Lue keskustelun säännöt.
Mitä yksinasuva, parisuhteeton keski-ikäinen nainen voisi tehdä lomalla?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä sama mietintä edessä joka ikinen vuosi. Perheellisten kanssa on aina ylimääräinen pyörä ja kaikki menee tietysti lasten ehdoilla ruokailuista lähtien. Tämä jos heistä saa ylipäänsä seuraa koska rahat ovat tiukilla. Samaan autoon ei mahdu, yksi on liian pieni sinne, toinen pelkää tätä ja kolmas on allerginen kaikelle. Perheettömät sinkkuystävät eivät ole kiinnostuneita matkailusta tai muista perinteisistä lomatekemisistä. Istutaan vain kotona ja grillataan.
Yksin on ajoittain kiva matkustaa, mutta se hetken jakaminen jonkun kanssa puuttuu. Itse en ole mikään tutustujatyyppi ja ärsyttää nämä jankkaajat kyllä sieltä ja täältä löytyy helposti seuraa kun vaan menee juttelemaan".
Eikö sun perheelliset ystävät muka ikinä tee mitään ilman lapsiaan? Minä ainakin näin perheenäitinä olisin oikein mielellään lähdössä vaikka festareille tai johonkin parin päivän reissuun sinkkukaverin kanssa. Ja itseasiassa yksi ilman lapsia-viikonloppu onkin kavereitten kanssa suunnitteilla.
Miun kavereilla ei oo varaa lähteä koska käyttävät rahat lomailuun lasten kanssa. T:eri
No me ollaan menossa yhden kaverin luokse tällä kertaa, ei siis maksa (juuri) mitään. Kyllä se halusta on kiinni, ei rahasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota hoiviin lomakoira, sen kanssa voi liikkua ilman että kokee häpeää yksinolemista.
Täällä perheenäiti haaveilee lomasta yksin. Kävisin kansallispuistossa, uimarannalla (säästä riippuen tietysti), saaristossa, risteilyllä, museoissa (Museokortti on tosi hyvä!). Onnistuu nuo perheenkin kanssa, mutta jos saisi yksin rauhassa olla, niin se se vasta lomaa olisi.
Ymmärrän kuitenkin, että ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Ap ei siis välttämättä innostu minun listastani. Sanoisin, että pääasia on irtautua arjesta. Pakko ei ole tehdä mitään tai käydä missään.
Vierailija kirjoitti:
Ota hoiviin lomakoira, sen kanssa voi liikkua ilman että kokee häpeää yksinolemista.
En tiedä johtuuko siitä, että asun kaupungin keskustassa enkä asioi missään perhemarketeissa tai trampoliinilähiöissä, mutta valtaosa kohtaamistani keski-ikäisistä on liikkeellä yksin. Mitä ihmeen häpeää siinä olisi, että on yksinään? Sitä paitsi koira on harvoin tervetullut paikkoihin, joista jollain stereotyyppinen käsitys paikoista tai tilanteista joissa pitää olla mukana ystäviä tai puoliso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mitä mielesi tekee. Se, että elää yksin, ei tarkoita etteikö ihan samoja asioita voi tehdä, kuin parisuhteelliset. No poislukien vällyjen välissä touhuaminen, mutta muuten. Miten avutomia ihmiset ovat? Kai sinä itse tiedät parhaiten mitä haluat tehdä.....
Vällyjen välissä voi touhuta ihan itsekseenkin.
On se vähän erilaista toisen ihmisen kanssa.
Jotkut kokevat häpeää yksin liikkuessa?
..Voin mennä vaikka kahville yksin ja olen melko varma että suurin osa ihmisistä ei edes noteeraa että olen yksin kahvilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa lomailu on helposti kallista, ellei pääse jonkun tutun luo majoittumaan. Toki kaikilla ei ole tuo ongelma.
Kahden koronakesän jälkeen lähdin matkailemaan Baltiaan ja Puolaan. Tänne suuntaan löytää lentoja jopa pikkurahalla, tosin kannattaa ostaa lennot ajoissa tarjouksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi pientä. : ( Jaxuhaleja päivääsi.
Käyttääkö oikeesti joku vielä tätä 😂
Mä lähtisin Italiaan yhdistetylle kokkaus-ja kielikurssille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut kokevat häpeää yksin liikkuessa?
..Voin mennä vaikka kahville yksin ja olen melko varma että suurin osa ihmisistä ei edes noteeraa että olen yksin kahvilla.
Tuo on minustakin käsittämätöntä. Useimmat puuhani ovat sellaisia, että lähinnä vain ärsyttää jos mukana on muitakin. Taidenäyttelyssä tai museossa haluan katsoa omaan tahtiini, shoppailu kenen tahansa kanssa on liki sietämätöntä ja elokuvissa voi valita leffan täysin omien mieltymysten mukaan. Rannalla ja tapahtumassa voi mennä mielensä mukaan ja vaihtaa paikkaa kun haluaa. Syödä kun huvittaa ja olla passaamatta ja huolehtimatta kenestäkään. Mitä hävettävää tässä olisi?
