Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko rollaattori seurustelukumppanilla ihan no-no?
12.07.2022 |
Tapasin kivan ja komean miehen. Alle kolmikymppinen mutta oli saanut jonkinlaisen halvauksen kesällä. Järki ja puhekyky kunnossa mutta ei pysty kävelemään ilman apuvälineitä. Keppien kanssa menee lyhyemmät matkat mutta esim. ulkona käytettävä rollaattoria. Nyt mietin, että kannattaako passata tämmönen kaveri vaikka muuten oliskin ihan namu.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja luulet, että me vauvapalstalla voimme arvioida onko meille tuntematon mies niin ikään meille tuntemattomalle naiselle (eli sinä) sopiva kumppaniehdokas?
Lähinnä ap varmaan pyytää arvioimaan että hyväksyisitkö sinä vastaavassa tilanteessa itsellesi rollaattoria käyttävän kumppanin.
Miten se, että hyväksyntä minä tai en vaikuttaa apn tilanteeseen?
No sanon suoraan, en valitsisi nuorta miestä, joka rollaattoreineen käyttää?
ap?
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kerran rakastunut ensisilmäyksellä. Olen melko varma että olisin rakastunut, vaikka hänellä olisi ollut käytössään rolla tai vaikka pyörätuoli. Aivan ihana ihminen.
Höpö, höpö. Et taatusti olisi.
Kysy, saako inva-alennuksen autoon ja pysäköintiluvan? Tällä merkitystä käytännössä eli kannattaa ottaa huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kerran rakastunut ensisilmäyksellä. Olen melko varma että olisin rakastunut, vaikka hänellä olisi ollut käytössään rolla tai vaikka pyörätuoli. Aivan ihana ihminen.
Höpö, höpö. Et taatusti olisi.
Onko sinusta mahdoton ajatus, että joku rakastuisi liikuntarajoitteiseen? Minusta ei. Ihminen on aika paljon muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kerran rakastunut ensisilmäyksellä. Olen melko varma että olisin rakastunut, vaikka hänellä olisi ollut käytössään rolla tai vaikka pyörätuoli. Aivan ihana ihminen.
Höpö, höpö. Et taatusti olisi.
Onko sinusta mahdoton ajatus, että joku rakastuisi liikuntarajoitteiseen? Minusta ei. Ihminen on aika paljon muutakin.
Vammaisuus näytä monellekaan olevan mikään ongelma. Tunnen monia, joilla tunnevammaiset kumppanit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä minä kyllä jatkaisi mitään vakavampaa. Ette oo tasvertainen pari kun toinen on autettava ja toinen auttaja. Riidan tullen tämä nousee kyllä esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rollaa käyttävät mies ei olisi minun mies. Olen nytkin Lapissa ja vaeltanut täällä lähes 90 km hieman reilun viikon aikana. Niistä reiteistä ehkä 10 km on ollut rollalla mentäviä ja 80 km rakkakivikkoa, kapeita juurakkoisia ja kivisiä polkuja, jyrkkiä rinteitä, joissa on itsekin pitänyt välillä ottaa käsillä tukea ja pöpelikköä esimerkiksi Aakenusjoen rannoilla. Haluan harrastaa tätä tästä eteenpäinkin ja ei olisi kivaa, jos mies ei pystyisi ollenkaan olemaan mukana.
Kotini ei myöskään ole mikään rollaystävällinen, sillä siellä on hankalia kapeita portaita, eri tasoja ja rinnettä. En ole muuttamassa ihanasta kodistani minnekään.
Sinun pitää ap siis miettiä omalta kohdaltasi onko suhde ihan mahdoton arkesi kannalta.
Aika moni ei pysyisi mukana tai ei edes haluaisi pysyä mukana vaellusreissuillasi, tuo kun ei ole mitenkään kaikkien juttu. Jos tykkäät tehdä pitkiä reissuja, niin varmaan tosiaan olisi kiva että tuollainen harrastus olisi yhteinen. Kaikkien harrastusten ei kuitenkaan tarvitse olla yhteisiä - mullakin oli sinkkuvuosina ajatus musiikkia harrastavasta puolisosta, mutta kun tuli vastaan muilta osin hyvä niin tingin tästä vaatimuksesta, eikä se ole elämää haitannut mitenkään.
