G: Inhokkisanasi?

Ihan kuin terskasta puhuisi. Ennen ne oli verkkarit.

Ja minäkin inhoan ja ihmettelen sitä, että sanotaan ketä kun tarkoitetaan kuka. En tiedä onko se joku muoti joka on tullut jostain, vai leviääkö siinä joku murre, vai mistä tuo käsittämätön rakenne on tullut.

etenkin sanonta " aivan" . Olen itsekin alkanut ällöttävästi hokemaan sitä joka kolkassa ikään kuin vastauksena.

Sitten sanonta " hakusessa" on toinen kuvotus.

sitten mua ärtyttää ne hesarin kasteilmoitukset jotain näin että " katsokaa, kahden seuraan on liittynyt kolmas (Nalle Puh) YÄK, miks sitä viljellään mielikuvituksettoman usein.

sit mua ärsyttää työelämässä puhuttaessa it-arkkitehtuurista.

tai sitten sana innovaationälkäinen puhuttaessa työilmoituksista.

tää ei oo sana, mut mua ärsyttää ne kaikki höttömönkiäiset tai örröpörriäiset, joita koulutytöt piirtelivät (paitsi minä).

broisku/broitsku,



kuullostaa

- toukka (alkiosta/sikiöstä puhuttaessa) Hyi hemmetti, ei se mikään toukka ole, vaan pieni ihminen

- sanonta " aikuisten oikeesti" . Siis ihan tosissaan, haluaako joku matkia Ville Loposta?

Voi yök!

ja toinen inhokkisanonta " Voi hyvää päivää!" tyhmätyhmätyhmä!!!

Klitta, oksu, vauveli, limoitella, tikutella, nahkafagotti

meinasin kuolla naurusta tuon aikaisemman inhokkkisanoista: klitta, nahkafagotti...

jos tuntisin sut, voitais keksiä muita hirvityksiä enemmän.

Vierailija:

yleensä äiti sanoo: ' meillä on ruettu jo porkkanaa maistelemaan' ..