikaamme kun kuitenkin siivotaan aika säännöllisesti sitten kun siltä tuntuu/näyttää. Jos joku vahinko sattuu tai hölmöilyä (harvoin) niin se toki neuvotaan siivoamaan saman tien ja autetaan tarpeen mukaan.
Olen tällä hetkellä enemmän kotona lasten kanssa sillä mies on yrittäjä ja juuri nyt on töiden järjestelyn vuoksi jatkoa varten enemmän pois. Kotona siivotaan siis aivan talkoohenkisesti, ilmoitan ilman mitään ennakkovaroituksia, että nyt leikit ja touhut odottamaan vähäksi aikaa ja joukolla siivotaan. Voin sanoa vähän mistä kukakin aloittaa ja lapset myös auttelevat sitten toisiaan hommissa koska mitä nopeammin ja paremmin on siivottu, sitä nopeammin saavat jatkaa tekemisiään. Kun kaikki on valmista, ollaan hyväntuulisia ja tarrapalkinto on aika ihmeen tärkeä tämän ikäisille. Muksut ei luista siivoamisesta tai odottele muiden ehtivän tehdä tai muutenkaan vaikeuta hyvin toimivaa systeemiä, mikä on kyllä onni. Saattaa ne olla joskus jotain oikutelleet, mutta ei näille tarvitse monta kertaa kerrata asioita vaan ovat muakin nopeampia tekemään kodista kivaa ja viihtyisää. Iskän kansssa myös yllättävät mua usein sillä, että ovat siivonneet tai tehneet ruokaa, lämmittäneet saunan jne.
Valitettavasti mulla vähän muisti pätkii enkä yhtään muista miten ollaan nämä kasvatettu kun olivat pienempiä ':D
En minäkään ymmärrä. Omat lapseni toki viettävät aikaa (liikaa) puhelimella ja tabletilla, mutta kyllä meillä esim. Viikkosiivoukseen osallistuvat kaikki tai kun minä laitan ruoan, niin lapset kattavat pöydän jne.