Kuinka kieltäytyä toistuvasti kohteliaasti tapaamisista, kun ei ole aikomustakaan tavata enää toista?

Up

Sanot että on kiireitä. Kyllä se muutaman vuoden kuluttua tajuaa

Epärehellisyys ei ole kohteliaisuutta. Kerrot, että et halua tavata, koska kuitenkin taas ilmenee jotain, jossa sinä olet antavana osapuolena.

Sanot että sulla on sellainen elämänvaihe että haluat keskittyä itseesi. Jos ryhtyy kyselemään tai inttämään niin sanot että et halua puhua asiasta sen tarkemmin.

Korona.

Mulla oli samantyyppinen tilanne, vanha kaveri oli muuttunut vaativaksi ja kiukutteli sekä puuttui elämääni. Siinä vaiheessa olin jo varma että hän ei muuta käytöstään ja halusin lopettaa ystävyyden joka ei tuntunut enää yhtään hyvältä. Yritin aluksi hivuttautua pois, en itse aloittanut viestitystä,en kerinnyt tapaamaan, vastasin lyhyesti. Hän ei tuntunut tajuavan kiertelyä ja kaartelua joten laitoin epämääräisen selityksen että halutaan eri asioita ystävyydeltä, en halua jatkaa. En halunnut riidellä tai loukata. Kiusallistahan se oli,mutta selvyys tuntui paremmalta.

Joku kortti, johon teksti ja kirjekuoreen? Muotoile itse jotain, mutta idea tuli mieleen. Sano tekstissä vaikka että koet joitakin ongelmia ystävyydessä, tunnet meneväsi toisen ehdoilla liikaa ja olet yrittänyt selvittää niitä tuloksetta hänen kanssa, haluat jatkaa nyt matkaa elämässäsi ja aiot ottaa etäisyyttä /omaa aikaa. Ja et osaa selvittää enempää jos tuli väärinkäsityksiä. Toivota hyvää jatkoa tms ja laita pari kukkatarraa korttiin.

Ja sitten ota etäisyyttä ja tee kuten suunnittelit, et mene enää lämmitykseen mukaan. Jos et uskalla katkaista kerrasta, niin onko se kortti ok. Moni muukin haluaisi neuvotella, mutta toinen määrää tapaamiset ym.

Se on oikeastaan se ja sama miten asian ilmaisee, se toinen päättää ihan itse miten reagoi. Itse ilmoitin etten ehdi nyt ainakaan puoleen vuoteen näkemään. No eipä mennyt kuin pari viikkoa niin jo kyseltiin että koska nähdään? En tajua. Myöhemmin sitten tuli hysteeriset kohkaamiset, mutta tiesin sen jo ennalta että en voi estää jos joku lähtee draamailemaan. Itse pysyn edelleen, vuosien jälkeen, kannassani että kiirettä pitää. Enää ei tosin kyselläkään näkemisiä, onneksi.

Minulla oli tilanne jossa vanha kaveri yritti lämmitellä kaverisuhdetta uudelleen. Hän oli jo kouluaikana sellanen ihminen, joka kehuu itseään ja mitätöi muita.

Halusin antaa mahdollisuuden, mutta valitettavasti nuo ikävät puolet oli vain vahvistuneet. Jaksoin yli vuoden sitä, että en vain itse ottanut yhteyttä ja oli muka aina muuta menoa, mutta ei se toiminut. Lopulta laitoin viestin, jossa sanoin että minulla ei ole nyt aikaa ja halua pitää tätä kaverisuhdetta yllä omista syistäni, joten tämä oli nyt tässä, kiitos ja kaikkea hyvää. Vastasi, että kiitos että sanoit suoraan.

Olen ollut erittäin tyytyväinen tähän päätökseen.

Vierailija kirjoitti:

Se on oikeastaan se ja sama miten asian ilmaisee, se toinen päättää ihan itse miten reagoi. Itse ilmoitin etten ehdi nyt ainakaan puoleen vuoteen näkemään. No eipä mennyt kuin pari viikkoa niin jo kyseltiin että koska nähdään? En tajua. Myöhemmin sitten tuli hysteeriset kohkaamiset, mutta tiesin sen jo ennalta että en voi estää jos joku lähtee draamailemaan. Itse pysyn edelleen, vuosien jälkeen, kannassani että kiirettä pitää. Enää ei tosin kyselläkään näkemisiä, onneksi.

Puoleen vuoteen? Kuinka ihmeen kiireisiä ihmiset ovat nykypäivänä? Käyn täyspäiväisesti töissä ja teen ohessa yliopistotutkintoa ja silti mulla riittää aikaa viikoittain.

Sano suoraan,päin näköä ! On reilumpaa toista henkilöä kohtaan:Ystävyytemme ei kanna ja laitetaan kantapäät eri suuntaan.

