Kannattaako olla hyvän miehen kanssa, jos on silti on koko ajan huono olo?
Miehellä kauhea exä ja 10v vaikea tyttö. Olleet oikeidessakin ja mies on jatkuvasti kuin löysässä hirressä exään lapsen kautta. Lapsi oppinut uhkailemaan äidille soittamisilla jos vähänkään ei joku asia mene kuin hän haluaa. Itse en pysty lainkaan olemaan kun tyttö on miehellä. Ei mies tosin edes halua muuttaa kanssani.
Olen voinut tämän kohta 4v ajan niin huonosti, koska mies ei ns. anna minun tuntea niitä tunteita mitä koko tästä tilanteesta väistämättä tulee. Pitänyt kaiken sisällä ja sitten räjähtelen. Koen, että ilman hänen hirveää naista, joka onnistui lapsen hankkimaan miehelle ehdottamatta (mies ei koskaan halunnut lapsia) ja tätä lasta, jooa hyvin vahvasti muistuttaa miehen exästä ja heidän menneisyydestään, olisin hyvin onnellinen tämän miehen kanssa. Mutta koska tämä tilanne, jota ei vain voi muuttaa, voin jatkuvasti todella huonosti. Aivan hirveä ulkopuolisuuden, kateuden, mustasukkaisuuden tunne, jotka itselle olleet ennen aivan vieraita tunnetiloja lukuunottamatta tuota ulkopuolisuuden tunnetta.
Kannattaako tällaisessa tilanteessa vain luovuttaa vaikka mies on muuten itselle aivan täydellisen sopiva ja koen, että hän on aivan elämäni rakkaus. Lapsia hän ei tosin halua ja se on itselle kyllä iso harmitus ja haava. Minulla ei ole kavereitakaan nykyään enää ja jäisin kyllä aivan yksin, mutta toisaalta tälläkin viikolla olen todella yksinäinen, kun miehen lapsi on taas hänen luonaan enkä voi häntä nähdä. Ja koska tilanne on näin outo ja epäselvä, en edes halua nähdä. Joka kerta kun tyttö kyllästyy seuraani niin sanoo sen mieheni kuullen eikä mies sano tähän mitään. Tulee vain tosi tosi inhottava ja epämukava olo.
Miten te tällaisessa tapauksessa toimisitte?
Kommentit (57)
Joo en minä ikimaailmassa olisi tähän lähtenyt, jos olisin tiennyt, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Mies on vain oikeastaan ainut ihminen elämässäni, jolle voin kertoa asioitani ja viettää paljon kivaakin aikaa. Siksi on taas vaikea lähteä. Koitan nyt nauttia tästä kesästä ja sen jälkeen oikeasti vain lähteä. Tiedän että tulen olemaan loppuelämäni yksin, koska en kyllä helpplla päästä ketään lähelleni. Tämä oli ensimmäinen oikea rakkaus minulle ja ensimmäinen ihminen, jota olen koskaan halunnut edes halata!! Mutta läheisriippuvuutta tämä silloin varmaan tavallaan onkin.
Vierailija kirjoitti:
Joo en minä ikimaailmassa olisi tähän lähtenyt, jos olisin tiennyt, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Mies on vain oikeastaan ainut ihminen elämässäni, jolle voin kertoa asioitani ja viettää paljon kivaakin aikaa. Siksi on taas vaikea lähteä. Koitan nyt nauttia tästä kesästä ja sen jälkeen oikeasti vain lähteä. Tiedän että tulen olemaan loppuelämäni yksin, koska en kyllä helpplla päästä ketään lähelleni. Tämä oli ensimmäinen oikea rakkaus minulle ja ensimmäinen ihminen, jota olen koskaan halunnut edes halata!! Mutta läheisriippuvuutta tämä silloin varmaan tavallaan onkin.
Etkö nyt näe että mies kusettaa sinua aivan kympillä herranjumala sentään? Haluatko oikeasti pilata elämäsi?
Ei mies minua kuseta. Jatkuvasti sanoo, että miksi kidutan itseäni ja olen tässä. Ja ettei hän minua halua jättää tai suostu, koska haluaa olla kanssani. Alusta asti hön sanoi, ettei halua enää lapsia eikä naimisiin. Itse minä silti siinä olin. Olin hyvin kokematon tuolloin enkä tajunnut, että ei kannata edes aloittaa tällaista. Alussa tuo oli vain tuollainen hengailusuhde. Käytännössä asuin koko ajan hänen luonaan paitsi kun se tyttö tuli niin piti lähteä. Kyllä mies sitten vähitellen aina sanoi, että voin jäädä jne, mutta ktllä se lapsen todella vaikea käytös ja exän hullut temput oli minulle liikaa ja aloin todella oireilemaan. Mies ei selkeästi vain osaa hoitaa tällaista tilannetta. Tykkää vain rauhasta ja helposta elämästä. Ja se on ihan ok. En minäkään omine oireiluineni ole kyllä itsekään mikään helppo ole ollut.
