Onko muita, jotka ovat katkaisseet välit sisarukseen aikuisena
Kiinnostavaa olisi tietää onko muita, jotka ovat katkaisseet välit aikuisena omaan sisarukseen. Minä jouduin tekemään näin aikuisiällä. Syy oli siskoni jatkuva haukkuminen ja kateus, jota en enää kestänyt. Vuosia seurasin älyttömiä suureellisia suuttumiskohtauksia, joita siskoni järjesti milloin mistäkin minun asiastani. Siitä seurasi huutoa, haukkumista, ilkeilyä ja tavaroiden heittelyä. Reilu 10 vuotta sitten tuli mitta täyteen ja en ole missään tekemisissä hänen kanssaan. En kertakaikkiaan jaksa enää kuunnella. Ihan joka asiasta piti olla kateellinen, koulutuksesta, työpaikasta.....jne. Itse kuuntelin rauhallisena ja en aikuisena enää jaksanut. En vain pitänyt mitään yhteyttä ja ei ole hänkään. Säälittää vaan katsella vanhoja vanhempiani, mutta osaltaan syy on osittain heidän. Lapsuus oli sitä, että minun piti olla hiljaa ja kiltisti, ettei tulistuva siskoni vain suutu. Perhedynamiikka ei ole muuttunut. En hae ratkaisuja omaan tilanteeseeni, vaan kysyn onko minulla kohtalotovereita, joilla olisi sama tilanne. Asialliset kommentit kiitos.
Kommentit (8)
Minä myös. Jatkuva rahan ruinaaminen huumeisiin sai mut katkaisemaan välit. En halua olla tekemisissä narkkien kanssa.
Kyllä. Perintönä saatu yhteisomistus johti siihen. Mä asuin lähellä perimäämne kiinteistöä ja sisko soitteli mulle jatkuvia ohjeita, mitä siellä pitää tehdä, kenelle vuokrata, onko laskut maksettu jne. Muuta ei tehnyt.
Ei niitä koskaan ollutkaan. Ei oltu läheisiä sisaruksia, kaikilla omat piirit.
Jatkuva minun elämään puuttuminen tulee aiheuttamaan sen että välit jäätyy täysin. Aika lähellä ollaan tätä nyt.
Katkaisin välit siskooni vuosia sitten. Syynä hänen huumeongelmansa ja kaikki muu siihen liittyvä. Tämä on kipeä asia, mutta en voi pitää elämässäni ihmistä, joka haukkuu, halveksuu ja haluaa vain rahaa muilta. Siskollani menee nykyään ilmeisesti paremmin, mutta välit eivät ole lämmenneet (hän ei ole ikinä pyytänyt edes anteeksi kaikkea sitä, mitä on tehnyt muille). En tiedä, ollaanko edes koskaan tulevaisuudessa väleissä.
Haluaisin katkaista muttei sitä sallita. Vainotaan jatkuvasti . Ei anneta elää rauhassa omaa elämää. Sellainen se suku on .
Välejä en ole kokonaan katkaissut koska nähdään pari kertaa vuodessa sukujuhlissa mutta muuten en pidä mitään yhteyttä enkä tahdo nähdä vaikka veli välillä soittelee että nähtäisiinkö. Olen ollut vuosia masentunut huonosta lapsuudesta johtuen (esim toisen vanhemman kuolema) ja vuosia kuuntelin veljen mitätöintiä ja arvostelua siitä miten terapiassa käyminen on turhaa touhua, terapeutit on kaikki huijareita, miten masennus lähtee ryyppäämällä ja töiden teolla ja kaikkea muuta "viisasta". Ei ota kuuleviin korviinsa että minun kokemus on erilainen ja minulle auttaa eri asiat, enkä pysty sormia napsauttamalla paranemaan yhtäkkiä. Joka näkemisestä tulee aina enemmän tai vähemmän paha mieli kun kaikki valinnat mitä olen tehnyt ja teen on toisen mielestä vääriä ja muutenkin ajatellaan kaikesta ihan eri tavalla. Mikä olisi vielä ihan ok ellei veli olisi kaikessa niin ehdoton että vain ja ainoastaan hänen näkemys kaikkeen on ainoa ja oikea ja suuttuu jos joku on eri mieltä ja jyrää toiset omalla paasauksellaan. Ei sellaista jaksa kun on muutenkin voimat vähissä joten en ole tekemisissä muuta kun tosiaan jos jossain sukulaisen luona joskus törmätään.
Minä. Katkaisin välit sisareeni lopullisesti kun hän alkoi mestaroimaan vakavan sairauteni hoitoa. Mm. esittämällä ihan omia väitteitään jotka eivät pitäneet paikkaansa. Pistin välit poikki enkä ole katunut.