"Haista paska, en halua nähdä enää ikinä. Olet rasittava ihminen, etsi joku uusi uhri kiusattavaksi".

Aina voi vedota kerta toisensa jälkeen kiireisiin työn tai opiskelun tai lasten tai harrastusten takia. Jos mitään näistä ei ole, niin niitä voi keksiä päästä (no ei ehkä lapsia), tai keksiä jollekin sukulaiselle vakavan sairauden tai tapaturman, jonka takia täytyy olla jatkuvasti apuna. Yleensä menee lopulta kaaliin ei-toivotulle henkilölle, kun joka kerta on tekosyy. Eikä toki itse pidä ottaa yhteyttä häneen, ikinä.

Itse ehkä sanoisin suoraan, että en halua enää jatkaa ystävyyttä, koska en luota enää siihen että hän parantaisi tapansa. Kyllä sen pitäisi mennä perille, vaikka on tietysti eri asia meneekö.

Minusta olisi hyvä sanoa todellinen syy. Ei se ihminen opi siitä mitään, jos sanotaan vain, että nyt on niin helvetillinen kiire.

Vierailija kirjoitti:

Aina voi vedota kerta toisensa jälkeen kiireisiin työn tai opiskelun tai lasten tai harrastusten takia. Jos mitään näistä ei ole, niin niitä voi keksiä päästä (no ei ehkä lapsia), tai keksiä jollekin sukulaiselle vakavan sairauden tai tapaturman, jonka takia täytyy olla jatkuvasti apuna. Yleensä menee lopulta kaaliin ei-toivotulle henkilölle, kun joka kerta on tekosyy. Eikä toki itse pidä ottaa yhteyttä häneen, ikinä.

Tästä tuli mieleen, kun kaverini (tai ehkä ex-kaverini) vetosi aina siihen, että äiti voi huonosti ja häntä pitää auttaa jatkuvasti. No olin aiemmin nähnyt äidin ja tunsin hänet ulkonäöltä niin kävin puolisoni kanssa tapaamassa ja tarjoamassa apua, jotta Mirkku* saa välillä levätä ja omaa aikaa. Vähemmän yllättäen äiti oli terve kuin pukki ja hieman ihmeissään :D

Minulla oli vähän saman tapainen tilanne. Henkilö ei käyttäytynyt huonosti, ei vain kiinnostanut olla hänen kaverinsa. En halunnut loukata, vetosin vain kiireeseen ja lopetin yhteydenpidon, joka ei muutenkaan ollut ollut vuolasta minun puoleltani. Sitä paitsi minulla oli kiire myös oikeasti. Lopputulos oli, että se henkilö kirjoittelee minulle vieläkin, vaikka en ole vuosiin vastannut hänelle. Viesteissä ei ole koskaan mitään ilkeää, josta saisin perusteen sanoa, että älä enää kirjoittele. Olisi ehkä ollut parempi, jos olisin heti sanonut, että minua ei kiinnosta pitää yhteyttä. Nyt vuosien jälkeen sitä on vaikeampi enää sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli vähän saman tapainen tilanne. Henkilö ei käyttäytynyt huonosti, ei vain kiinnostanut olla hänen kaverinsa. En halunnut loukata, vetosin vain kiireeseen ja lopetin yhteydenpidon, joka ei muutenkaan ollut ollut vuolasta minun puoleltani. Sitä paitsi minulla oli kiire myös oikeasti. Lopputulos oli, että se henkilö kirjoittelee minulle vieläkin, vaikka en ole vuosiin vastannut hänelle. Viesteissä ei ole koskaan mitään ilkeää, josta saisin perusteen sanoa, että älä enää kirjoittele. Olisi ehkä ollut parempi, jos olisin heti sanonut, että minua ei kiinnosta pitää yhteyttä. Nyt vuosien jälkeen sitä on vaikeampi enää sanoa.

No, ei kai tuosta haittaakaan ole. Antaa kirjoitella.

Kerrot, ettet koe ystävyyttä enää mielekkääksi että haluaisit tavata häntä vielä erikseen kahdestaan, nähdään sitten siellä syyskokouksessa tai mikä teidän yhdistävä tekijä onkaan.

Vierailija kirjoitti:

Kerrot, ettet koe ystävyyttä enää mielekkääksi että haluaisit tavata häntä vielä erikseen kahdestaan, nähdään sitten siellä syyskokouksessa tai mikä teidän yhdistävä tekijä onkaan.

Komppaan tätä, mutta jos AP epäilee että ystävyyden mielekkyyden tms. mainitseminen päätyy jankkaukseen niin senkin voi jättää pois.

Tyyliin "Sovitaanpa, että tavataan tästä lähtien vain --- merkeissä. Sen kummempaa en kaipaa tai halua suunnitella, joten seuraavassa ---- sitten tavataan taas. Kivaa kesänjatkoa."