Meidät on kutsuttu häihin, emme tunne kuin sulhasen. Miten selvitä juhlasta?
Sulhanen on mieheni kaveri harrastuksesta. Olen tavannut hänet muutaman kerran meillä. Morsianta emme ole tavanneet. Saimme kutsun häihin. Emme tunne ketään juhlaväestä! Miten selvitä häistä, kun ei tunne ketään? Onko jollain kokemusta?
Kommentit (60)
Minä en menisi sinne ollenkaan. Miksi lähtisin juhliin pakosta ja vastentahtoisesti, kun se ei ole edes halpaa. Esim mitä puette, kun olette noin vieraat toisillenne hääparin kanssa, jos olettekin ihan eri tasoa kuin muut. Ja eikö teillä olekin vanha ja halpa auto? Ei ei, ihan kamalaa. Et menetä mitään, kun jäätte kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat? Ihan samalla tavalla kuin tuttujenkin häissä?
Kai muita harrastuskavereita vaimoineen on paikalla myös niin saatte juttuseuraa.Sanoin, ettemme tunne kuin sulhasen. Muita harrastuskavereita ei ole paikalla, se ei ole joukkuelaji, vaan yksilölaji ja mieheni ja tämä sulhanen ovat tutustuneet paremmin. Ja mieheni tietää olevansa ainoa kutsuttu harrastusympyröistä. Jos olisi harrastuskavereita vaimoineen paikalla, eihän tässä mitään hätää olisikaan.
ApNo, nyt on todella hyvä hetki harjoitella tuota muiden seurassa olemista. Ei se lopulta ole niin vaikeaa, ensin juttelee siinä vieressä istuvien vieraiden kanssa ja ehkä loppuillasta jopa muidenkin kanssa. Kyllä se siitä lähtee. Rohkeasti vaan.
Ajattelin itse monta vuotta, että vaikkapa sosiaalisia tilanteita on hyvä harjoitella, siitä on hyötyä.
Mutta niin voi olla taidosta toteuttaa itsemurhakin, eikä sitä silti harjoitella.
Häät eivät ole sellainen tapahtuma, joissa kuvittelen tutustuvani yhtään kehenkään tai käyväni mitään kiinnostavia small talk -keskusteluja yhtään kenenkään kanssa. Osaan kyllä taidon näytellä tosi kiinnostunutta ja sutkaista hauskoja juttuja, mutta mitäpä sitten.
Kaikki riippuu siitä miten juhlat on järjestetty. Oltiin joskus puolison kaverin häissä, jossa järjestelyt ontuivat eikä oikein kenelläkään ollut kivaa.
Työkaverin häissä oli taas 150 vierasta ja ainoa tuttu oli sulhanen. Työkaverit oli istutettu puolisoineen samaan pöytään. Järjestelyt olivat huippuluokkaa ja ilta sujui hienosti, kun juteltiin oman pöytäseurueen kanssa.
Avoimin mielin vaan. Aina sieltä pääsee jos ei ole kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat? Ihan samalla tavalla kuin tuttujenkin häissä?
Kai muita harrastuskavereita vaimoineen on paikalla myös niin saatte juttuseuraa.Sanoin, ettemme tunne kuin sulhasen. Muita harrastuskavereita ei ole paikalla, se ei ole joukkuelaji, vaan yksilölaji ja mieheni ja tämä sulhanen ovat tutustuneet paremmin. Ja mieheni tietää olevansa ainoa kutsuttu harrastusympyröistä. Jos olisi harrastuskavereita vaimoineen paikalla, eihän tässä mitään hätää olisikaan.
ApNo, nyt on todella hyvä hetki harjoitella tuota muiden seurassa olemista. Ei se lopulta ole niin vaikeaa, ensin juttelee siinä vieressä istuvien vieraiden kanssa ja ehkä loppuillasta jopa muidenkin kanssa. Kyllä se siitä lähtee. Rohkeasti vaan.
Ajattelin itse monta vuotta, että vaikkapa sosiaalisia tilanteita on hyvä harjoitella, siitä on hyötyä.
Mutta niin voi olla taidosta toteuttaa itsemurhakin, eikä sitä silti harjoitella.