Mitä jos lähtisit siitä, että hoidat oman elämäs kuntoon? Hankit jotain harrastuksia ja mielekästä tekemistä ja muitakin ihmisiä elämääsi. Vasta silloin oikeasti huomaat, tuoko mies lisäarvoa vai onko turhaa painolastia.
Niin. Täytyy se varmaan taas lähteä 10. kerran. Oltu kuukausiakin erossa, kun olen lähtenyt ja yhtä ihanalta on ollit nähdä toinen pitkän tauon jälkeen ja kyllä tunne on ollut molemminpuoleinen.
Kirjoituksestani sai kyllä huonon kuvan, mutta hön on sellainen unelmavävy muuten. Aina ehdottaa, että haluanko mennä katsomaan vanhempiani, vie roskat, kysyy aina mikä on hänen tehtävä kun laitan ruokaa tai koitan jotain leipoa. Halaa ja pussaa. Ja kuten olen tässä jo aikaisemminkin maininnut niin muuten kyllä maailman luotettavin ihminen. Kaikki mitä sovitaan niin voi tietää, ettei kyllä koskaan petä lupaustaan.
Ystäväni kuvaili aikoinaan miehensä juurikin ihanaksi ja ex oli tietenkin kamala, joka oli pakottanut miehen vasten tahtoaan kahden lapsen isäksi. Ihan sokea luottamus miehen tarinoihin. Mies paljastui alkoholistiksi siinä vaiheessa, kun ystäväni sai lapsen hänen kanssaan.
Tuo on ihan karsea mies ja muutenkin karsea suhde.
Ollaan kuin jo mikäkin vanha pariskunta, mutta erona se, että miehellä on nuo omasta näkökulmastani kauheat riesat mukanaan. Kyllä ohmisellä voi käydä huono tuuri, kun leikkii ihmissuhteilla, eikä osaa suojella itseään ja menee sitten rakastumaan itselle aivan väärään ihmiseen tai väärässä tilanteessa olevaan ihmiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos lähtisit siitä, että hoidat oman elämäs kuntoon? Hankit jotain harrastuksia ja mielekästä tekemistä ja muitakin ihmisiä elämääsi. Vasta silloin oikeasti huomaat, tuoko mies lisäarvoa vai onko turhaa painolastia.
Nojoo tuota mies minulle koko ajan toisteleekin, että hankkisin omiakin harrastuksia ja kavereita jne. Ihan oikeassahan tuossa ollaan hänkin.
Vierailija kirjoitti:
Muita kommentteja?
Ei kiinnosta vittuakaan
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan karsea mies ja muutenkin karsea suhde.
Ihan normaali suomalainen paskasuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muita kommentteja?
Ei kiinnosta vittuakaan
:D
Vaikea sanoa kun en tunne tapausta.
Jos tuntuu että et todennäköisesti löydä ketään muutakaan (siis ihan oikeasti) ja yksinolo tuntuu pelottavalta, vain sitten voisin suositella jäämään tuohon tilanteeseen. Tai en ehkä silloinkaan. Ei koskaan kannata sekaantua keneenkään jolla on jo se kuuluisa "koko paketti" koska se tarkoittaa käytännössä aina sitä että sun tarpeet tulee viimeisenä, myös sen hullun exän jälkeen. Sä tulet valmiiseen pakettiin ja sun pitää joustaa, muiden ei. Ei tuossa voi kun hävitä.
Lähde kun syksy koittaa niin ehkä ehdit vielä saada enemmän käyttämättömän miehen jolla ei kaiken maailman kakarat ja exät pyöri jaloissa.
Ei kuulosta hyvältä mieheltä. Jättäisin hänet.
No itse olen miehelle sanonutkin, että kyllä tähän koko paketti kuuluu ja mies jankksa koko ajan, ettei se exä tähän kuulu enää mitenkään. Juu ei.. jo sillä tavalla kuuluu, että lapsi puhuu koko ajan äidistään ja ei kuulu. Iso ongelma tässä on se , ettei mies suostu myöskään itse myöntämään, että mikä todellisuus on. Hänkin on tavalla tai toisella jollain tapaa jumissa exänsä kanssa. Itse kyllä ehdotin, että voisin jopa tulla tapaamaan exää ja oltaisiin puhuttu asiat suoraksi. Osoittanut myötätuntoa hänen oireilulleen ja itse kertonut, ettei ole helppoa tämä itsellenikään. Olisi pitänyt vaati mieheltä kunnon tekoja ja suunnitella yhteenmuuttoa jne. Itse olen ollut todella tyhmä. Mutta mitään tällaisia ongelmia ei edes olisi jos olisin tavannut miehen ennen sitä ärsyttävää naista.
Juuri näin. Osa ihmisistä tarvitsee aina jonkin mieltä kuohuttavan asian jotta tuntee olevansa elossa.
En löydä y h t ä ä n syytä miksi kukaan aivot omistava eiläisi yhtään sekuntia tuollaisen miehen kanssa.