Itse asiassa miehiä, jotka haluaisivat olla rinnallani näissä reissuissa, on paljon, todella paljon. Ja he ovat kaikki todella fiksuja, tervehenkistä ja urheilullisia miehiä. Tällä hetkellä en tarvitse kuitenkaan uutta miestä, sillä vierellä on aivan ihana ikäiseni mies, jonka kanssa voimme lähteä vaikka puolen tunnin varoitusajalla patikoimaan, marja- tai sienimetsään, maastopyöräilemään tai minne vain. Enpä tiedä olisiko rollamiehestä sienimetsäänkään.
Nämä harrastukset ovat iso osa minua ja en valitettavasti joustaisi niin paljoa, että jättäisin ne pois tai edes sen verran, että kyselisin toisen kaverin mukaani, jos siltä tuntuisi. En myöskään olisi valmis hoitajaksi tai edes katsomaan mitään henkilökohtaista avustajaa.
Eli yhä vieläkin ap, mieti mihin pääsi työnnät ja kannattaako tuota suhdetta lähteä yhtään virittelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enpä minä kyllä jatkaisi mitään vakavampaa. Ette oo tasvertainen pari kun toinen on autettava ja toinen auttaja. Riidan tullen tämä nousee kyllä esiin.
En minäkään. Asun kerrostalon kolmannessa kerroksessa ja siellä ei ole hissiä, joten miehen ei olisi edes mahdollista tulla luokseni, joten sekin tökkisi jo. Joku tottakai sanoo, että voittehan olla miehen luona, mutta olen laittanut ja rempannut oman kotini, se on ihanalla alueella ja työpaikkani vieressä, joten suhtautuisin aika negatiivisesti rollaattorimiehen ja minun suhteeseen.
Muitakin syitä on, esimerkiksi vanhempieni mökki Puumalassa. Viihdyn siellä tidella hyvin ja se on siirtymässä minulle aikanaan. Mökille pääsisi kyllä ongelmitta ja mökin sisällä, mutta rantaan mies ei pääsisi jyrkkiä rappusia pitkin ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Hei!
Se on ihan OK!
Se ei ole este seurusteluun🥰Onnea teille vaan😁!
No on todellakin este ja moneen asiaan onkin iso este.
Jos miettii minunkin arkea, niin rollaattorin kanssa siinä olisi aika vähän tekemistä. Minulla ei ole autoa, vaan kuljen polkupyörällä työmatkat ja joskus bussilla. Bussipysäkille tästä on matkaa 2 kilometriä. Asun myös hissittömässä kerrostalossa ja rappuset ovat hankalahkot kierreportaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Passaisin varmaan. Onhan niitäkin, joilla kaikki jalat toimii.
On toki. Mutta sitten voikin olla ettei se pääkoppa toimi. Ainakaan fiksun ihmisen tavoin. Mutta jos jalat on se pääasia suhteessa, sitten pitää valita vain niitä, joilla jalat toimivat ja ottaa ero, jos sattuu esim. onnettomuus, jonka takia eivät enää toimikaan. Voi muuten sattua omallekin kohdalle. Sekin näkökulma on hyvä huomioida, kun toisia arvioi vamman perusteella.
En todellakaan ala nyt valmistautumaan siihen, että jalkani eivät joskus toimi. Kotini on kahdessa kerroksessa ja jos aikanaan jotain sattuisi, että joutuisin vaikka pyörätuoliin tai vastaavaa, niin se on sitten sen ajan murhe, mutta en varaudu siihen sitä ennen ollenkaan.
Minulle ei riittäisi sellainen mies, jonka kanssa ei pysty tekemään paljon mitään sellaisia asioita, joista pidän. En voisi olla ihmisen kanssa, jos yhteinen aika olisi lähinnä sisällä istuskelua tai tasamaalla kävelyä, vaan tykkään tehdä piha- ja puutarhatöitä, liikkua metsässä, veneillä ja kalastaa.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä silläkin on vähän merkitystä minkä värinen ja merkkinen on.
Aune 88 v.