Vierailija kirjoitti:
Itsellä sama mietintä edessä joka ikinen vuosi. Perheellisten kanssa on aina ylimääräinen pyörä ja kaikki menee tietysti lasten ehdoilla ruokailuista lähtien. Tämä jos heistä saa ylipäänsä seuraa koska rahat ovat tiukilla. Samaan autoon ei mahdu, yksi on liian pieni sinne, toinen pelkää tätä ja kolmas on allerginen kaikelle. Perheettömät sinkkuystävät eivät ole kiinnostuneita matkailusta tai muista perinteisistä lomatekemisistä. Istutaan vain kotona ja grillataan.
Yksin on ajoittain kiva matkustaa, mutta se hetken jakaminen jonkun kanssa puuttuu. Itse en ole mikään tutustujatyyppi ja ärsyttää nämä jankkaajat kyllä sieltä ja täältä löytyy helposti seuraa kun vaan menee juttelemaan".
Voi kuule kun ei sitä tutustumista selvinpäin olekaan tarkoitus tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mitä mielesi tekee. Se, että elää yksin, ei tarkoita etteikö ihan samoja asioita voi tehdä, kuin parisuhteelliset. No poislukien vällyjen välissä touhuaminen, mutta muuten. Miten avutomia ihmiset ovat? Kai sinä itse tiedät parhaiten mitä haluat tehdä.....
Vällyjen välissä voi touhuta ihan itsekseenkin.
On se vähän erilaista toisen ihmisen kanssa.
On se erilaista, mutta joskus yksin on parasta. Käytin eron jälkeen tilaisuuden ja tutustuin omiin nautintoihini ihan tosissani. Asuin hetken Pariisissa työn takia, kävin yksin seksikaupoissa, tein hankintoja ja opin uutta itsestäni :)
Muutaman lyhyemmän romanssin jälkeen olen nyt sitoutuneessa suhteessa ja nautin seksistä paljon enemmän kuin ennen. En ajatellut olevani mikään estynyt tapaus, mutta nykyisin osaan paljon paremmin toivoa kumppanilta asioita ja uskoakseni myös kuunnella.
Seksiloma oman itsensä seurassa ei ole hullumpi ehdotus :)
Mä lähdin ulkomaille ja oli ihanaa. Tosi rentouttava loma ja sai tehdä just mitä halusin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mitä mielesi tekee. Se, että elää yksin, ei tarkoita etteikö ihan samoja asioita voi tehdä, kuin parisuhteelliset. No poislukien vällyjen välissä touhuaminen, mutta muuten. Miten avutomia ihmiset ovat? Kai sinä itse tiedät parhaiten mitä haluat tehdä.....
Vällyjen välissä voi touhuta ihan itsekseenkin.
On se vähän erilaista toisen ihmisen kanssa.
Niin, se on yleensä parempaa yksin.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut kokevat häpeää yksin liikkuessa?
..Voin mennä vaikka kahville yksin ja olen melko varma että suurin osa ihmisistä ei edes noteeraa että olen yksin kahvilla.
Täh, miksi yksin liikkumisesta pitäisi tuntea häpeää? Sehän on ihan parasta, kun saa tehdä just mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä lähtisin Italiaan yhdistetylle kokkaus-ja kielikurssille.
Siinä olisi jo melkein liikaa ohjelmaa. Olen ollut kielikursseilla Italiassa: aamupäivisin oli kieliopetusta ja iltapäivällä tehtiin retki esim. oliiviöljymyllyyn, viinitiloille tai jotain historiallista kohdetta katsomaan. Savipyttykurssilla oli myös mukavaa. Ryhmät pieniä ja sain mukavia tuttuja ympäri Euroopan. Jäin 47 v. leskeksi, joten yksin menin aina. Nyt kiinnostaa mennä höyryveturimatkalle Englantiin. Historiallisella junalla jota vetää höyryveturi pitkin Walesia kymmenen päivää. Eräänä keväänä tein pitkän bussimatkan Italiassa, useilla arkeologisilla kaivannoilla. Nämä eivät tietenkään ole kaikkien juttuja, kuten minun juttuja eivät olisi huvipuistot tai rantalomat. Eikä ainakaan sukulaisten luona vierailut. Joka kerran olen saanut niin hyviä tuttavia matkoiltani, että yhteyttä pidetään vieläkin joidenkin kanssa. Lisäksi oppinut monenlaista uutta asiaa, joita ei turistirysissä edes näe tai kuule.
Minun äitini on löytänyt semmoisia reissututtavia, ei mitään sydänystäviä, mutta sellaisia että jostakusta saa seuraa vaikkapa kylpylälomalle, jostakusta patikoimaan, joku lähtee musiikkitapahtumiin jne.