Kannattaako yliopistoa käydä loppuun jos ei pysty saamaan (oman alan) työkokemusta opiskeluaikana?

Ei minullakaan ollut mitään oman alan työkokemusta valmistuttuani, mutta sain silti ihan hyvän työpaikan sitten valmistumisen jälkeen. Moniin paikkoihin edellytetään sitä tutkintoa.

Tee ihmeessä se tutkinto loppuun. Voit silti hakea amikseen sen jälkeen vaikka, jos et saa töitä.

Ei kuulosta loogiselta, että  joku haluaa oman alan työkokemusta ja sitten vaihtaa ammattikorkeaan. Jos hakee samalle alalle, voi olla järkevää. Muuten haluaa vaihtaa alaa, jolloin syynä ei ole "oman alan" työkokemuksen hankkiminen vaan oman alan vaihtaminen.

Vierailija kirjoitti:

Amkissa on joo pakollisi harjoitteluita, mutta ihan itse joudut sen paikan hakemaan.

Poikani taas kävi ammattikoulun ja harjoittelupaikat sai helposti, kun alalla (kuljetusala) on työvoimapula. Vähän ennen valmistumista harjoittelupaikan pomo soitti ja kysyi töihin. Poika on ihan ahkera, muttei mikään supliikkimies, joka ketterästi markkinoi itseään, joten hänelle tuo oli ihan lottovoitto. JOS ap haluaa pois yliopistosta, kannattaa todella paneutua siihen, mitkä alat työllistävät. Niillä aloilla saa harjoittelupaikatkin ilmeisen helposti.

Voisitkohan tehdä maisterin joltain muulta alalta? Sellaiselta joka työllistää hyvin. Onnistuisiko esim. sosiaalityö?

Tuossa tilanteessa kannattaa ehdottomasti vetää vähintään kandi loppuun, mieluiten maisteri.

Se kertoo ihmisestä kuitenkin jotain, että on suorittanut yliopiston tutkinnon valmiiksi.

Voit vetää kandin loppuun ja loppuosan suorittaa sellaisia opintoja, mistä on aidosti hyötyä työelämässä, kuten koodaustaito, ohjelmointi, tms.

Opiskella vaikka rakennusmestariksi.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa tilanteessa kannattaa ehdottomasti vetää vähintään kandi loppuun, mieluiten maisteri.

Se kertoo ihmisestä kuitenkin jotain, että on suorittanut yliopiston tutkinnon valmiiksi.

Voit vetää kandin loppuun ja loppuosan suorittaa sellaisia opintoja, mistä on aidosti hyötyä työelämässä, kuten koodaustaito, ohjelmointi, tms.

Opiskella vaikka rakennusmestariksi.

Jos on kirjoilla humanistisella ja lukee filosofian maisterin loppututkintoa niin siihen ei voi raksapuolen opintoja saada. Raksanopintoja ei humanistinen puoli tarjoa.

Mut hyvä valinta jos selkeästi kiinnostaa jokin konkreettinen ala, vaikka rakennus niin hakea tasan sinne.

Ja riippuen mitä alaa humanistisessa on lukenut voi se kandin paperikin olla työnantajalle hyvä meriitti. Siihen jos yhdistää jonkun mätsäävän jutun lisäks. Jos se on joku teoreettinen tai hölöhölö ala..joku filosofia tmv..ja miettii että haluis pyöritellä vaikka it-juttuja työkseen niin hakee sitten sellaiseen kouluun jossa oppii it-taitoja. Sit voi työnantajalle kertoa että on akateeminen kandidaatin tutkinto (eli lukupäätä löytyy) j sit on vielä se it-paperi millä voi todistaa että tälläisia asioita osaisin käytännössä tehdä. Jonku kielen kandi vois olla hyvä yhdistettynä vaikka kaupalliseen kk-tutkintoon. Itse alkaisin kandin jälkeen suuntaan katsetta jo konkreettisesti työelämään ja yhdistäisin siihen kandiin jotain melko konkreettista:) Jos haluaisi mennä yläasteelle aineenopettajaksi niin sit opiskelee sen maisterin. T. Näitä asioita vuosia pyöritellyt älykkö nainen.

Riippuu ihan siitä, haluatko tehdä sen alan töitä. Kannattaa myös tutkia laajemmin, millaisia uramahdollisuuksia kyseinen tutkinto tarjoaa, ettei vahingossa rajaa pois hyviä vaihtoehtoja, joihin sun tutkinnolla olisi myös mahdollisuus. Yliopistolla on kai vielä uraneuvontaa, josta voi myös hakea vinkkejä.

Osaan tutkinnoista saa sisällytettyä myös vapaavalintaisen harjoittelun. Joskus voi käydä niin, että kun pääsee soveltamaan niitä oppeja käytännössä siellä harjoittelussa, huomaa, että ala kiinnostaakin. :)

Mullakin valmistuminen venyi, mutta se ei oo vaikuttanut työllistymiseen mitenkään. Tsemppiä!