Häät eivät ole sellainen tapahtuma, joissa kuvittelen tutustuvani yhtään kehenkään tai käyväni mitään kiinnostavia small talk -keskusteluja yhtään kenenkään kanssa. Osaan kyllä taidon näytellä tosi kiinnostunutta ja sutkaista hauskoja juttuja, mutta mitäpä sitten.
Miksi ihmeessä kuvittelet noin? Itse olen viettänyt ihan huippuhauskoja hetkiä häissä.
Minun ei tarvitse näytellä kiinnostunutta, koska monet ihmiset ovat ihan kiinnostavia, kunhan löytää sen yhteisen puheenaiheen. Monella on oikeasti vaikka mitä mielenkiiintoista kerrottavaa, jos vaan alkaa kuuntelemaan heitä.
Kirjoittamistakin harjoitellaan ja siitä on hyötyä. Mikset ottanut sitä esimerkiksi? Etsit nyt itsellesi jotain esimerkkejä, jotka vahvistavat näkökulmaa, jonka haluat kuulla. Moni on jotenkin ottanut tuon sinun asenteen, kuinka muut ovat niin tylsiä ja heillä ei ole hauskaa kerrottavaa. Itse taas me omat ajatukset ovat tietenkin aivan huippuja. Siellä sitten 100 ihmistä kuvittelee kuinka muut on tylsiä ja itse on vähän enemmän ja siksi viihtyy vain omassa päässään omien ajatuksiensa kanssa,
Toivottavasti sulhanen ei joka yö syö mummalle tarkoitettua lakkakakkua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat? Ihan samalla tavalla kuin tuttujenkin häissä?
Kai muita harrastuskavereita vaimoineen on paikalla myös niin saatte juttuseuraa.Sanoin, ettemme tunne kuin sulhasen. Muita harrastuskavereita ei ole paikalla, se ei ole joukkuelaji, vaan yksilölaji ja mieheni ja tämä sulhanen ovat tutustuneet paremmin. Ja mieheni tietää olevansa ainoa kutsuttu harrastusympyröistä. Jos olisi harrastuskavereita vaimoineen paikalla, eihän tässä mitään hätää olisikaan.
ApNo, nyt on todella hyvä hetki harjoitella tuota muiden seurassa olemista. Ei se lopulta ole niin vaikeaa, ensin juttelee siinä vieressä istuvien vieraiden kanssa ja ehkä loppuillasta jopa muidenkin kanssa. Kyllä se siitä lähtee. Rohkeasti vaan.
Ajattelin itse monta vuotta, että vaikkapa sosiaalisia tilanteita on hyvä harjoitella, siitä on hyötyä.
Mutta niin voi olla taidosta toteuttaa itsemurhakin, eikä sitä silti harjoitella.
Häät eivät ole sellainen tapahtuma, joissa kuvittelen tutustuvani yhtään kehenkään tai käyväni mitään kiinnostavia small talk -keskusteluja yhtään kenenkään kanssa. Osaan kyllä taidon näytellä tosi kiinnostunutta ja sutkaista hauskoja juttuja, mutta mitäpä sitten.
Miksi ihmeessä kuvittelet noin? Itse olen viettänyt ihan huippuhauskoja hetkiä häissä.
Minun ei tarvitse näytellä kiinnostunutta, koska monet ihmiset ovat ihan kiinnostavia, kunhan löytää sen yhteisen puheenaiheen. Monella on oikeasti vaikka mitä mielenkiiintoista kerrottavaa, jos vaan alkaa kuuntelemaan heitä.Kirjoittamistakin harjoitellaan ja siitä on hyötyä. Mikset ottanut sitä esimerkiksi? Etsit nyt itsellesi jotain esimerkkejä, jotka vahvistavat näkökulmaa, jonka haluat kuulla. Moni on jotenkin ottanut tuon sinun asenteen, kuinka muut ovat niin tylsiä ja heillä ei ole hauskaa kerrottavaa. Itse taas me omat ajatukset ovat tietenkin aivan huippuja. Siellä sitten 100 ihmistä kuvittelee kuinka muut on tylsiä ja itse on vähän enemmän ja siksi viihtyy vain omassa päässään omien ajatuksiensa kanssa,
Eli ihmiset ovat kiinnostavia vain silloin, kun ovat kiinnostuneita samoista asioista kuin sinäkin? En enää yhtään ihmettele miten kuplat ja kuppikunnat syntyvät...
