Miksi aina väitetään, että kaikki elämässä kaikki asiat ovat omia valintoja?

Tiettyyn pisteeseen asti " jokainen on oman onnensa seppä" , mutta on sellaisia asioita, joihin todella ei voi itse vaikuttaa.

vai opiskeletko? Eli miten hyväpalkkaiseen työhön pääset.



Olet valinnut miehen, jonka kanssa lapsia teet jne.

Aina voi muuttaa sinne minne haluaa. Laittaa lapset sinne kouluun minne haluaa.

Jokainen päättää omasta elämästään ja jos toisin väittää, ei ota itse mitään vastuuta valinnoistaan.

Kaikkea ei voi valita, esimerkiksi terveys voi mennä aivan yllättäen, voi sattua onnettomuuksia jne. mutta kyllä omilla valinnoillaan elämäntilanteeseensa vaikuttaa ja paljon. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään pienistä valinnoista, vaan kyllä ne isot ja kauaskantoiset valinnat vaikuttavat koko elämän ajan. Tosin niitäkin voi joskus valita uusiksi ja eri tavalla myöhemmässä vaiheessa.

käytännössä me emme ole voineet valita asuinpaikkaamme tai lasten koulua. Asumme siellä, mistä saimme työtä, koska sitä on pakko tehdä, ja asuinmuotomme ei ole se, mitä haluaisimme, vaan raha on senkin ratkaissut aivan toisin. Miten laittaa lapset haluamaansa kouluun, eihän ekaluokkalainen selviä pitkiä koulumatkoja yksinään, kyllä siinäkin ratkaisu on ihan muu kuin oma valinta.

Vierailija:

vai opiskeletko? Eli miten hyväpalkkaiseen työhön pääset.

Olet valinnut miehen, jonka kanssa lapsia teet jne.

Nii-in. Jos jo lapsena on perheessä ongelmia, ei ole samoja rahkeita kuin sellaisessa perheessä, jossa ongelmia ei ole. Opiskelupaikan valistemiseen (ja opiskelemiseen) ei ole yhtä paljon energiaa kuin paremmista oloista tulevilla nuorilla. Siten siis opiskelupaikkaan ja ammatinvalintaankaan ei voi pelkästään itse vaikuttaa.

3

myös kehnoista oloista pystynyt pungertamaan opiskelemaan, jos vain päätä on riittänyt. Jos taas päätä ei ole, ei tietty ole samoja vaihtoehtoja.



Itse olen köyhän lesken lapsi ja maisteri, mieheni on sekätyömiesperheestä, jolla ei ollut edes sähköjä, kun lapset olivat pieniä, mutta niin vaan on akateeminen ja erittäin hyvässä työpaikassa.

ja se sokaisee silmät siltä asialta, että kaikkea ei voi hallita. Totta kai ihminen voi jossain määrin välitä, mitä opiskelee ja mitä työtä tekee (ei tosin mitenkään sataprosenttisesti!!!) ja kenen kanssa menee naimisiin.



Mutta kuka voi valita ja hallita sairauksia? Työttömyyttä? Voi valita, takaako jonkun lainaa vai ei, mutta ei sitä, tuleeko takaus maksettavaksi.



Ja kurjaa on se, että siinä vaiheessa kun niitä hallitsemattomia asioita tulee elämään, niin voimat yleensä vähenevät niin ettei voi välttämättä vaikuttaa niihin asioihin, joihin hyvänä aikana pystyisi.



Voimia ap:lle vaikeisiin aikoihin.

lähinnä ajoin takaa sitä, että monilla tuntuu olevan käsitys, että jokaisen asian takana on joku hieno, tarkoin harkittu periaate, miksi valitsee juuri sen kyseisen jutun, mutta usein meillä ainakin kyseessä on se, että sattui olemaan juuri se halvin tai käytännössä ei ollutkaan mahdollisuuksia valita mitään muuta. ap

tarkoin harkitut periaatteet ja pitkän ajan suunnitelmat. Elääkö joku aikuinen muka ihan sen mukaan mitä eteen sattuu ajelehtimaan??

Ainoastaan sairaudet ja onnettomuudet voivat osua kenen tahansa kohdalle. Rahatilanteensa jokainen valitsee itse.

Vierailija:

myös kehnoista oloista pystynyt pungertamaan opiskelemaan, jos vain päätä on riittänyt. Jos taas päätä ei ole, ei tietty ole samoja vaihtoehtoja.

Itse olen köyhän lesken lapsi ja maisteri, mieheni on sekätyömiesperheestä, jolla ei ollut edes sähköjä, kun lapset olivat pieniä, mutta niin vaan on akateeminen ja erittäin hyvässä työpaikassa.

