Aikuinen, miksi juot alkoholia?
Minkä ikäisenä aloitit ja missä tilanteessa? / Elämäsi ensimmäiset kännit?
Kommentit (19)
Mulla ei oo muuta elämää. Känni on mun elämä.
Kamalaa tuo juominen. Päihtynäiset ihmiset on inhottavan näköisiä. Aaseja. Silmät seisoo vetisinä päässä .
Auttaa masennukseen koska juomisesta tulee niin hyvä olo, että se hekuma kestää lähes viikon. Ekat kännit joskus vähän yli 20-vuotiaana. Masennus vaivannut jo teinistä asti.
Aterialla juon, aloitin joskus liki viisikymppisenä. Alkoholi tuntuu edistävän hidastunutta ruuansulatusta/vatsantoimintaa. Nuorempana en nauttinut ollenkaan alkoholia. En vedä kännejä.
Minä en ole tottunut juomaan kuin kirnupiimää, meillä selkosissa ei pämpätä.
-Kalle Rivitalo
Eka känni oli 9. luokan luokkaretkellä särkänniemeen. Ei enää sen ikäisenä huvipuisto kiinnostanut joten eräästä Tampereen siwasta hain mopokorttia näyttämällä kaljaa ja tupakkaa kaikille. Myyjä ei epäillyt edes vaikka kävin 2 kertaa tunnin sisällä siellä hakemassa lisää. Puistossa sitten juotiin kuten alan miehet.
Nykyään juon työstressin takia. Ja ainoastaan työpäivää edeltävinä iltoina kuten tänään. Jos vapaata seuraavana päivänä, paljon rennompi olo eikä tarvi juoda.
Viina on hyvää ja sillä on hyvä vaikutus, ainakin vähän aikaa.
Koska se on hyvän makuista ja siitä tulee kiva olo.
En käytä alkoholia,en tupakoi! ,Siksi en saa ystäviä.
En saa miestä, niin on ihan sama mitä teen. Alkoholi auttaa suruun.
Vierailija kirjoitti:
En käytä alkoholia,en tupakoi! ,Siksi en saa ystäviä.
Sukupuoli?
Minä pidän ihan mahottomasti alkoholin mausta!
Vierailija kirjoitti:
En saa miestä, niin on ihan sama mitä teen. Alkoholi auttaa suruun.
Tuollaista incel-naista kukaan mies ota taakakseen! M27
Ensimmäinen känni 15-vuotiaana. Teini-ikä menikin siitä eteenpäin melko reilusti juoden, pahimmillaan 5 päivän putkia. Alkoholi teki musta, juosta ja hiljaisesta hissukasta suositun ja hauskan - ainakin muiden kännääjien keskuudessa. Olin toki myös masentunut ja onneton. Sitten rakastuin ja elämään löytyi puolison kanssa jotain muutakin sisältöä. Perustettiin perhe ja kasvatettiin lapset.
Vasta viime vuosina alkoholi on palannut vahvasti taas elämään. Pidän oluen mausta, pidän siitä nousuhumalasta ja sen herättämättä vapauden tunteesta. En juo koskaan ns. räkäkänniin kuten nuorena. Tiedostan kuitenkin vahvan potentiaalini päihderiippuvuuteen. Juon liian usein ja alkoholi pyörii mielessä, mietin milloin voin taas juoda. Tiedostan kehittäneeni jo riippuvuuden, mutta tykkään valehdella itselleni.
Ekat kännit taisi olla 14-15 vuotiaana, en muista enää. Tykästyin heti alkoholiin, siitä tuli hyvä ja rento olo. Tulikin juopoteltua paljon nuoruusvuosina.
Nyt olen 41-vuotias enkä käytä enää alkoa juuri ollenkaan. Juhannukseksi ostin kolme olutta, yhden join. Ei vaan maistu. Inhoan sitä hönttiä oloa, minkä jo pieni määrä alkoholia aiheuttaa. En juo edes viiniä joulupöydässä, vesi on parempaa. No, hyvä näin. Säästyypä rahatkin kun ei tee mieli edes sitä lasillista.
14v alkoi ja olen elämässä hyvin pärjännyt. Juon rentoutuakseni ja unohtaakseni tämän nykymaailman perseilyn. Potuttaa korona, Ukraina, tasa-arvo hössötys (toki tärkeää, mutta menee överiksi) ja tämä saakelin minulla on oikeus paska.
Pidän kaljan mausta ja siitä tulevasta olotilasta.
Sanoman toimittajilla ideat taas jälleen kerran lopussa.