Missäs kaikki marrasmuksut on ? (Lokakuisia kaipaan myös)
Ei tainnut olla meillä pinoa syyskuussakaan ja nyt on lokakuu jo pitkällä.
Eli mitä loppusuoralaisille kuuluu ?
Täällä kaikenlaista pikkuvaivaa, mutta ihan positiivisella mielellä odottelen palkinnon lunastusta.
Anno 38+2
Kommentit (3)
Niin se aika vaan vierähtää ja kohta on jo meidän kuukausi :)
Itselläni on semmoinen tilanne, että vauva syntyy todennäköisesti sektiolla. Saan toivottavasti tietää päivän viikon päästä kun käyn jälleen Naistenklinikalla. Voipi hyvin olla, että parin viikon päästä meillä on jo uusi perheenjäsen :)
Onko marrasmuksuissa muita, joilla edessä sektio?
Viime viikolla sain ultrassa vauvan painoarvioksi 2300g. On kuulemma pienehkö, mutta ihan hyvänkokoinen. Itseasiassa samankokoinen kuin esikoinen, joka oli syntyessään n. 3500g.
Muuten tämä loppuraskauskin on mennyt oikein hienosti, mutta mieltäni vain rasittaa tuo synnytystavan arpominen. Takana kun on jo yksi sektio niin mielelläni olisin sen alatiesynnytyksen kokenut.. Mutta lopputuloshan se on se tärkein :)
-Myyry ja Anselmi 35+4
täällähän sitä. Päiviä tässä suurin piirtein jo lasketaan, vaikka olenkin sitä mieltä, että kaveri saa kasvaa ihan rauhassa kohdussa tuonne laskettuun aikaan asti. Sen jälkeen sitten ruvetaan hätistelemään.
Vaikka aina haluan korostaa, että raskaus on ollut paljon helpompi kuin luulin, 35. viikolta asti on ollut kaikenlaista pientä: turvotusta, hililtöntä painonnousua, verenpaineiden kohoamista, sormien puutumista, hormoni-itkukohtauksia jne. eli kaikkea normaalia loppuraskauden vaivaa. Eilen jouduin neuvolasta päivystykseen synnärille ja sieltä tutkimusten jälkeen osastolle vuorokaudeksi tarkkailuun korkean verenpaineen takia. Lääkärin kanssa yhteisymmärryksessä päätettiin aloittaa lääkitys ja tosiaan antaa vauvan ihan rauhassa olla paikoillaan, kun ei hällä näytä mikään kiire maailmaan olla. Nätisti liikkuu ja tekee itseään tykö, kaikki paikat on muutamista kipeistä supistusöistä huolimatta vielä ihan kiinni. Jos lääkitys ei ole tehonnut kunnolla ensi viikon kontrolliin mennessä (tänään näytti toimivan, en muuten olisi päässyt kotiin) niin sitten ruvetaan miettimään käynnistämistä.
Kokoarvionkin sain eilen, 3300-3350g tällä hetkellä, lääkärien mukaan siis ihan normaali. Laskeskelin, että sellainen nelikiloinen hänestä vissiin tulee.
Miehellä on jo kova hinku nähdä oma vauva, ja onhan se minullakin. Mutta jotenkin kauhunsekaisin miettein odotan, että kuinka sitten pärjätään. Eiköhän se kuitenkin hyvin mene meillä kaikilla!
-Osse ja Santeri rv 37+2
Aika on toisaan mennyt nopeesti tuosta loppukesästä alkaen, oikeastaan nyt jo tuntuu että tulee liian pian tuo synnytys...
Mulla ei ole ollut mitään vaivoja eli raskaus on mennyt hyvin, en olis uskonut ikinä että näin " helppoa" on.
Vauvaa on ultrattu aika paljon kun olen halunnut tietää että kaikki sillä ok, ja aika isokoinen sieltä olisi tulossa, n. 4kg ja menee varmaankin tuonne laskettuunaikaan ennenkuin mitään alkaa tapahtua. Olen itekin asennoitunut niin enkä odottele turhaan että joko nyt. Olen buukannut itselleni pikkujoulujakin vielä ihan tuonne LA:n lähelle.
Probleemaa on vain tuon oman vaatetuksen kanssa kun enää ei viitsisi ostaa uusia äitiysvaatteita (tai käytettyjäkään) mitään syksyäitiysvaatetta mulla ei ole. Mitä ihmeen takkiakin sitä nyt pitäisi kun lämpötilakin nollassa ? Tai housuja ?
pirtsakoita syyspäiviä !
t. Kutris rv 37 (ja 4. ivf-hoito toi siis plussan)