Usassa asuessani yksi amerikkalainen kaveri antoi small talk vinkin. Mieti aakkosia, ja aloita puheenaihe jostain aalla alkavalla sanalla. Sitten beellä jne.
Sanoin, että aasta tulee mieleen Apes, beestä bananas, joten ei taida olla small talk minun vahvuuteni. Onneksi se ei Usassa yhtään haittaa, koska aina löytyy joku, joka on hyvä tässä, ja keksii hauskan puheenaiheen. Joka ei liity apinoihin.
Vierailija kirjoitti:
Minä en menisi sinne ollenkaan. Miksi lähtisin juhliin pakosta ja vastentahtoisesti, kun se ei ole edes halpaa. Esim mitä puette, kun olette noin vieraat toisillenne hääparin kanssa, jos olettekin ihan eri tasoa kuin muut. Ja eikö teillä olekin vanha ja halpa auto? Ei ei, ihan kamalaa. Et menetä mitään, kun jäätte kotiin.
Tavallisiin suomalaishäihin pukeudutaan kaikkiin saman etiketin mukaan, ei ole eri "tasoja". Saman tilannetajun mukaan osataan smalltalkata häissä. Vähän hämmentää, miten aikuisilla voi olla noin huono käsitys käytöstavoista.
Vierailija kirjoitti:
Hei, siellä ei ole mitään mieheni harrastuskavereita.
Ap
Ei haittaa. Reippaasti vain esittäytymään ja siinähän sitä tutustuu kun sun mies on harrastuskaveri, sinä mukana tullut vaimo, joku muu on sulhasen työkaveri, joku on morsiamen naapuri ja joku on serkku. Ei mitään pelättävää jos saa suunsa auki. Älkää jääkö tuppisuiksi. Ihmiset pitävät siitä, kun kysyt heiltä kiinnostuneen näköisenä asioita, mutta et tivaa.
Ei liikaa alkoholia vaikka jännittäisikin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat? Ihan samalla tavalla kuin tuttujenkin häissä?
Kai muita harrastuskavereita vaimoineen on paikalla myös niin saatte juttuseuraa.Sanoin, ettemme tunne kuin sulhasen. Muita harrastuskavereita ei ole paikalla, se ei ole joukkuelaji, vaan yksilölaji ja mieheni ja tämä sulhanen ovat tutustuneet paremmin. Ja mieheni tietää olevansa ainoa kutsuttu harrastusympyröistä. Jos olisi harrastuskavereita vaimoineen paikalla, eihän tässä mitään hätää olisikaan.
ApNo, nyt on todella hyvä hetki harjoitella tuota muiden seurassa olemista. Ei se lopulta ole niin vaikeaa, ensin juttelee siinä vieressä istuvien vieraiden kanssa ja ehkä loppuillasta jopa muidenkin kanssa. Kyllä se siitä lähtee. Rohkeasti vaan.
Ajattelin itse monta vuotta, että vaikkapa sosiaalisia tilanteita on hyvä harjoitella, siitä on hyötyä.
Mutta niin voi olla taidosta toteuttaa itsemurhakin, eikä sitä silti harjoitella.
Häät eivät ole sellainen tapahtuma, joissa kuvittelen tutustuvani yhtään kehenkään tai käyväni mitään kiinnostavia small talk -keskusteluja yhtään kenenkään kanssa. Osaan kyllä taidon näytellä tosi kiinnostunutta ja sutkaista hauskoja juttuja, mutta mitäpä sitten.
Miksi ihmeessä kuvittelet noin? Itse olen viettänyt ihan huippuhauskoja hetkiä häissä.
