Olenko säälittävä ihminen, koska pidän kaupassa käyntiä ja ale ruoan ostamista harrastuksena?
En jaksa tehdä töiden jälkeen muuta. Kaupassa tykkään käydä ostamassa heräte ostoksia. Viihdyn kotona ja selaan puhelimen nettiä. Ikkunat aina auki että saa raitista ilmaa. Radio hiljaa soi taustalla ja kuuntelen luonnon ääniä sateen jälkeen. Mitään parisuhteita, seksiä ym ei enää vuosiin. Ystäviä ei nimeksikään. Olenko outo tyyppi? Mä olen ollut jo niin kauan yksin etten epätoivoisesti kaipaa edes seuraa.
Kommentit (15)
Ihan järkevältä kuulostaa aloittajan harrastus. Sulla on oikeus tehdä asioita kotka tuntuvat itsestäsi mukavalta. 👍
Et, vaan etuoikeutettu. Kaikilla ei ole varaa tuohon harrastukseen.
Vierailija kirjoitti:
Heräteostos yhdys-sana.
Sori, olin jo kouluaikoina huono äidinkielessä.
Lähinnä tulee mieleen että oletko vähän masentunut? Ei tuo minusta säälittävää ole mutta ehkä hiukan surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heräteostos yhdys-sana.
Sori, olin jo kouluaikoina huono äidinkielessä.
Yhdyssanoista kettuilu on mun miele stäni sääli ttävää.
Olisi voinut olla oma kirjoitukseni. Juuri alkoi loma mutta en ole ajatellut juuri muuta kuin käydä päivittäin kaupassa ostamassa mitä sinä päivänä nyt mieli tekee.
Ei kun hyvä just noin. Masentuneena ei jaksa mitään.
On ihan eri asia katsella netistä kuin tilailla tarpeetonta.
Olen katsellut uimapukuja, reppuja ja lenkkareita, että tunnistan jos jollain on ja mitä merkkiä.
Siitä ei ole mitään haittaa.
Aisti-iloitteluun lisäisin vielä luontoliikunnan tuoksuineen sekä vuodenkierron seurannan.
Esim Hevonhierakka ei kiinnitä mitään huomiota mutta kun tulee syksy, sen tunnistaa.
Ap kirjoitusesi oli kuin minun elämästäni paitsi minä en ole työelämässä ollut vuosiin. N58v
Minäkin harrastan kaupassa käyntiä. Olen nainen joten sitä kutsutaan shoppailuksi. Taidankin tästä lähteä kermaviiliostoksille!
Heh, meillä harrastetaan myös aleostoksia innolla ja ylpeydellä!
Täällä myös - kävin juuri tänään kaupassa ja siellä oli 30% alennuksella mm. RisiFruttia. Nam!
Mikäs siinä jos nauttii. Itselleni masentuneena ja tk-eläkkeellä kaupoissa käyminen on melkeinpä päivän kohokohta. Pääsee edes hetkeksi pois täältä neljän seinän sisältä. Asun ihan kauppakeskuksen vieressä, joten sinne on matala kynnys lähteä hetkeksi kiertelemään. Jostain syystä tulee vähemmän yksinäinen olo kun näkee muita ihmisiä, vaikkei vaihtaisi niiden kanssa sanaakaan. Joskus sillä on tosin käänteinen vaikutus. Minäkin viihdyn yksikseni, mutta kaipaisin silti vähän useammin seuraa ja muutakin sisältöä elämään kodin ulkopuolella, mutta tällä hetkellä voimavarat ei riitä siihen.
💩