Onko toisen välttely noloa?
Jos ei vaikka pidä jostain ihmisestä ja sen takia välttelee. Tai sitten vaihtoehtoisesti on ihastunut ja välttelee sen takia. Jos ei kohtele välteltyä muuten mitenkään huonosti tai ilkeästi, mutta välttää vain tämän seuraa.
Kommentit (9)
Voisin kuvitella ihastuksen kohteen muodostavan nopeasti sellaisen käsityksen, ettei hänen seuransa ole erityisen tervetullutta, mikäli häntä vältellään. Tällainen tilanne siis kusee helposti omaan nilkkaan, mikäli toivoisi lähentymistä ihastuksen kohteen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Se on noloa vain, jos se tuntuu itsestäsi nololta.
Mutta tässä ratkaisee myös ajan kuluminen; joku asia ei ensin tunnu nololta, mutta saatat myöhemmin ajatella niin. Esimerkiksi kun aikuisena alkaa häpeämään nuoruuden toilailujaan.
Kohtaan ihmisen, jos se tulee eteeni. Tai samaan tilaan. En hakeudu ihastukseni seuraan.
Enkä ihmisen, josta en pidä.
Ainakin tosi loukkaavaa se on. Minua on vältelty työelämässä ja kiusaamiselta se on tuntunut.
Mä välttelen ihastustani, koska jotenkin onnistun aina sanomaan jotain mitä kadun myöhemmin. Ollaan vanhoja tuttuja ja hän on tätä mulle joskus ääneen ihmetellytkin, että miksi lähden aina pois kun hän tulee tilaan tai paikalle. Eli on huomannut. Lisäksi onnistun aina kohtelemaan häntä jotenkin extra tylysti ja sanomaan jotain nihkeetä, ettei hän vaan kuvittelisi mitään. Että hienosti osoitan ihastustani, tyyppi on varmaan tosi otettu, Olen siis nainen, enkä vaan osaa muuttaa käyttäytymistäni. Tätä on jatkunut jo vuosia.
Ei. Olisi noloa jos olisi väkisin seurassa josta ei pidä. Mutta se on traagista jos toinen odottaa ja välittää, mutta ei tiedä miksi joku välttää. Teininä voisi sanoa miten asia on tai nuorena aikuisena, myöhemmin tietää muiden käytöksestä. Jos taas ihastuneena välttelee, ei usko kai että toisella sama tunne tai punastuu.
No kait se riippuu miten sen tekee. Jos lähdet taukohuoneesta pois aina kun Pirkko-Petteri tulee syömään lounasta, niin kyllähän se vähän lapselliselta vaikuttaa. Samaan hengenvetoon totean kuitenkin, että olen itse henkilö joka välttelee kaukaisia tuttuja vaikkapa kaupassa, koska en halua heidän kanssaan erityisemmin kuulumisia vaihtaa.