Itsellä on sellainen ongelma, että olen opiskellut yliopistossa, olen mielenterveyskuntoutuja ja hoidossa halutaan minun luopuvan opinnoista kokonaan. Suoritettuna on jo suunnilleen alemman korkeakoulututkinnon edestä opintoja, mutta kandia en ole tehnyt. Haluaisin saada edes ne kandin paperit ulos, mutta mitä oikein teen sen suhteen, että hoitava taho ei halua minun valmistuvan?

Totta kai kannattaa! Ei monella mitään työkokemusta ole ja silti työllistyvät. Ei mullakaan ollut yhtään kun valmistuin, tosin olin matemaattis-luonnontieteelliseltä puolelta ja alalta jolle työllistyy hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on sellainen ongelma, että olen opiskellut yliopistossa, olen mielenterveyskuntoutuja ja hoidossa halutaan minun luopuvan opinnoista kokonaan. Suoritettuna on jo suunnilleen alemman korkeakoulututkinnon edestä opintoja, mutta kandia en ole tehnyt. Haluaisin saada edes ne kandin paperit ulos, mutta mitä oikein teen sen suhteen, että hoitava taho ei halua minun valmistuvan?

Hoitava tahohan ei sitä päätä vaan sinä. Jos haluat paperit ulos, sinä sanot hoitavalle taholle että aiot hoitaa opinnot loppuun ja piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on sellainen ongelma, että olen opiskellut yliopistossa, olen mielenterveyskuntoutuja ja hoidossa halutaan minun luopuvan opinnoista kokonaan. Suoritettuna on jo suunnilleen alemman korkeakoulututkinnon edestä opintoja, mutta kandia en ole tehnyt. Haluaisin saada edes ne kandin paperit ulos, mutta mitä oikein teen sen suhteen, että hoitava taho ei halua minun valmistuvan?

Hoitava tahohan ei sitä päätä vaan sinä. Jos haluat paperit ulos, sinä sanot hoitavalle taholle että aiot hoitaa opinnot loppuun ja piste.

Hoitavan tahon perustelu ilmeisesti jotain tyyliin liian stressaavaa ja vaarantaa terveytesi? Ovatko ehdottaneet mitään mielekästä tilalle vai onko mielestään ei minkään tekeminen vähemmän stressaavaa?

Kertyyhän siitä valmiiksi saatetusta ylemmästä kk-tutkinnosta myös messevä eläke, olikohan 50 e /kk tai jotain :D

Mulla meni niin, että hakeuduin työelämään, olin töissä pari vuotta ja sitten suoritin opintoni loppuun.

Opiskeluaikani venyi yhdeksään vuoteen, mutta kun olin ollut välillä töissä, työantajat tuntui sen sulattavan ongelmitta.

Nyt mulla on valmistumisen jälkeistä työelämää kymmenen vuotta takana ja cv:n aukot (että edelleen inhoan tätä ilmaisua!) häivytetty historiaan.

Kannattaa suorittaa tutkinto loppuun!

Ei ole olemassa mitään humanististen tieteiden maisteria vaan humanististen tieteiden kandidaatista tulee filosofian maisteri kunhan tekee gradun ja hankkii riittävän paljon lisää opintopisteitä.

Korkeakoulututkinto nostaa palkkaluokkaa.

Paremmin töitä saa maisterina kuin keskeytyneillä opinnoilla. Eli kannattaa. Aika harva yliopisto-opintojen aikana oman alan töitä tekee, koska monille aloille se tutkinto on pääsyvaatimus. 

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on sellainen ongelma, että olen opiskellut yliopistossa, olen mielenterveyskuntoutuja ja hoidossa halutaan minun luopuvan opinnoista kokonaan. Suoritettuna on jo suunnilleen alemman korkeakoulututkinnon edestä opintoja, mutta kandia en ole tehnyt. Haluaisin saada edes ne kandin paperit ulos, mutta mitä oikein teen sen suhteen, että hoitava taho ei halua minun valmistuvan?

Hoitotahollahan ei ole mitään sun valmistumista vastaan, mutta he saattavat nähdä, että opiskeleminen on sinulle nyt aivan liian stressaavaa. Vai onko kyse sora-lainsäädännöstä? Eli näkevät, että mielenterveytesi vuoksi et ikinä saa työskennellä opiskelemallasi alalla? JOs kyse on ensimmäisestä, ja olet itse eri mieltä, niin senkus opiskelet. Jos taas jälkimmäisestä, niin ei mitään järkeä jatkaa pään hakkaamista seinään. 

Kyllä kannattaa.

Terv. Ei oman alan kokemusta opiskeluaikana, mutta suoraan valmistuneena oman alan töihin - ei olisi onnistunut ilman tutkintoa.