Kyllä köyhästä kodista voi ponnistaa ihan mihin vaaan, kunhan lapsi on saanut elää hyvän lapsuuden.

Tarkoitinkin sellaisia lapsia, jotka tulevat rikkinäisistä perheistä. Alkoholismia, väkivaltaa, välinpitämättömyyttä, muuta ongelmaa. Lapsen/nuoren kaikki energia menee elämästä selviämiseen eikä intoa riitä enää suunitella tulevaisuutta (kun menneisyys ja nykyisyys nielevät kaiken tarmon).

3 (ja 9)

Onko sinulla kenties kokemusta asiasta, kun noin varma olet asiastasi?



Ei ole kovin helppoa lapsen itse ymmärtää, että pitäisi hakeutua hoitoon (ja että ylipäätään tilanne on epänormaali ja apua on olemassa!!) Jos aikuiset eivät lasta hoitoon ohjaa!



3 (ja 9)

voi päättää miten paljon antaa sen taustansa vaikuttaa. Meillä minun mieheni on ongelmakodista. Hän rypisti itsensä ylös sieltä, opiskeli ja vaurastui. Hänen siskonsa ovat käyttäneet koko aikuisikänsä menneen ankeuden vatkaamiseen ja tekosyiden löytämiseen ja he epäonnistuneet ihan kaikessa, vaikka mahdollisuuksiakin on suunnilleen kävellyt päälle.

Jokainen muistaa kouluajoiltaan niitä, jotka eivät koulusta piitanneet, ketkä lintasivat, ketkä ylä-asteen jälkeen ajautuivat työttömiksi tai ammattikouluun? Ketkä saivat lapset ala-ikäisinä tai olivat kapakoiden kanta-asiakkaina jo 17 vee?



Ihanko tyhmyyttään nämä ihmiset tuollaisia olivat? Melkeinpä poikkeuksetta tuollaisten lasten kotoa löytyy joko alkoholisti tai kaksi, työnarkomaani vanhempi, mielenterveysongelmainen vanhempi, perheväkivaltaa, insestiä jne.



Jos rikkinäisen lapsuuden kokenut nuori ei saa missään vaiheessa apua, hänellä ei ole energiaa olla oman elämänsä herra. Muuta ovat " takoneet" (kun sepistä kerran puhutaan) hänet jo valmiiksi mutkalle. Jos työkaluja suoraksi taipumiseen ei ole, miten se on mitenkään mahdollista???





3 (ja 9 ja 18)

Jos joku tekee lapsia alaikäisenä, ei piittaa koulunkäynnistä, eikä yritä mitään, niin kyllä sellainen ihminen on myös TYHMÄ.



18

Tosin mun elämä olis saattanu olla melko paljon erilainen jos mua ei olis päästetty yksin asumaan 15 vuotiaana.

Luulin ennen , että voin valita MITÄ vaan ja vastata/ olla vastuussa kaikista valinnoista - mikä onkin länsimainen eksistentialistinen, valinnanvapautta korostava elämänfilosofia.



Näin ajattelin siihen asti, kun lapseni sairastui. En ollut valinnut lapseni sairautta ja olin aivan avuton tilanteessa... Eli siihen asti, kun KAIKKI menee hyvin, voi olla tyytyväinen valintoihinsa, mutta joskus tulee elämässä tilnteita, jolloin jälkeenpäin huomaa, että joku muu on valinnut puolestani - ja se se vasta on KOVA paikka. Ihminen ei ole aina NIIN vahva, kuin luulisi olevansa. Yksin ei kukaan pärjää/ jaksa- eikä tarvitsekaan yksin pärjätä.



VOIMIA ap!

Vierailija:

Jos joku tekee lapsia alaikäisenä, ei piittaa koulunkäynnistä, eikä yritä mitään, niin kyllä sellainen ihminen on myös TYHMÄ.

18

Lienet itse kasvanut hyvässä kodissa? Hyvässä kodissa lapselle painotetaan koulunkäymisen tärkeyttä ja kannustetaan opiskeluun. Hyvässä kodissa lasta tuetaan yrittämään eteenpäin ja rohkaistaan. Hyvien kotien lapset harvemmin tekevät lapsia alaikäisinä (tutkittua, ei tietenkään absoluuttinen totuus).

Huonomman kodin lapsilla ei ole hyvien kotien lapsiin verrattuna samoja etuja ja tukea. Huonomman lapsuuden eläneellä on kaksin verroin , ellei enemmänkin ponnistelemista, että pääsee muiden kanssa samalle viivalle. Joillakin sitä ylimääräistä energiaa päästäkseen sille viivalle, ei vaan ole :(

3