Kemia ihmisten välillä

On. Olin ensimmäisen mieheni kanssa 14 vuotta. Seksihaluni häneen vähenivät, hän ei kiinnostanut minua seksuaalisessa mielessä ollenkaan. Muuten hänen kanssaan oli ihan kiva olla. Hän ei ollut kiinnostava sängyssä. Seksi hänen kanssaan ei ollut intohimoista. Itse tarvitsen intohimoa.

Kyllä on, ja usein niin myös tapahtuu ajan kanssa.

Katoaa esim. henkisen ja fyysisen väkivallan seurauksena.

No mitäs. Joku fiksu ihminen selittäis tämänki että joku tarve siellä taustalla pitää vetoa yllä. Jos sit ihminen täyttää sen tarpeen eri tavalla tai tarve poistuu elämänkokemuksen myötä, vetovoimakin veks. Aika karmeaa.

Minä sanon että luonto vetää sinne mihin se vetää. Jokainen sen itte tietää kun luopuu häpeästä ja turhista rajoituksista ja muiden miellyttämisestä. Vaatii aika lailla pesäeroa varsinkin niihin joiden kanssa on eniten tottumuksesta viettänyt aikaa, jotta löytää oman todellisen vaistonsa.

Omalla kohdalla, seksuaalinen veto ei häviä jos se kerran syttyy. Se on fyysistä monin tavoin (tuoksu, kosketus, ulkonäkö, tapa liikkua, tapa puhua, äänenväri). Miehistä olen huomannut että heille se on paljon epätarkempi homma. Toki vetovoimaa vahvistaa saavuttamattomuus, epävarmuus, yllätyksellisyys... kaikki mikä on ns tasapainoisen parisuhteen vastakohta.

Loppujen lopuksi, asialle ei voi mitään eli ei kannata yrittää muuttaa toista. Itseään voi vähän muuttaa, ohjailemalla valintojaan.

Tapahtuu niin että kasvetaan erilleen.