Oliko terapiasta hyötyä?Mikä oli suurin myönteinen puoli?

Siellä selkeni, että mulla on adhd eikä epävakaata persoonallisuushäiriötä. Samaten kaikki sukuni ongelmat ja huumeriippuvuudet johtuivat perimässä kulkevassa adhd:sta. Terapeuttini sanoi, että kehittymiseni oli ollut niin hidasta jopa epävakaaksi ihmiseksi ja käski hakeutua neuropsykiatrian puoleen. 

Oli elämäni viisain päätös hakeutua terapiaan. Sen jälkeen ei ole enää ollut masennusjaksoja, ahdistuneisuuskohtauksia eikä paniikkihäiriökohtauksia.

Sain takaisin työkykyni ja elämäniloni.

Liian monta asiaa meni elämässä pieleen (vähitellen vuosien ajan ja lopulta joku pienempi asia katkaisi kamelin selän) enkä nähnyt mitään hyvää tulevaisuudessa. Koin, että kaikille olisi parempi, jos sairastuisin tai jäisin auton alle ja kuolisin.

Onneksi löysin ihanan terapeutin, joka kuunteli ja oli aidosti kiinnostunut ja ymmärsi tuntemuksiani. Lopulta itse keksin tavan käsitellä tunteita ja antaa itselleni armoa, ja löysin myös uuden suunnan elämälle. En käy enää säännöllisesti, mutta olen valmis varaamaan ajan, jos vaan tarvetta uudelleen tulee.