Synnyin vuonna 1908 raskausviikolla 23 kotona ja painoin vain 370 grammaa.

Koska vanhemmilla ei ollut varaa viedä minua sairaalaan, niin he hoitivat minua kotona. He laittoivat minut kenkälaatikkoon, jossa oli käsipyyhe, pumpulia ja höyheniä. Äiti pusersi minulle maitoa suoraan rinnasta suuhun, minkä lisäksi sain d-vitamiinitippoja, tuoreista appelsiineista puserrettua mehua, joskus hiukan raakaa kananmunaa johon oli vatkattu hiukan sokeria ja konjakkia, joskus muutamia tippoja kahviakin että sain kofeiinia, mallaskeittoa ja kaikkea mistä sain runsaasti erilaisia ravintolisiä. Mutta niin minä vekkuli jäin eloon niin että jo 10kk iässä juoksentelin pitkin pirttiä, auttelin äitiä kotitöissä ja hoidin vastasyntynyttä pikkuveljeä joka oli minua vain puolet pienempi.