Miksi suomalaiset naiset vihaavat naisia, joiden elämä on ns. helppoa?
Olen todellakin kokenut tämän. Elän tällä hetkellä mieheni rahoilla, koska haluan hengähtää. Miehen tulot mahdollistavat tämän. En ole töissä, en ole opiskelijakaan, teen omia projektejani, pieniä opintoja, hoidan asioita, käyn tanssitunneilla ja kohotan kuntoa, hoidan lasta - ja useimmat " kaverini" ovat NIIN kateellisia, että eivät oikein saa sanaa suustaan, tai korkeintaan tuhahtavat jotain.
Miksi se on niin helvetin vaikea iloita toisen puolesta, miten tämä elämäntilanteeni on heiltä pois? Ainakin akateemisessa maailmassa naisille on NIIN kova pala se, että joku ei käy töissä tai on kotiäitinä (ellei nyt ole tyyliin viisi lasta). Se nainen on vapaata riistaa arvostelulle. Olisikohan jossain Keski-Euroopassa vähän helpompi henigttää?
Niin ja olen ollut töissä koko elämäni ja tehnyt usein hommia aamusta iltaan. elämäni on ollut kiireistä. Mutta nyt en vaan jaksa, minun on nyt parempi olla näin.
Kommentit (28)
kulttuurissa, että vain palkkatyöllä on merkitystä. Se on se ainut autuaaksi tekevä asia, jolla saadaan jonkinlainen identiteetti ja ihmisarvo. Ymmärrän sen, jos ihmisiä ketuttaa turha etuuksien nauttiminen. Mutta jos kyse ei ole siitä vaan perhe on yhdessä päättänyt, että nyt eletään toisen palkalla, niin mitä ihmettä se kenenkään muun napaa kaivaa.
Ja suomalainen tasa-arvo, pah! Suomessa on Euroopan segregoituneimmat työmarkkinat eli miehet tekee miesten töitä hyvällä palkalla ja naiset sitten hoitaa, opettaa ja sossutäteilee huonolla palkalla. Esim. Italiassa on paljon enemmän naisinsinöörejä JA he saavat liki samaa palkkaa kuin miesinsinöörit. Sama ekonomeilla. Suomessa sen sijaan naisekonomit tienaa keskimäärin vähemmän kuin miesmerkonmit.
Enkä missään muussa Euroopan maassa - Itä-Euroopassa en ole koskaan asunut, mutta Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Sveitsissä - ole törmännyt samanlaiseen kotonaolijan halveksimiseen kuin Suomessa. Ranskassa naiset valtaosin käyvät töissä ja äitiyslomat on todella lyhyet jne., mutta jos joku haluaa olla kotona, ei se toisia häiritse.
Vierailija:
Siinähän se juju juuri onkin, että kun se sinun helppo elämäntyylisi on heiltä pois. Hekin haluaisivat elää niin, mutta eivät syystä tai toisesta pysty.
Siis mistä joku joutuu tinkimään sen takia että joku toinen on " vapaaherrattarena" . Se ei ole siltä toiselta yhtään mitään pois.
Etteivät vaan HALVEKSISI valintaasi ja sinusta olisi vaan helpompi ajatella että ovat niiiiiiiiin kateellisia?
Minä varmaan katselisin tuollasta ihmetellen ja pidemmän päälle halveksien, mutta ilmaisukeino voisi olla juurikin se etten saa sanaa suustani. Kateellinen en kuitenkaan olisi koska minä kaipaan riippumattomuutta ja omatoimisuutta.
Itsekin olen kotona vapaaehtoisesti ja elän mieheni tuloilla pari vuotta. Kaiken huipuksi lapsemme ovat mummolassa osa-aikaisesti hoidossa! Tosin itse teen sinä aikana enimmäkseen väitöskirjaa, välillä rentoudun myös harrastusten parissa (muutaman tunnin viikossa).
Miten tämä on mahdollista vakituisessa työssä olevalle? Olen virallisesti hoitovapaalla, kunnes kuopuskin täyttää 3 vuotta... Näin koko perhe voi hyvin, kun lasten ei tarvitse mennä kokopäiväisesti päiväkotiin ja minä saan kotonaolon vastapainooksi " jotain omaa" :)
Kateutta en ole ainakaan huomannut, olen saanut vain ymmärrystä (mikäli nyt ylipäänsä ratkaisua ulkopuoliset ovat kyselleet). Miksi joku olisi kateellinen? Jokainenhan tekee omat valintansa elämässään.
Vierailija:
Etteivät vaan HALVEKSISI valintaasi ja sinusta olisi vaan helpompi ajatella että ovat niiiiiiiiin kateellisia?
Tämä on just sitä luterilaista työmoraalia pahimmillaan. Kaikkien pitäisi tehdä kokopäiväansiotyötä vaikkei omaa taloudellista tarvetta siihen olisikaan.
hän voi vaan olla kotona, vaan ehkä sen takia, että hänellä on mahdollisuus tehdä juuri niin kuin haluaa.
Itsekin ennen lapsia tavallaan halveksin kotiäitejä. Tuntui, että se ei todella ole kovin raskasta ja ei aivojakaan tule käytettyä. Sitten sain pari lasta ja jäin kotiin ja on jo vähän erilainen käsitys kotiäitiydestä...
ja koittaa selittää vielä outoa logiikkaansa.
Eihän se kateellisten tosiasiallista elämää muuttaisi, jos ap menisi töihin.
Ei tulisi sen enempää rahaa kateellisten kukkaroon, mutta se mikä muuttuisi, olisi se kateuden tunne. Sitä ei enää tarvitsisi tuntea.
Kun sanotaan, että " eihän se sinulta ole pois, jos minulla on sitä ja tätä" , niin minun mielestäni se ON juuri minulta POIS, toisinsanoen minulla ei ole sitä, mitä minä sinulta kadehdin, ja jos sinulla ei sitä olisi, ei minunkaan tarvitsisi kadehtia.
Hmm, ei tainnut tulla sen ymmärrettävämmäksi, vai tuliko?
Siihen en siis ota kantaa, onko JÄRKEVÄÄ ajatella näin, mutta mielestäni kateellisen ihmisen logiikka toimii juuri näin.
6