mikä on ollut mielestäsi vaikein aikakausi lapsen kanssa?
kiinnostaa miten muut äidit ovat kokeneet eri kaudet.
kun vauva oli ihan pieni hoito oli helppoa kun vauva nukkui niin paljon. tosin kaikki oli ihan uutta ja uuteen tulokkaaseen tottuminen vei aikansa. tuntuu että koko ajan elo muuttuu helpommaksi siksi, että lapsi osaa koko ajan ilmaista itseään paremmin ja pystyy helpommin arvaamaan mikä nyt on vialla. muistan että 3kk:n rintaraivarit olivat minulle raskaita. myös silloin oli " rankkaa" kun lapsi ei vielä osannut liikkua mutta tajusi että maailmassa on paljon mielenkiintoisia paikkoja mitä haluaisi tutkia. silloin piti olla koko ajan viihdyttämässä.
nyt meidän lapsi on vajaat 10kk ja seisomaan opettelu ja kiipeily aiheuttavat harmaita hiuksia! nytkään ei oikein ehdi tehdä mitään. jos hetkeksi poistuu lähistöltä, muksu on kiipeämässä johonkin ja muksahtaa maahan ja tulee iso itku.
meidän lapsi on ollut aina todella huono nukkumaan. tällä hetkellä herätään ainakin 4 kertaa yössä. unet 21-7. se on ollut ehkä kaikkein raskainta. muuten on erittäin aurinkoinen ja tyytyväinen tapaus. äitiys on elämäni paras asia :) nyt tuntuu ihanalta kun lapsen kanssa on todella intensiivistä vuorovaikutusta. kaksi ihmistä tutustuu toisiinsa.
mutta mikä on teidän mielestänne ollut vaikeinta aikaa ja mikä palkitsevinta??
Kommentit (6)
Huusi/kitisi koko ajan hereillä ollessaan ja piti kantaa sylissä taukoamatta. Nukkui päivällä vain pieniä pätkiä ja sai rintaraivareita yhtenään. Yöt nukkui kyllä hyvin. Nyt " vauva" 1v9kk ja koko ajan on helpottanut.
Kaksi vaikeaa vaihetta:
1 kk tienoilla, kun itse kärsin jonkinoisesta masennuksesta/babybluesista
ja sitten 4-6 kk iässä, kun lapsi oli tyytymätön kun ei päässyt liikkeelle vaikka halusi. Osasi vain kääntyä, mutta sehän ei riittänyt, kun olisi pitänyt päästä uusien lelujen luo yms.
Sen jälkeen on ollut joka päivä vaan ihanampaa ja ihanampaa! Nyt siis vajaa 2 v.
todella koko ajan on vaan helpottanut ja helpottanut. Nyt on uhmataistoja, mutta nekin on pientä sen alun ahdistuksen rinnalla.
Ehdottomasti hirvein kausi koko lapsenpidossa. Mulla on kaksi lasta, joiden vauva-ajan olen kokenut tosi raskaana, koska kumpikin lapsista olivat todella huono-unisia ja tuo ehkä n. 15 kk meni niin väsymyksen sumussa, että en edes kauheasti muista siitä mitään. Mä tekisin heti pari lasta lisää, jos he syntyisivät taaperoiksi! :-)
Se kun olivat niin avuttomia. Yhtä kun syötti niin toinen huuti vieressä. Molemipia ei voinut kanniskella yhtaikaa.
Nyt kun ovat 1v niin on tosi kivaa. Leikkivät ja höpöttelevät yhdessä. Ymmärtävät puhetta ja ovat kovia auttamaan äitiä : )
vaikeinta tähän saakka on ollut seisomaan opettelu, palkitsevinta on jokapäiväinen arki