Onko tämä mielestänne pettämistä?

Kaipaisin rehellisiä mielipiteitä tilanteeseeni. Elän pitkässä, perusteissaan hyvässä ja onnellisessa parisuhteessa ja rakastan vaimoani sydämestäni. Seksuaalisuuden saralla olemme vaimoni kanssa melko erilaisia sikäli, että vaikka hän sille päälle sattuessaan onkin varsinainen villikissa, spontaania halua seksiin hänellä ei ole käytännössä lainkaan ovulaatiopäivän ulkopuolella, vaan seksihalut viriävät vasta tilanteissa, joissa on aikaa luoda tunnelmaa ja panostaa läheisyyteen. Lisäksi hänen halunsa on hyvin herkkä kaikille häiriöille ja esim. stressi tappaa totaalisesti hänen libidonsa ja hän oman kertomansa mukaan tuolloin voi mennä helposti viikkokausia ettei asia käy mielessäkään.

Käytännössä tämä on jo useita vuosia tarkoittanut sitä, että harrastamme seksiä yleensä yhden kerran, joskus kaksi kertaa kuukaudessa. Muina aikoina välillämme ei juuri ole seksuaalista viritystä, koska vaimolla ei tällaista tarvetta arjessa ole. Minä kärsin tästä tilanteesta paljon. Itse olen aina vaimolle sanonut, että minulle seksin määrää tärkeämpi on nimenomaan se viritys, joka meidän välillämme on. Tiedän myös, että parhaimmillaan meidän välillä on vielä 25 vuoden suhteen jälkeen todella intensiivinen intohimo, ja haluaisin tästä nauttia useammin. Lisäksi minä pidän seksistä paljon ja olen seksistä myös asiana/ilmiönä hyvin kiinnostunut.

Sitten itse asiaan: koska tilanteemme on jatkunut jo vuosia tällaisena enkä näe, miten se tästä voisi jatkossa muuttua, olen alkanut keskustelemaan seksistä muutamien naispuoleisten ystävieni kanssa whatsapissa. Keskustelu ei siis ole seksiviestittely perinteisessä mielessä (että haluaisin näitä naisia), mutta usein käsittelee kyllä yksityiskohtaisesti asioita, joita nämä ystäväni ovat kulloisenkin rakastajansa kanssa tehneet. Koen nämä keskustelut hyvin kiinnostavina ja jostakin syystä ne purkavat sitä turhautumista, jota viikkokausien kuivat kaudet kotona aiheuttavat.

Summar summarum: olen vielä alle 40-vuotias mies ja haluan pitää seksuaalisuuden aktiivisena elämässäni. Ja minulle se ei tarkoita niinkään fyysistä toimintaa, vaan sitä että seksuaalisuus on läsnä elämässäni yleisenä virityksenä. Koska se omassa parisuhteessa ole riittävällä tavalla mahdollista, olen antanut itselleni luvan ylläkuvattun toimintaan. Onko tämä mielestänne pettämistä?

Ja mainittakoon vielä, että perinteisessä mielessä en ole ollut uskoton koskaan.