Minun ei tarvitse näytellä kiinnostunutta, koska monet ihmiset ovat ihan kiinnostavia, kunhan löytää sen yhteisen puheenaiheen. Monella on oikeasti vaikka mitä mielenkiiintoista kerrottavaa, jos vaan alkaa kuuntelemaan heitä.Kirjoittamistakin harjoitellaan ja siitä on hyötyä. Mikset ottanut sitä esimerkiksi? Etsit nyt itsellesi jotain esimerkkejä, jotka vahvistavat näkökulmaa, jonka haluat kuulla. Moni on jotenkin ottanut tuon sinun asenteen, kuinka muut ovat niin tylsiä ja heillä ei ole hauskaa kerrottavaa. Itse taas me omat ajatukset ovat tietenkin aivan huippuja. Siellä sitten 100 ihmistä kuvittelee kuinka muut on tylsiä ja itse on vähän enemmän ja siksi viihtyy vain omassa päässään omien ajatuksiensa kanssa,
Eli ihmiset ovat kiinnostavia vain silloin, kun ovat kiinnostuneita samoista asioista kuin sinäkin? En enää yhtään ihmettele miten kuplat ja kuppikunnat syntyvät...
Ei, vaan jokaikisellä on aina jotain mielekiintoista kerrottavaa, vaikka aluksi voisi luulla ettei ole mitään mitä toinen voisi sanoa, joka on kuulemisen arvoista.
Minusta kaikkein kiinnostavimmat ovat juuri he, jotka ovat tehneet ja tekevät asioita mitä minä en ole tehnyt tai ole ollut kiinnostunut tekemään. Minua ei kiinnosta syvämeren sukeltaminen itse, mutta uskon, että ihmiselle joka sitä harrastaa, voisi olla vaikka kuinka mielenkiintoisia tarinoita kerrottavan matkoiltaan. En juo viskiä, mutta olen aivan vakuuttunut, ettei minulle tulisi tylsää, jos joku kertoisi kuinka oli kesätöissä viskitehtaassa 18 vuotiaana, tai mansikanpoimijana tai vaikka mitä ongelmia oli kun rakensivat omakotitaloaan jne.
Sinä et päältä päin voi koskaan tietää mitä ihmiset ovat tehneet ja kokeneet, mutta juttelemassa heille, monesti kaikenlaisia todella kivojakin tarinoita tulee esille. Paitsi heiltä, jotka ovat aina tuppisuuna.
Miks tulee mielikuva että ap:n miehen ja sulhasen yhteisellä harrastuksella on tässä joku oleellinen merkitys. Eli mikähän se mahtaa olla....
Minusta olisi ihanaa päästä tutustumaan uusiin ihmisiin. Yleensä juhlissa sitä jotenkin jää roikkumaan vanhojen tuttujen kanssa.
Jos juot vähemmän kuin puolikkaan pullon viinaa, olet jo seuraavana päivänä selvinnyt!
Jos menossa kumppanin kanssa, niin voi jutella sujuvasti vaikka sen kumppanin kanssa. Samassa pöydässä on luultavasti muitakin, joten voi jutella heidän kanssa. Perusaloituksen linjalla "tunnetteko morsiammen vai suhlhasen?" tai ajankohtainen "voi tätä hintojennousua".
Olen ollut vastaavassa tilanteessa kahdesti. Ensimmäisissä häissä mieheni tunsi sulhasen ja yhden vieraista, minä en ketään, toisissa mieheni tunsi vain sulhasen ja minä en ketään. Kiusallisimpia tilaisuuksia, mihin olen ikinä osallistunut.
Ollaan kuten ap ja miehensä, introverttejä ja varsinkin minä olen todella ujo, eikä ko. häissä asiaa auttanut se, että muut vieraat katsoivat meitä selkeästi ihmeissään, että ketä nuokin ovat, eikä niihin kuppikuntiin tehnyt mieli tunkea tekemään tuttavuutta. Toisissa häissä istuttiin joidenkin teiniserkkujen kanssa samassa pöydässä, jotka eivät vilkaisseet ylös kännyköistään kertaakaan aterioinnin aikana. Loppuilta kierreltiin kahdestaan hääpaikkaa ja lähdettiin pois heti, kun kehdattiin.
Toisissa vietettiin ilta sen ainoan tyypin kanssa, jonka mieheni tunsi sulhasen lisäksi. Käytännössä siis miehet juttelivat omiaan ja minä yritin näyttää siltä kuin mulla ei olisi ihan helkutin tylsää. Näissäkin häissä vieraat olivat jakautuneet niin tiiviiksi kuppikunniksi, ettei niihin tehnyt mieli tunkea.
