Millainen äiti kasvattaa lapsensa mahdollisimman vaivattomaksi ja itsenäiseksi, sitten ko. lapsen aikuistuessa

Mielisairas esim kaksisuuntainen miealahäiriö tekee ihmisestä juuri sellaisen että välillä hän haluaa yhtä sun toista ja astiat ovat keskenään ristiriidassa....

En tiedä, mutta mielenkiintoista kuulla, että tuollaista on ollut muillakin. Luulin oman äitini (nyt jo kuollut, onneksi) olleen ainoa. Omasta mielestään hän vaan tahtoi kasvattaa kunnollisia ihmisiä, sen tiedän (kunnollisia = työtätekeviä ihmisiä, jotka eivät pidä itsestään turhaa meteliä).

kai hyvin vaillinainen ja inhimillinen äiti joka teki kasvatuksessaan parhaansa siinä myös osin ehkä epäonnistuen mutta parhaansa yrittäen? toivottavasti välinne parantuvat. koita sinäkin olla oikein aikuinen ja miettiä kokonaisuutta ja sitä mikä on hyväksi kaikille ja mikä auttaa. muista myös omat rajasi, ein sanominen on sallittua kun siltä tuntuu ja muista että sinullakin on oikeus olla epätäydellinen ja tehdä joskus virheitä. 

jos tuntuu, niin jollekin kasvotusten asioista puhuinen esim vertaisryhmä tai yksilötapaamiset voi olla tosi auttavia tapoja setviä ah niin kummallisia perhesuhteita joista minäkin olen saanut osani

nim . en ole tekemisissä vanhempieni kanssa ja luulen että kaikki osapuolet ovat "tyytyväisiä" tilanteeseen.  vanhempani sairastavat pahoin psyykkisesti ja ovat sanoneet irti välejä ja jättäneet minut joten olen tehnyt asian kanssa töitä terapiassa kohta 20vuotta ja alan nähdä valoa tunnelin päässä. sen, että selviän ilman heitä ja saan elää tyytyväistä elämää ja minullakin olisi oikeus onneen. enkä  tee mitään väärää kun en ole heidän kanssaan tekemisissä. silti he ovat minulle sydämessä tavallaan "rakkaita" vaikka paljon on vettä virrannut joessa vuosikymmenten aikana. omat oveni ovat kaiken jälkeen auki heille siinä mielessä että jos tullaan järkiin ja halutaan olla vielä yhteydessä niin kuka tietää, ehkä se on mahdollista. niin tuskin käy, mutta elämässä ei koskaan tiedä huomisesta.

Tsemppiä!

en tiedä vastausta tähän.