Eli en osaa neuvoa sen paremmin muuten kuin toteamalla, että kyllähän ihminen pakon edessä on muutaman tunnin vaikka aitapaaluna. Häissä sentään usein on edes jotain yhteistä ohjelmaa vihkimisen ja ruokailun lisäksi, eli ihan koko aikaa ei tarvitse yrittää keksiä ajankulua itselleen. Ja jos teillä käy tuuri, paikalla on muitakin, jotka tuntevat vain morsiamen/sulhasen ja teidät on sijoitettu samaan pöytään heidän kanssaan. Vielä parempi, jos hääpari on ottanut huomioon sen, ettette tunne ketään muista vieraista ja kaaso/bestman auttaa teidät alkuun esittelemällä teidätjollekin vastaavalle pariskunnalle tai morsiamen/sulhasen ystäville. Tätä tuskin tapahtuu, kun Suomessa ollaan (kai), mutta ainahan voi toivoa...
Kyllä se siitä, joka tapauksessa. Ne ovat vain yhdet häät, eikä niissä ole pakko olla koko päivää/iltaa. Siinä vaiheessa, kun yhteinen ohjelma loppuu, jos sellaista ruokailun lisäksi on, on ihan ok poistua.
Ei häissä yleensäkään tunne ihmisiä entuudestaan, ellei ole lähisukua vihittävä. Outoa hermoilua.
No eikös tämä ole ihan tavallinen tilanne. Usein häissä ei tunne kuin hääparin. Ei heidän kanssaan siellä voi hengailla, joten ihan itse tarvitsee tulla toimeen. Kyllähän sitä nyt kaikenlaista pystyy keskustelemaan pöytäseuran kanssa, vaikka vieraita ovatkin.
Vierailija kirjoitti:
No onneksi teitä on kaksi menemässä sinne häihin, helppoa se on silloin.
Voitte jutella muiden pariskuntien kanssa niitä näitä. Tai keskenänne.
Kuvittele jos menisit sinne yksin. Siis olisit sinkku ja tuntisit vain morsiammen.
Palloilisit siinä muiden pariskuntien lomassa tuppisuuna, sinkkuja vain muutama ja hekin itselle outoja.
Pariskuntana on tosiaan helppoa mennä mihin tilaisuuteen tahansa.
Minä jätin menemättä kahden hyvän ystäväni häihin joissa olisin tuntenut vain heidät. Mieheni ei oikein tykännyt tästä pariskunnasta eivätkä he hänestä eli ei halunnut lähteä, häät olisivat olleet lisäksi olleet naapurimaassa eli yön yli vähintään reissu. En vaan jaksanut. Sinkkuna olisin ehkä mennyt, olisin ainakin voinut pokata jonkun sulhasmiehistä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis voiko se nyt olla kovin suuri ongelma istua pari tuntia vieraiden ihmisten kanssa, ja jutella kevyesti pöytäseuran kanssa? Pakko sanoa että on kyllä hyvät tavat hakusessa, jos ei uskalla vieraiden kanssa mitään puhua. Hei, olen Liisa ja tämä on mieheni Pekka. Tunnetteko morsiamen vai sulhasen? Mistäpäin olette tulleet? Ai Keuruulta, minkälainen paikka se on? Sitä kutsutaan small talkiksi ja se on hyvin kätevä väline ihmisten välisessä kommunikaatiossa.
Ai Keuruulta, nyt menin ihan sanattomaksi ja joudun poistumaan paikalta vähin äänin.
Heitätkö mut Mänttään samalla? On sen verran kuivat juhlat.
onhan se helppoa joo, varsinkin jos osut johonkin tuppisuiden pöytään, suomalaiset eivät todellakaan ole mitään small talkia harrastavia vain pääosin omissa oloissa jurottavia. Näitä on nähty niin juhlissa kuin harrastusporukoissa. Onneksi silloin tällöin löytyy mukavia poikkeuksiakin mut monella on se asenne että "kaveriluku täynnä" ei tarvitse olla muille edes peruskohtelias.